Hei.
Olen tänne postannut jo parikin tällaista mutta pistetään nyt tämä vielä.
Kärsin edeleenkin ahdistuneisuudesta, ja jonkin sortin panikoimisesta tai vastaavasta.
Olen syönyt citalopramia 4kk (eka kuukaus 10mg, loput 20mg) jonka sitten lopetin tässä vähän aikaa sitten seinään.. kun vaihdettiin uusi lääke ketipinor.
Oloni oli aika hyvä ennen kun siirryin ketipinoriin, tai siis tuntui paremmalta.. mutta ahdistus on vaihdellut joka viikko laidasta laitaan.. mutta ketipinorin kanssa tuntui todella tyhjältä, ja olin kauhean ärtynyt, ja tunteet tuntuivat haipuvan kokonaan..
Söin siis 50mg illalla, ja 25mg aamulla ketipinoria.
Lopetin sitten kaikki lääkkeet muutamaksi päiväksi, ensimmäisenä päivänä olo tuntui yllättävänkin hyvältä.. sitten taas vaihteeksi alkoi alamäki, kolmantena päivänä menin sitten apteekkiin hakemaan vanhasta reseptistä jäämät citalopramit.
Nyt on ollut niin hirveä olo pari päivää kun voi vain olla, tunnen oloni ihan tyhjäksi ja todella ahdistuneeksi.. tuntuu että missään ei olisi mitään järkeä, odottaa vaan että olo paranisi..
Olen tässä huomannut, että joka kerta kun olen yrittänyt lopettaa tupakointia, niin jossain vaiheessa ahdistus ottaa vallan, ja käyn ostamassa taas uuden askin.
Olin tässä 5-6 päivää tupruttelematta, eikä edes oikeastaan tehnyt mieli polttaa.. luin allen carrin stumppaa tähän, josta tuntui olevan suurestikkin apua.
Mutta tänään menin sitten kiskalle ostamaan askin, koska olo niin kurja eikä kiinostanut mikään.. nyt tunnen oloni epäonnistuneeksi.. luonnollisesti..
Olo kyllä on parantunut aika paljonkin kun ensimmäisen tupakin poltin.
Mietityttää vaan että onko tolla tupakoinnilla joku isokin merkitys tässä ahdistuksessa ja muussa paskassa..?
Ja sitten vielä, onko noista ketipinoreista ollu teille apua, ja minkälaiset aloitus"oireet" teillä on ollut, ja helpottaako se sit ajan kanssa siitä?
Kiitos!
Olen tänne postannut jo parikin tällaista mutta pistetään nyt tämä vielä.
Kärsin edeleenkin ahdistuneisuudesta, ja jonkin sortin panikoimisesta tai vastaavasta.
Olen syönyt citalopramia 4kk (eka kuukaus 10mg, loput 20mg) jonka sitten lopetin tässä vähän aikaa sitten seinään.. kun vaihdettiin uusi lääke ketipinor.
Oloni oli aika hyvä ennen kun siirryin ketipinoriin, tai siis tuntui paremmalta.. mutta ahdistus on vaihdellut joka viikko laidasta laitaan.. mutta ketipinorin kanssa tuntui todella tyhjältä, ja olin kauhean ärtynyt, ja tunteet tuntuivat haipuvan kokonaan..
Söin siis 50mg illalla, ja 25mg aamulla ketipinoria.
Lopetin sitten kaikki lääkkeet muutamaksi päiväksi, ensimmäisenä päivänä olo tuntui yllättävänkin hyvältä.. sitten taas vaihteeksi alkoi alamäki, kolmantena päivänä menin sitten apteekkiin hakemaan vanhasta reseptistä jäämät citalopramit.
Nyt on ollut niin hirveä olo pari päivää kun voi vain olla, tunnen oloni ihan tyhjäksi ja todella ahdistuneeksi.. tuntuu että missään ei olisi mitään järkeä, odottaa vaan että olo paranisi..
Olen tässä huomannut, että joka kerta kun olen yrittänyt lopettaa tupakointia, niin jossain vaiheessa ahdistus ottaa vallan, ja käyn ostamassa taas uuden askin.
Olin tässä 5-6 päivää tupruttelematta, eikä edes oikeastaan tehnyt mieli polttaa.. luin allen carrin stumppaa tähän, josta tuntui olevan suurestikkin apua.
Mutta tänään menin sitten kiskalle ostamaan askin, koska olo niin kurja eikä kiinostanut mikään.. nyt tunnen oloni epäonnistuneeksi.. luonnollisesti..
Olo kyllä on parantunut aika paljonkin kun ensimmäisen tupakin poltin.
Mietityttää vaan että onko tolla tupakoinnilla joku isokin merkitys tässä ahdistuksessa ja muussa paskassa..?
Ja sitten vielä, onko noista ketipinoreista ollu teille apua, ja minkälaiset aloitus"oireet" teillä on ollut, ja helpottaako se sit ajan kanssa siitä?
Kiitos!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Masis ja ahdistus lisäävät tupakointia.
Tupakointi pahentaa masista ja ahdistusta.
Mun kokemuksen mukaan tupakointia ei kannata edes yrittää lopettaa masentuneena, esimerkiksi mun tapauksessa ei siis koskaan sillä olen kroonisesti masentunut. Heh. Se oli vitsi vaikka olikin tosi huono. Anteeksi. Mutta näin se mun kohdalla menee ja olen oikeastaan luovuttanut kokonaan lopettamisen suhteen. Lopettamisvaatimuksen tuoma ahdistus vaan kasautuu masiksen päälle ja olo pahenee entisestään.
Muutama vuosi sitten onnistuin lopettamaan röökin keväällä: koulusta kesäloma, rahatilanne ok, olin vahvasti ihastunut, lapsen koulu osoittautui sujuvan hienosti vaikka meillä oli taustalla kaikenlaista ongelmaa, aloitin samalla lenkkeilyn ja terveysruoan, psyykkasin itseäni jo kolme kuukautta ennen kuin tumppasin. Kolmanneks vikana päivänä poltin kolme, toiseks viimesenä kaks ja vikana yhen tupakan ja sitten loppui. Pidin itsekseni jonkinlaiset hautajaiset ja tunsin aitoa surua tupakoinnin menettämisestä. Olihan se ollut ainoa lohduttajani monina yksinäisinä ja ahdistuneina hetkinä.
Seuraavana talvena röökin poltto kuitenkin taas lähti käsistä. Lähdin pitkästä aikaa baariin, poltin humalassa. Seuraavalla viikolla halusin kahvin kanssa savukkeen koska se on niin ihana yhdistelmä, kaveri tarjosi kun nähtiin pihalla jne. Homma lähti hanskasta.
En osaa sanoa sun lääkkeistä mitään, koska mullon ihan eri. Mutta siis ehkä sun kannattais hoitaa itsees vähän kuntoon ennen kun lopetat tupakkaa.
Voimia ja jakselmusta!
http://oonaliina.blogspot.fi/
Nikotiiniriippuvuus on aluss kova, mutta on kyllä suuri etu terveydelle ja kukkarolle jos voi päästä tupakasta. Jos tuo lääke tepsii noin hyvin niin kannattaa jatkaa.
Mulla samanlainen tilanne ollut. Jouduin lopettamaan ketipinorin, ei sopinut minulle ollenkaan.
Cipralexia olen syönyt jo pitkään. Tuntuu olevan tällä hetkellä sopivin lääke tähän välillä "helvetilliseen sairauteen".
Itse en polta ja olen joutunut lopettamaan alkoholin käytön , (harvoin) kokonaan.
Sairaslomia tulee paljon, koska ei pysty kertakaikkiaan keskittymään töihin.
Tilipussissa sen kyllä huomaa.
Voimia sinulle, kyllä se joskus vielä helpottaa oloa, näin on pakko uskoa.