Mielestäni aivan mahtava- niin konsertti kuin elokuvakin!
Tarkempia fiiliksiä täällä:
http://johanna-whostoknow.blogspot.fi/2012/11/storytime.html
Tarkempia fiiliksiä täällä:
http://johanna-whostoknow.blogspot.fi/2012/11/storytime.html
Imaginaerum by Nightwish @Hartwall Areena
jonsuw
48635
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Kiitoksia, Johanna, blogijutusta.
Laitelkaa nyt muutkin ihmeessä mielipiteitänne keikasta ja leffasta! :)
Ois kiva kuulla mitä muut miettiii!
No olen pahoillani mutta elokuva oli huono. Vaikka sitä kuinka yrittäisi katsoa fani-lasien läpi niin se oli silti huono. Hesarin arvostelu osui mielestäni nappiin, elokuva on sekava, henkilöhahmot jäivät etäiseksi, tarinassa ei tuntunut olevan kunnollista punaista lankaa... jne. Suosittelen että jos ei ole hardcore-Nightwish ja Tuomas-fani ja muutenkin on vähän epäilevät fiilikset leffan suhteen, niin kannattaa odottaa että leffa tulee vuokrattavaksi niin säästää rahat eikä tarvitse pettyä. Oma fiilis leffan jälkeen oli että en voi uskoa että tuhlasin elämästäni reilun tunnin tuon kuran katsomiseen... jos olisi lähtenyt heti keikan jälkeen niin olisi jäänyt sellainen "wow, Floor!" -fiilis.
Leffan alku itsessään jaksoi vähän kiinnostaa ja se tuli ihan tarkasti seurattua, Slow Love Slow- ja Scaretale-kohtaukset olivat ihan ok. Puolen välin jälkeen tarina kuitenkin täydellisesti lässähti. Oma mietteeni leffasta on, että tuliko budjetti todellakin vastaan niin rajusti että tarinasta piti tinkiä? Plus että vaikka muutama kohtaus olikin toteutettu näyttävästi niin kautta linjan elokuvan maisemoinnit olivat köykäisiä, lähinnä tyhjää, pimeää tilaa. Henkilöhahmoissa ei ollut mitään tolkkua, heidän tarinoitaan ei avattu eikä heihin saanut luotua mitään yhteyttä... elokuvassa ei minulle toiminut oikeastaan mikään muu kuin ne kaksi edellä mainitsemaani kohtausta (SLS ja Scartale) ja itse antaisin leffalle 2/5. Mutta en siis ole mikään oikea kriitikko, ihan tavis vaan. En aio toista kertaa katsoa koko pläjäystä vaan jään nyt odottamaan live-dvd:tä Etelä-Amerikasta (tiesittekö jo että se on tulossa?) ja sitten seuraavaa levyä jos sellainen tulee ja jos Floor on laulajana.
Itse keikasta sen verran että Floor oli upea. Kiva yllätys oli että soittivatkin vanhoja biisejä, joskin olisivat voineet soittaa vielä vanhempia, esim. Bless the child, Stargazers. Edelleenkin settilista painottui liikaa uusimpiin levyihin eikä sillä tavalla tarjonnut mitään uutta aiempaan nähden. Jos lisäävät nyt vanhempia niin voisin käydä Tuskassa katsomassa Floorin vuoksi, mutta muuten en. Floor lauloi upeasti, ainoastaan Song of myself ei iskenyt. Lisäksi Ever Dreamin loppu ja Post Love Boren loppu meni vähän huutamiseksi, olisin toivonut että Floor olisi käyttänyt enemmän sitä klassista ääntä kun sitä vähän siellä täällä käyttikin, mielestäni huutaminen on huutamista teki sen sitten Anette tai Floor. Itse en kyllä nähnyt sellaista ryhmähurmosta bändissä mitä muut ovat nähneet, mielestäni Floor aika rutiininomaisesti hoiti oman tonttinsa eikä juuri ottanut kontaktia poikiin kuin vasta loppupuolella. Pojat vaikuttivat väsyneiltä, varsinkin Marco ja oli aika laimeaa esitellä Floor SUOMEKSI, kun Floor ei itse edes ymmärtänyt että nyt hänet esitellään. Keikan aikana itse mietin että Floor olisi kyllä upea Nightwishin laulajana, mutta se on kyllä ihan sama kuka siellä taustalla soittaa. Esim. lauantaina kaikki huomio oli Floorissa ja hän heilutti illan tahtipuikkoa, kun Anetten aikana huomio oli muussa bändissä ja viimeisenä Anettessa. Eli nyt meillä on Nightwish JA Floor Jansen, pojat jäivät ihan taustabändiksi. Palattiin vähän aikakoneella vuoteen 2005... :)
Alunperinhän Tuomaksen ideana oli tehdä kaikista Imaginaerumin biiseistä musiikkivideo tai lyhytelokuva - tämä olisikin ollut minusta hyvä ajatus - mutta Stobe ehdotti kokopitkää ja sai porukan lähtemään mukaan. Ehkä tätä leffaa pitäisi katsoa sellaisena laajennettuna musiikkivideona... Aion joka tapauksessa käydä katsomassa elokuvateatterissa isolta kankaalta, ei se lippu niin paljoa maksa eikä olisi ensimmäinen "ei niin loistava" elokuva mitä on tullut nähtyä. Kokemus on kuitenkin suurempi kuin omasta laitteesta nähtynä ja kuultuna.
Mitä konserttiin tulee, niin kyseessähän on Imaginaerum-kiertue, joten tottakai suurimman osan kappaleista pitää olla niitä uusia. Settilistaan ei varmaan voi ottaa juurikaan lisää biisejä, ajattelehan asiaa Floorin kannalta, hänellä on ollut yllin kyllin opettelemista jo nykyisissäkin! Muutenkin tuntuu, että osa faneista odottaa häneltä ja bändilta suorastaan ihmeitä. Eivät he ole mitään yli-ihmisiä, väsyvät yhtälailla kuin me muutkin ja heillä on oma elämänsä ja huolensa bändin ulkopuolella.
Kuka lie kiihkofanittaja puhunut bändin "ryhmähurmoksesta"... Ihan hyvä ryhmähenki heillä kyllä on ollut koko Floorin mukanaolon ajan, mutta se on välittynyt paremmin pienemmillä lavoilla. Areena oli nyt ensimmäinen isompi tilaisuus hänen kanssaan ja varmaan Flooria vähän jännittikin esiintyä bändin kotikentällä.
Floor kuulostaa hyvältä monissa erilaisissa musiikkiympäristöissä, mutta ei silti ole ihan sama kuka siellä taustalla soittaa, kyllä Nightwishin musiikki ja osaaminen on omaa luokkaansa. Tietysti Floorin oma bändi ReVamp on myös upea ja he soittavat vähän toisenlaista, rajumpaakin musiikkia kuin NW, joka varmaan heijastuu Floorin tulkintoihin.Toisaalta hän on laulanut myös klassisia sopraano-kappaleita ja minäkin toivoisin hänen käyttävän tätä osaamista enemmän NW-tulkinnoissaan, kuulostaisi kauniimmalta.
Itseäni ei ainakaan haittaa se, että Nightwishillä on voimakas solisti, kunhan hän on luonteeltaan yhteistyökykyinen, rento ja huumorintajuinen - nämä ominaisuudet tuntuisivat Floorilla olevan kunnossa. Ja Floorhan ei ole bändin varsinainen jäsen vaan vieraileva solisti...
Mahtavaa, että tulossa on kovasti kaivattu live-DVD! Seuraavan studiolevyn tekeminen alkaa kai vasta v. 2014, Tuomas haluaa syventyä ensin omaan Disney- projektiinsa.
Väännettiin tuolla aikaisemmassa ketjussa tuosta Floorista, niin ei enempää siihen muuta kuin että mielestäni se välittyi katsomoon asti että Floor on vieraileva solisti. Nightwishille olisi lottovoitto jos saisivat Floorin pysyvästi bändiin, mutta Floorilla on varmasti loistava tulevaisuus edessään mitä hän tekeekin ja eihän sitä tiedä mihin korkeuksiin tämä Nightwish-pesti nostaa Floorin oman ReVamp-projektin. Eikä minuakaan haittaa että Nightwishissa olisi voimakas solisti, vaikka kieltämättä oma fanitukseni on vilpittömästi Floorin puolella eikä muun bändin, siksi Floor joku taustabändi -kommentti. Mutta tuota samaa Once-DPP-Imaginaerum -settiä ei jaksa käydä kuuntelemassa tämän enempää ja toivoisi että kun Floorilla on tuo klasari-puoli hallussa niin ottaisivat vanhempia helmiä sinne sekaan piristämään, keväällä on pitkä tauko niin luulisi nyt muutaman vanhemman veisun valmistuvan festareille mennessä? Ja olihan ne vanhemmat biisit siellä seassa bonusta kun ihan DCOW:n alkuun pelkäsin että tulee se Imaginaerum-levy alusta loppuun... tykkää Anettesta tai ei, niin mielestäni ko. levyn soittaminen alusta loppuun olisi ollut tosi tympeää kun Anette ei bändissä enää ole.
Leffasta ei enempää, minulle ei kolahtanut mutta toivottavasti muut saavat enemmän irti siitä!
Jos voisin, ojentaisin Yrsa17:lle mitalin rehellisyydestä! On hyvä, ettei anna fanilasien sumentaa omaa arvostelukykyä. Tai koe fanina jotenkin velvollisuudeksi kehua kaikkea, sellaistakin, joka ei itseen oikeasti vetoa.
Tällä en tarkoita nyt ollenkaan sitä, että iloitsisin leffan saamasta kritiikistä. En. Minä voin kyllä ostaa sen DVD:n, vaikka leffa olisi ihan hirveää kuraakin. Ja ihan niin hirveä se ei sentään ole. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mitä itse saan leffasta irti. Esimerkiksi se arabeskiin liittyvä symboliikka. Kiinnostavaa nähdä, saako päähäni (trailerin ja näkemieni kohtausten perusteella) fiksautunut ajatus sen merkityksestä tukea leffasta vaiko eikö. (Arabesque, Amaranth, rakkaalla lapsella on monta nimeä ;-).) Kyllähän tällaisista ajatuskokeista jo kannattaa maksaakin :-D...
Kommenttina vielä leffan kalleuteen: Voin olla totaalisen väärässäkin, mutta kuvittelisin, että iso osa leffan budjetista meni juuri tietokoneanimaatioina toteutettuihin fantasiajaksoihin. Toki oikeilla näyttelijöillä ja lavasteissa kuvattukin filmi maksaa, mutta uskon vahvasti, että samalla rahalla olisi voitu tehdä enemmän näyteltyä draamaa, jos joitakin fantasiajaksoja olisi jätetty pois.
Voin taas olla väärässä, mutta luulen, että fantasiajaksot olivat juuri sitä ydintä, minkä ympärille kehyskertomusta alettiin rakentaa. Ja siitä lähtökohdasta fantasiajaksoista luopuminen olisi merkinnyt itse perusideasta luopumista. Vaikka tilalle olisi ehkä voitu saada jotakin vielä hienompaa.
Tämä on juuri se syy, miksi taiteilijanalkuja ja muita luovien alojen opiskelijoita varoitetaan rakastumasta omiin ideoihin liikaa. Joskus idée fix voi estää hyvän lopputuloksen syntymisen, kun ei toimimattomista asioista raaski luopua. Toisaalta taas joskus pitää tiukasti yrittää pitää kiinni peruslähtökohdasta ja estää sitä vesittymästä...
kohta Tuomas antaa Floorille kenkää sillä ei laulaja saa varastaa huomiota niin kuin kävi 2005 Tarjan aikanakin
"Tuomas antaa Floorille kenkää sillä ei laulaja saa varastaa huomiota niin kuin kävi 2005 Tarjan aikanakin "
Olipa upee vitsi..hehe,hehe,hehe !!!! ihanko ite keksit?
tuosta oli vitsit vähissä katotaan vaan joulun jälkeen, hehheee vaan itelles
Viestiä kirjoittaessasi olit varmaankin tietoinen siitä, että potkuja ei voi antaa, kun Floorin kanssa on tehty vain tiettyjä keikkoja koskeva sopimus. Yhteistyön jatkoa arvioidaan näiden keikkojen jälkeen.
Jos yhtään Tuomasta tunnen, niin hän iloitsee lähinnä siitä, että fanit saavat sen, mitä tulivat hakemaan ja että hänen musiikkinsa tuo sellaisia fiiliksiä, joita hän on musiikkiaan kirjoittaessaan tavoitellut.
kun oot noin pihalla?
Yrsa17, samaa mieltä tuosta viimeisestä kommentistasi :) Floor oli kyllä upea ja hallitsi esitystä melkoisesti. Upea nainen. Slow love slow kuullosti ihanalta ja puhtaasti lauletulta mun korviin.
Itse en mikään kova Nightwish fani ole, mutta lähdin konserttiin periaatteella "täytyyhän nyt kerran elämässään suomalaisena tämäkin bändi nähdä." En siis nostanut minkäänlaisia odotuksia niin keikalle kuin elokuvallekkaan.
Pidin elokuvasta, koska se oli normaalia erikoisempi. Oikeastaan elokuvan rosoisuus, epäselvyys ja vaikeaselkoinen juoni oli hienosti toteutettu. Se oli tekijöidensä näköinen, erikoinen ja vaatii leikkimielisyyttä. En olettanutkaan, että kyseessä olisi mikään selkeä leffa. Välillä oli kyllä vaikeaa ja jopa puuduttavaa pysyä kärryillä (vuorokauden ajallakin oli merkitystä), mutta näin jälkeenpäin kun aattelen, haluaisin kyllä nähdä uudestaan.
Juuri niin taiteellinen ja erikoinen kuin voisi olettaakkin!
Komppaan Yrsaa. Lensin Ruotsista katsomaan tätä niin spesiaaliksi hehkutettua tapahtumaa ja vaikka matkallani oli muitakin päämääriä, niin olisin voinut jättää väliin. Luulenpa, että Nightwish-fanitus kohdaltani on pikku hiljaa hiipumassa viimeaikaisten kokemusten perusteella. Mehuton ja rutiininomainen konsertti, kehno elokuva ja ennenkaikkea Lippupalvelun uskomattomat mokat (mikä ei silti ole bändin vika) saivat koko elämyksen tuntumaan lähinnä kornilta. Olin lisäksi odottanut bändin soittavan koko Imaginaerumin alusta loppuun Hartwallilla, mikä olisi tietenkin ollut omiaan korostamaan tapahtumaan erityisluonnetta. Mutta jouduin pettymään siinäkin suhteessa. Soundi oli monin verroin surkeampi kuin runsaat kolme vuotta sitten DPP-kiertueen päätöskeikalla. Pelkkää bassoa, rumpukomppia ja vähänFlooria siihen päälle.
Lippua ostaessani Anette oli vielä Nightwishin laulaja, mutta koska itselläni oli se kuvitelma, että tapahtumasta tulee jotakin aivan ainutlaatuista ja ekstraa, päätin kuitenkin lähteä. En pidä Floor Jansenin äänestä, mutta kuvittelin sen toimivan livetilanteessa ihan hyvin. Olin väärässä. Tiedän olevani vähemmistöä, mutta Floor kuulostaa minusta lähinnä turboahdetulta Celine Dionilta (ajoittain vähän epävireiseltäkin) ja suurimman osan aikaa kamalalta korvissani. Tuli jopa Tarjaa välillä ikävä, vaikken olisi uskonut tätä lausetta koskaan kirjoittavani. Onhan Floorillakin tähtihetkensä, mutta niitä on minun luettelossani toistaiseksi aika vähän. Asu oli kuulemma vartavasten Suomessa teetetty, mutta sehän oli aivan samanlainen kuin Floorin tähänastisetkin mekot, materiaali oli vain mustaa nahkaa. Eipä silti, että juuri kiinnostaisi.
Huippuhetket konsertin osalta: Arabesque tulitaiteilijoineen, Last of the wilds, missä bändi vaikutti hetken jopa bändiltä, vieraileva Pekka Kuusisto ja kun Marco sonnustautui lentäjänlakkiin ja -laseihin.
Pohjat: väsynyt bändi, välinpitämätön yleisö (itse olin kyllä yksi näistä).
Elokuva jaksoi kiinnostaa musiikkivideomaisten kohtaustensa vuoksi, mutta tarina on huono, toteutus amatöörimäinen ja miesnäyttelijät kautta linjan kehnoja, myös tämä lapsinäyttelijä. Scaretale ja Slow, love, slow olivat kohtauksina hienoja, paitsi että jälkimmäinen oli pilattu osittaisella päällepuhumisella. Pitkä miinus tästä. Olisin ottanut paljon mieluummin ne alkuperäisen idean mukaiset musiikkivideot kuin tämän puolivillaisen elokuvan. Naiset vetivät pisteet kotiin, mutta dialogi oli melkoista kliseetä, melkein kävi sääliksi lahjakkaita näyttelijöitä. Musiikista en edelleenkään osaa sanoa mitään, kun en ole score-levyä ostanut, eikä siitä Hartwallilla saanut juuri selvää. Näytteiden perusteella vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Suoraan sanoen: ei ollut rahan ja vaivan arvoista.
"Olin lisäksi odottanut bändin soittavan koko Imaginaerumin alusta loppuun Hartwallilla, mikä olisi tietenkin ollut omiaan korostamaan tapahtumaan erityisluonnetta."
Anette kertoo omassa blogissaan (kommenteissa), että silloin kun hänen vielä piti olla Hartwallilla laulamassa, tarkoitus oli juuri vetää Imaginaerum-levyn setti alusta loppuun eikä mitään muita kappaleita.
Suunnitelmat siis muuttuivat Floorin tultua kuvioihin. Itse asia on minulle se ja sama, kun itse en olisi Hartwallille olisi muutenkaan mennyt. Kiintoisaa sinänsä, ettei Anetten ilmeisesti ainakaan ennen Hartwallia ollut tarkoitus bändistä erota.
Nyt on alkanut putkahdella lehtien keikka- ja elokuva-arvioitakin. Näyttää siltä, että keikka vakuutti elokuvaa enemmän ainakin nämä arvioijat:
http://www.rumba.fi/nightwishin-areenakeikka-oli-menestys-imaginaerum-elokuva-sen-sijaan-vaivaannuttavaa-huttua-33139/
http://www.hs.fi/kulttuuri/konsertti/artikkeli/Tuuraaja vakuutti elokuva haukotutti/HS20121112SI1KU03z0f
Kaikesta huolimatta olen itse kiinnostunut katsomaan elokuvan aikanaan DVD:ltä.
Itselläni on koko leffaprojektin ajan ollut vähän "vaivautunut" olo siitä, että leffasta näytti tulevan eräänlainen "Tuomas Holopaisen fiktiivinen elämäkerta". Paino toki erittäin vahvasti sanalla FIKTIIVINEN, mutta yhteydet Tuomakseen näyttivät kovin ilmeisiltä. Kun asiaa joskus aiemmin täällä kommentoin, minulle vastattiin varsin ivallisesti ja painotettiin Stoben suurta roolia käsikirjoituksessa.
Vaan kuinkas sitten kävikään?
Näkemieni kohtausten ja lukemieni juonikuvausten ja arvioiden perusteella olin kuitenkin, valitettavasti, oikeassa.
Vähän kyllä mietityttää, miksi Tuomas antoi elokuvasta tulla tällaisen kuin siitä tuli, ja nyt tarkoitan nimenomaan juonellisesti ja viittauksellisesti. Se on tullut jo moneen kertaan selväksi, että Tuomaksesta on hauskaa antaa faneille päänvaivaa, mutta silti.
Elokuvatulkintaa kun vaikeuttaa kovasti, jos elokuvan asioiden ymmärtäminen edellyttää Tuomaksen unien tuntemista ;-). Ja oman lähipiirin kanssa kommunikoimiseen 4 miljoonan euron elokuva taas tuntuu vähän kalliilta medialta.
Keikka oli innoton ja rutiininomainen. Bändi että yleisö olivat innottomia, en tiedä mitä yleisö oikein odotti näkevänsä ja kuulevansa? Kyllä bändistä huokui reissuväsymys, ei varmasti ole helppoa vetää ilta toisensa jälkeen "palavalla sielulla": Siksi varmasti yleisön odotuksetkin olivat epärealistiset.
Elokuvan katselin ihan mielenkiinnolla. Jos tässä oli tavoiteltu jotain Pink Floydin The Wall:n ideaa niin olitiin kaukana siitä.
Leffa olisi saanut olla laajennettu musavideo niin ehkä se olisi toiminut. Kyllä sen katsoi, ei siinä mitään, vaikka en tän tyyppisten rainojen ystävä olekkaan. Leffaan olisin toivonut enemmän itse asiaa eli hyvää musiikkia.
"Keikka oli innoton ja rutiininomainen. Bändi että yleisö olivat innottomia..." Taitaa tunnelman kokeminen riippua fanituksen asteesta ja siitä missä päin areenaa on ollut? Lavan edessä hilluneella porukalla tuntui olleen tunnelma katossa. Myös monet vähän kauempaa sivusta videoineet ovat kertoneet olleensa "täpinöissään". Ja useat median musiikkitoimittajat ovat hehkuttaneet konserttia, nekin jotka eivät varsinaisiksi faneiksi ole tunnustautuneet...
Mutta kyllähän siellä kauempana väki istui perisuomalaiseen tyyliin kiltisti penkeissään, niinhän meillä on yleensä tapana, kuten monilla muillakin pohjoisen pallonpuoliskon kansoilla. Kappaleen päätyttyä sitten taputetaan kohteliaasti, oli esiintyjä ja esitys sitten minkälainen tahansa. Etelä-Amerikan kiertueella nähdään ja kuullaan varmaankin vähän toisenlaista eläytymistä, siellä ei pakkanen kangista eikä kaamos masenna.
"Väsynyt innoton bändi ja huutava amatsoni".
Kaikki eivät ole aivan samaa mieltä....
http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/konsertti/jansen-vakuutti-nightwishin-solistina/1269288
Tämän artikkelista poimitun pätkän mielipiteisiin yhdyn lähes täysin, vain siitä en ole ihan samaa mieltä, että Floor vaikuttaisi olleen bändissä jo vuosikausia:
"Nightwish näytti ja kuulosti vihdoinkin siltä kuin sen on aina toivonutkin. Tarja Turunen ja Anette Olzon hoitivat tonttinsa mallikkaasti, mutta molempien ulosanti oli rajoittunutta vain yhteen tyyliin.
Jansenin sopraano venyi helposti niin Turusen ajan oopperamaiseen ilmaisuun kuin popimpaankin materiaaliin. Vasta muutaman keikan bändin kanssa heittänyt laulaja vaikutti siltä kuin olisi ollut Nightwishin matkassa jo vuosikausia.
Mahtavan laulutaitonsa lisäksi Jansen myös näytti siltä kuin metallibändin laulajan kuuluukin. Harteikas ja pitkä nainen oli moshatessaan ja poseeratessaan yhtä aikaa karismaattinen, puoleensavetävä ja vähän pelottavakin."
Olin viime kesänä Kuopiossa katsomassa Nightwishin keikkaa. Meno oli aivan mahtavaa ja Anette ok, mutta hän oli kuitenkin selvästi se heikoin lenkki kokonaisuudessa. Olin koko hänen bändissäoloaikansa toivonut häneltä vahvempaa ja "hevimpää" esiintymistapaa, turhaan.
Keikka oli sikäli rutiininomainen että Nightwish on aina aivan järjettömän hyvä.Se on juuri syy miksi he ovat maailman johtava sinfonisen metallin bändi.Floor Jansen oli aivan loistava ja monipuolinen. Jos tällaisellä keski-ikäisellä miehellä olisi ollut vielä enemmän intoa olisi minut luultavasti kannettu paareilla ambulanssiin keikan jälkeen. Kaiken kruunasi monta vuotta kiihkeästi odotettu kokemus kuulla Ghost love score livenä ja loistavasti laulettuna.Vaikka olen lähes järjettömän innokas fani , mielestäni elokuva ei ensinäkemältä ollut kuin korkeintaan kohtalainen. Tosin katsomista häiritsi ainakin siellä missä itse olin aivan järjetön äänenvoimakkuus. Kenenkähän idea oli laittaa keikan jälkeen äänentoisto vielä kovemmalle?
Missäpäin katsomoita ootte oikeen mahtanu olla? Ainakin meidän puoli taputti seisten koko vikan biisin ja keikka päättyi 10-minuuttisiin suosionosoituksiin. Muutenkin menoa piisasi. Paikalla oli paljon keski-ikäistä porukkaa, jotka eivät välttämättä jaksa riehue meidän nuorempien tahtiin mutta kyllä siellä aikalailla jammailtiin.
Mitä Flooriin tulee. Luin tuossa parista muusta viestiketjusta, että hän varasti shown ja pojat jäi taustalle. Se on hänen voimakas olemuksensa ja karismansa ja sitä juuri Nightwish on kaivannut live-esiintymiseensä. Nyt sitä on niinkuin pitäisikin ensimmäistä kertaa bändin historiassa. Floorin äänenkäyttö on huomattavasti monipuolisempaa kuin edes Tarjan ja joku puhui epäpuhtauksista laulussa. Itse en huomannu yhtäkään. Todella puhdasta ja vakuuttavaa työskentelyä hollannittarelta! Nightwish todella rokkasi tavalla, jota en ole koskaan kokenut ennen. End of an Eran keikka kalpeni tuon rinnalla. Floor lisäksi pitää kontaktia yleisöön asiaan kuuluvalla asenteella (Anette otti rauhallisemmin vaikka juttelikin yleisölle paljon). Juuri tätä Nightwish tarvitsee. Ja nimenomaan solistin tulisikin johtaa keikkaa ja täten bändi ja yleisö seuraavat perässä. Tämän Floor hoiti esimerkillisesti. Tälläisen hahmon Nightwish olisi tarvinnut alusta asti! En ollenkaan silti vähettele Tarjan ja Aneten ansioita laulutaidoissa. Pidin molemmista laulajista paljon mutta pakko silti sanoa, että Floor Jansen pyyhkii pyötää heillä molemmilla. Olen tiennyt hänet ja taitonsa kauan aikaa jo ja pelästyminen ja haikeus vaihtuivat tuuletukseen kun hänet ilmoitettiin tuuraajaksi Aneten erouutista lukiessa. Rukoilen polvillani, että Floor päättää jäädä Nightwishiin kuitenkaan unohtamatta muita projektejaan (ReWamp ja Mayan). Meidän poppoo ainakaan ei ollut saada sanaa suustaan keikan vaikutuksesta.
Sitten leffaan. Moni kirjoitusten perusteella tuntuisi katsovan leffaa väärästä näkökulmasta. Ei sen ollutkaa tarkoitus olla mikään totutun realistisesti kuvattu draama. Musiikkifantasia, jossa fantasiaosuus tapahtuu unessa. En ainakaan itse ole nähnyt yhtäkään unta realistisen oloisessa ympäristössä. Elokuva toimii saumattomasti yhteen albumin kanssa. Minun mielestäni elokuva oli juuri sitä mitä oli luvattu ja toimi tarkoituksessaan niin kuin pitikin. Huomasin hyvin sen, että leffa on ikään kuin fiktiivinen elämänkerta Tuomaksesta. Mutta jos nimenomaan hän sen halusikin saada kerrotuksi? Sitähän Nightwish on, Tuomaksen sielun ikkuna. Sen kautta hän ilmaisee itseään.
Äänenvoimakkuuksita piti kanssa mainita. Joku sanoi, että basso jyräsi muut äänet alleen. Se on puhtaasti kiinni kyseisen areenan paikan akustiikasta. Meille alakatsomon laidan keskivaiheille alariviin bassoa olisi voinut olla jopa hitunen lisää. Äänentoistossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Areenan kaikki pinnat heijastavat ääntä erilailla, jolloin ääni kuuluu eri tavalla eri paikkoihin. Soundi kuitenkin hiotaan miksauspöydän(keskellä areenaa) luona ja toimivaksi siihen pisteeseen. Joten se ei voi muualla olla yhtä hyvä. Valitettavaa mutta väistämätöntä. Leffan aikana ämyrit oli tosiaan aika kovalla. Mun korvat tottu kyllä vähitellen onneksi. Mennään ehdottomasti kokeilemaan miten se toimii leffateatterissa!
"Floorin äänenkäyttö on huomattavasti monipuolisempaa kuin edes Tarjan ja joku puhui epäpuhtauksista laulussa"
Niin, äänenkäyttö voi olla vaikka kuinka monipuolilsta, mutta se etteikö olisi epäpuhdsta, on kuulijasta kiinnni. Floorin ääni on useasti epäsuhdassa kappaleisiin, raahaa välillä reilustikkin jäljessä. Varsinkin Jukan iskuihin nähden on hyvinkin nähtävissä pientä virityksen tarvettä. Laulaa oikeasti laahaten, josta Tarjaa on useasti syytetty. Oikeastaan huomattavasti enemmän laahaten kuin Tarja.
Kuten sanoin, on kuulijasta kiinni miten asiat kokee. Tosiasiassa Floorin äänessä ei ole mitään persoonallisuutta. Tekee duuninsa hyvin ja siitähän hänelle maksetaan. Ammatti muusikko siis ja se riittää hyvinkin näillänäkymin.
"Tosiasiassa Floorin äänessä ei ole mitään persoonallisuutta"
Tästä olen aivan samaa mieltä. Jos Tarja klassisella tyylillä laulaessaan kuulostaa samalta kuin kuka tahansa maailman miljoonista sopraanoista, niin Floor laulaa koko ajan samalla tavalla, lauloi sitten Scaretalea tai Ever Dreamia. Ammattitaitoa ja äänenkäyttötaitoa on, mutta kuuntelen silti mieluummin Anetten persoonallista ääntä. Hevikansa on nyt täpinöissään, kun saavat kuunnella Ghost Love Scorea "niinkuin se pitäs esittää", vahinko vain että tulkinta unohtui johonkin. Musiikkihan on pelkkää tunnetta, vai mitä se Holopainen joskus sanoikaan, mutta Floor ei sitä kyllä pysty välittämään.
Minusta yleisö oli erittäin vaisua ja innotonta, kohteliaasti kyllä taputettiin, mutta esim. Floorin yritykset saada kansaa huutamaan ei saanut aikaan sen suurempaa ääntä kuin mitä tuhatpäinen yleisö tuottaa jo millä tahansa normikeikalla Etelä-Amerikassa.
Metelistä: istuin laidalla alakatsomossa viidennellä rivillä (miksauspöydän kohdalla kutakuinkin), enkä ole koskaan yhdessäkään tapahtumassa kokenut niin epämiellyttävää ääniaaltotärinää kuin viime lauantaina, vaikka olen käynyt koko pitkän ikäni rock-konserteissa. Hartwallilla 2009 tätä ongelmaa ei ollut, istuin silloinkin alakatsomossa, tosin hieman ylempänä ja lähempänä lavaa. Viime kevään jäähallikeikalla istuin niin korkealla ylhäällä, että sinne kantoivat parhaiten laulajien äänet, vaikka nekin kimpoilivat seinästä seinään aiheuttaen omituisen kaiun. Taisi jäädä viimeiseksi hallikeikaksi ylipäätään osaltani, musiikki ansaitsee kunnon akustiikan, eikä sitä jäähalleista löydy.
Itselläni Nightwishin fanituksessa konserteissa on tärkeintä kokonaisuus ja tunnelma, ja ne ovat kyllä aina kolahtaneet meikeläiseen. Kirjoitin tuossa vähän aiemmin kesällä kokemastani keikasta, silloinkin pääsin musiikin voimalla täysin irti arjesta jonnekin "fantasiamaailmaan", vaikka Anette ei ihan vakuuttanutkaan. Jotkut epävireisyydet eivät niinkään haitanneet vaan musiikin mahtavuuteen nähden liian "tavallinen" laulupuoli, volyymiakin olisi voinut hänellä olla enemmän.
Eli siis mielestäni livekonsertissa on turhaa olla hirveän kriittinen nuotilleen laulamisen ja soittamisen suhteen. Ihan liikaa vaadittu ja on unohdettu LIVE-esityksen luonne, eihän ole tarkoitus toistaa studioäänityksiä. Olettekohan huomanneet, että monien kuuluisien bändien ja laulajien live-esitykset ovat välillä aika kaukanakin siitä miltä he levyllä kuulostavat? Hieman enemmän realismia, kiitos!
korvassa... :D... Saman esityksen voi kuulla monella eri tavalla, samoin tunnelman voi kokea samassa konsertissa eri tavoin. Sinun kokemustasi varmasti häiritsi paljon tuo paikkasi miksauspöydän lähellä. Jäähallit tms. tosiaan ei ehkä ole parhaita paikkoja tämän tyyppisille konserteille, ulkona valtavalle volyymille on riittävästi tilaa eikä äänentoistolaitteiden aiheuttama tärinä haittaa. Itsekin olen joskus kokenut pienemmissä tiloissa tärinän, joka tuntui ikävästi rintalastassa =0. Äänentoistosta vastaava henkilökunta voisi kyllä testauttaa enemmän kuuluvuutta katsomon eri puolilla, en tiedä mikä lie käytäntö ja onko väkeä tarpeeksi tätä tekemään.
Me suomalaiset olemme kyllä aika "vaisu" yleisö, vaikka tykkäisimmekin esiintyjästä. Päässä voi liikkua suuriakin tunteita, mutta niitä ei näytetä julkisesti vaan naputellaan vähän jalalla tahtia ja taputetaan. Onneksi nuoriso on ruvennut oppimaan "kansainvälisemmille" tavoille.Tuosta suuresta volyymista johtuen hieman ujostelevan yleisön laulukaan ei kuulu kovin hyvin, vaikka laulajia olisi paljonkin.
"Olettekohan huomanneet, että monien kuuluisien bändien ja laulajien live-esitykset ovat välillä aika kaukanakin siitä miltä he levyllä kuulostavat? Hieman enemmän realismia, kiitos! "
Tuo on tosi.
Nightwish on bändi jonka biisien vaikeusaste laulajalle on aivan jotain muuta mitä normaaleissa pop-hiteissä tavataan. Silti nämä pop-prinsessat eivät selviä edes ilman playbackia omista biiseistään ?
Näyttää siltä, että Floor käyttää "lattia-monitoreja" kuten Marco.(rock laulajat)
http://www.metalscope.net/gallery/picture.php?file=../bands/nightwish/20121110-hartwall/IMG_5500.jpg&thumb=2
Monet eivät löydä taustoja lattiamonitoreista, vaan käyttävä korvamonitoreja kuten mm Anette. Ilmeisesti Nightwishillä on meteli lavalla lisääntynyt toisen rocklaulajan myötä, koska lavamonitorit vuotavat/huutavat Marcon ja Floorin mikkeihin. Ahola ajaa kovalevytaustat melko lailla pintaan, joskus jopa liiankin kovaa....tämä jo häiritsee äänen löytämistä.
Joo ja tekniikka voittaa AITOUDEN, SEN mikä nightwishissä on ikinä viehättänyt on ollut sen aitous . Onko se tullut sitten laulajien kautta vai miten se on meille tavallisille ihmisille välittynyt?? Siis kun ei kiinnosta yhtään mikkään tekniikka kun tulee kuuntelemnaan!!! Minulle tavalliselle ihmiselle riittää se kun näen että ihminen aidosti on tynteella mukana siinä mitä tekee, Eri vippasjutuilla voi laulun opettaja mennä ohitse ihmisen mikä antautuu musiikille!! Ja yhtye on myös kokonaisuus mikä näyttääntyy yleisölle yhdessä josta välittyy sen hetkinen olotila tavalla tai toisella jonka yleisö sitten bongaa jokainen tyylillään. Eikö ollu hyvä!! En ainakaan morkkaa ketään! Haleja kaikille!
Onko sitten siitä kiinni, että tunnen Floorin ennestään After Foreverin ajoilta asti. Hänen äänenkäytön monipuolisuudellaan tarkoitan sitä, että pystyy käyttämään omaa ääntään erikseen klassisen tyylin kanssa. Ja varmasti huomattiin miten eri tavalla hän lauloi Amaranthin, Ever Dreamin, Scaretalen, Ghost Love Scoren, Planet Hellin ja Last Ride of the Dayn. Tässä lajissa hän pesee Tarjan vain-sopraano-tyylin. Samantyylinen laulaja, kuin eniten arvostamani myös Floorin hyvä ystävä Simone Simons (Epica).Ja jos tosiaan keikalla jotain epätahtisuutta tms on havaittavissa niin muistetaan, että nainen on ollut bändin matkassa vasta kuukauden. Eiköhän ne siitä korjaannu :D
on ollut varmempaa ja luonnollisempaa kuin Anetten tai Tarjan, jotka olivat vuosia mukana. Hän on sydämeltään paljon lähempänä hevimusiikkia kuin edeltäjänsä, joitten omempaa aluetta ovat klassinen ja pop - ja jotka ovat lavalla enempi "peruspönöttäjiä" ja melko mekaanisia liikkujia.
NWn kappaleet on sävelletty nimenomaan Tarjan ja Anetten äänelle ja he ovat harjoitelleet niitä sekä levytystä että konserttikiertueita varten, se pitää ottaa huomioon. Ei uusi solisti voi tuosta noin vaan tulkita uusia kappaleita, kun on ollut paljon työtä kiireesti opetella kaikki esitettävään kuntoon ja sen hän teki kyllä nopeasti. Lisäksi hänellä on töitä oman bändinsä tulevan levyn valmistelussa.
Ette valittajat oikein taida tajuta miten ison työn tämä nainen on tehnyt, harva pystyisi samaan!!! Tulkintaa tulee varmaankin lisää ajan myötä, jos Floorilla on ylipäätään sitä aikaa paneutua Nightwishin biiseihin, saas sitten nähdä ja kuulla millainen hän on ensi vuoden puolella.
lavan etuosassa kuvattuna keikan päättyessä. "Välinpitämätön yleisö", arvioi joku. Ei ehkä kuitenkaan ihan kaikki olleet...
http://www.youtube.com/watch?v=DPq-dwrbilI
ei tuossa paljon Flooria halattu pakollinen kumarrus yhdessä
kuin kännissä - ja varsinkaan "vieraita naisia", jos tietää vaimon/tyttöystävän ja muun lähisuvun katselevan... :D
Olin paikalla. Kyllä Tuomas halasi Flooria oikein lämpimästi ja se halaus sain muhkeat aplodit.
Juu-ei!
Laulaja oli falski "turbo-Selin Dion", soittajat väsyneitä kehäraakkeja ja show puitteet vaatimattomat....." Jokainen näkee mitä haluaa.
Melkoisen moni on kuitenkin päässyt konsertissa hyvään fiilikseen, kun lukee kommentteja videoitten yhteydessä ja muualla kuin tällä foorumilla.
Yrsalla hyviä huomioita. Sama se, kuka taustalla soittaa... : )
Väsynyt bändi, huutava amatsoni, filmi... noh, haukotus
Nyt on trollilla iso hätä, jos Floor jääkin bändiin :))
Mikä se ison naisen taustabändi oli?
tottakai on . Mutta krittisesti katsottuna nuo poijat on oikeesti melkein aneemisia ton jansenin rinnalla! Onkai se päätä pitempi heitä ja aika on miehiset otteet tytöllä?? mutta ei sitä nykymaailmassa aina tiedä!? mutta Holopaisen herkkyys on menossa taivaan tuuliin . Ja heavy voi nostaa päätään vielä vuosienkin päästä!! Aina voi tehdä sellasia hiiti paluita ninku muutkin heavykäppänät. Eikö vain? Kuka lähtee kahtomaan Ozzya sitten taas, ihania nämä heavy immeiset
ONNEKS ANETTE TEKI EKOKUVAN!! JANSEN EI OIS EES MAHTUNU VALKOKANKAALLE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
siis elokuvan
ja muitakin "hobitteja", jotka eivät ole ennen nähneet vähän yli 180 cm naista ja ovat nyt ihan monttu auki ja silmät pyöreinä... Nykyään on jo aika paljon pitkiä naisia Suomessakin, ihmisten keskipituus muutenkin kasvaa pikkuhiljaa länsimaissa. Aika stereotyyppinen näkemys sulla siitä minkälainen naisen pitäisi olla ja miten hänen tulisi esiintyä.
Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin sukkasillaan bändin pisin jäsen on Tuomas, toisena Marco ja sitten Floor. Erot kyllä ovat aika pieniä. Ja mitä hiton väliä sillä on???? Musiikistahan pääasiassa on kysymys. Floor on sinut pituutensa kanssa ja laittaa esiintymislavalle vielä korkeakorkoiset kengät jalkaan. Ei mitään kyyristelyä!
Anetten ulkonäöstäkin on sanottu yhtä jos toista vähemmän nättiä. Onko sinulla jokin tarve olla yhtä tyhmä ja "laittaa vahinko kiertämään"?
Aino, ihana kommentti.
Pituudessa siis Thomas ekana ja Marco toisena? Marco on pikkuinen vanha mies, max.176 cm ja Thomas ehkä 179 cm.
http://www.leffatykki.com/elokuva/imaginaerum
Onko jossain kehuttu?
Minun mielestä elokuva oli hyvä! Se kertoi unista ja painajaisista, jotka liittyivät ahdistaviin muistoihin..... unimaailma oli kuvattu hyvin, juuri niin "järjettömäksi" kuin unissa tapahtuu. Tarina oli myös koskettava kertomus kuolevasta vanhuksesta jne. Musiikki oli tietty hyvä! Tykkäsin, eikä nightwish jäsenet esiintynyeet elokuvassa liikaa.
Hollantilaiset ovat Euroopan pisintä kansaa. Siellä 21-vuotiaiden naisten keskipituus on 170.6 cm ja miesten 184.0 cm. Hollantilaisiin verrattuna Floor ei ole mitenkään silmiinpistävän pitkä.
Papunen oli paikalla! Hjuva nightwissy! Joo ei se Floor niin paha oo , mut Anette oli parempi. Leffa oli aika huono. Keikka kyllä oli loistava.