Kaupunkiasutuksen tiivistämisestä on
tullut uskonto, joka ei piittaa paljoakaan tosi-asioista.
Jäteveden päästöt ongelmana
Vantaanjoen vesistöön sekä joen edustan
merialueelle päästetään runsaasti puhdis-
tamatonta jätevettä. Jätevesipäästöt tuovat
vesistöön muun muassa ulosteperäisiä
bakteereita ja viruksia, jotka alentavat veden
hygieniatasoa ja haittaavat Vantaanjoen
virkistyskäyttöä, kuten uimista.
Jäteveden
mukana vesistöön pääsee myös lääkeai-
nejäämiä ja muita kemikaaleja. Puhdista-
mattoman jäteveden sisältämät ravinteet
rehevöittävät Vantaanjokea ja Itämerta.
Hapeton tai vähähappinen vesi voi ajelehtia
virran mukana pitkiäkin matkoja aiheuttaen
kala- ja eliöstökuolemia.
Uudenmaan ja Hämeen Ely-keskusten
antamien tietojen perusteella lasketut kun-
tien puhdistamattoman ja esikäsitellyn jäte-
veden päästöt Vantaanjoen vesistöön vuonna
2011 olivat yhteensä 64 036 m3. Suurimmat
päästöt tuottivat Riihimäki (46,95 % kaikista
päästöistä) ja Nurmijärvi (38,39 %). Helsin-
gistä päästöjä tuli Vantaanjokeen ja paljon
suoraan mereen, yhteensä 1 031 916 m3.
Vantaanjokeen ja suoraan mereen yhteensä
päässeistä jätevesipäästöistä
Helsinki tuotti
94,81 %. Suuri osa Helsingin päästöistä
on peräisin Viikinmäen jätevedenpuhdis-
tamolta, josta johdettiin häiriötilanteissa
esiselkeytettyä jätevettä biologisen puhdisuksen ohi purkuputken kautta mereen.
Myös kantakaupungin sekaviemäröidyltä
alueelta puhdistamatonta jätevettä pääsi
paljon suoraan mereen.
Vantaanjoen vesistössä tapahtuu myös
muita kuin kuntien jätevesipäästöjä.
Huhtikuussa 2011 Vantaanjoen pääuomalla
havaittiin öljypäästö Katriinan sairaalan
kohdalla Vantaalla. Öljy oli päässyt jokeen
todennäköisesti Katriinan sairaalan van-
hasta ja vuotavasta öljysäiliöstä, jossa oli
havaittu vuoto jo edellisen vuoden joulu-
kuussa.
Uudenmaan Ely-keskuksen mittauksissa
Vantaanjoen vesistöstä on vuodesta 2007
asti löytynyt diuroni-nimistä rikkakasvien
torjunta-ainetta. Diuronia ei ole rekisteröity
Suomessa käytettäväksi kasvinsuojeluai-
neeksi, mutta sen käyttö on hyväksytty
ainakin puunsuoja-aineissa ja maaleissa.
Luhtajoen alaosissa tehdyissä mittauksissa
diuronia on löytynyt roimasti yli sallitun
enimmäispitoisuuden: 11.8.2011 tehdyssä
mittauksessa 2,5 μg/l ja 23.8.2011 tehdyssä
mittauksessa 2,3 μg/l, kun suurin sallittu
enimmäispitoisuus sisämaan pintavesille
on 1,8 μg/l. Diuronia todettiin kulkeutuvan
jätevesiverkostoon Nurmijärven Rajamäellä
sijaitsevalta Teknos Oy:n maalitehtaalta.
tullut uskonto, joka ei piittaa paljoakaan tosi-asioista.
Jäteveden päästöt ongelmana
Vantaanjoen vesistöön sekä joen edustan
merialueelle päästetään runsaasti puhdis-
tamatonta jätevettä. Jätevesipäästöt tuovat
vesistöön muun muassa ulosteperäisiä
bakteereita ja viruksia, jotka alentavat veden
hygieniatasoa ja haittaavat Vantaanjoen
virkistyskäyttöä, kuten uimista.
Jäteveden
mukana vesistöön pääsee myös lääkeai-
nejäämiä ja muita kemikaaleja. Puhdista-
mattoman jäteveden sisältämät ravinteet
rehevöittävät Vantaanjokea ja Itämerta.
Hapeton tai vähähappinen vesi voi ajelehtia
virran mukana pitkiäkin matkoja aiheuttaen
kala- ja eliöstökuolemia.
Uudenmaan ja Hämeen Ely-keskusten
antamien tietojen perusteella lasketut kun-
tien puhdistamattoman ja esikäsitellyn jäte-
veden päästöt Vantaanjoen vesistöön vuonna
2011 olivat yhteensä 64 036 m3. Suurimmat
päästöt tuottivat Riihimäki (46,95 % kaikista
päästöistä) ja Nurmijärvi (38,39 %). Helsin-
gistä päästöjä tuli Vantaanjokeen ja paljon
suoraan mereen, yhteensä 1 031 916 m3.
Vantaanjokeen ja suoraan mereen yhteensä
päässeistä jätevesipäästöistä
Helsinki tuotti
94,81 %. Suuri osa Helsingin päästöistä
on peräisin Viikinmäen jätevedenpuhdis-
tamolta, josta johdettiin häiriötilanteissa
esiselkeytettyä jätevettä biologisen puhdisuksen ohi purkuputken kautta mereen.
Myös kantakaupungin sekaviemäröidyltä
alueelta puhdistamatonta jätevettä pääsi
paljon suoraan mereen.
Vantaanjoen vesistössä tapahtuu myös
muita kuin kuntien jätevesipäästöjä.
Huhtikuussa 2011 Vantaanjoen pääuomalla
havaittiin öljypäästö Katriinan sairaalan
kohdalla Vantaalla. Öljy oli päässyt jokeen
todennäköisesti Katriinan sairaalan van-
hasta ja vuotavasta öljysäiliöstä, jossa oli
havaittu vuoto jo edellisen vuoden joulu-
kuussa.
Uudenmaan Ely-keskuksen mittauksissa
Vantaanjoen vesistöstä on vuodesta 2007
asti löytynyt diuroni-nimistä rikkakasvien
torjunta-ainetta. Diuronia ei ole rekisteröity
Suomessa käytettäväksi kasvinsuojeluai-
neeksi, mutta sen käyttö on hyväksytty
ainakin puunsuoja-aineissa ja maaleissa.
Luhtajoen alaosissa tehdyissä mittauksissa
diuronia on löytynyt roimasti yli sallitun
enimmäispitoisuuden: 11.8.2011 tehdyssä
mittauksessa 2,5 μg/l ja 23.8.2011 tehdyssä
mittauksessa 2,3 μg/l, kun suurin sallittu
enimmäispitoisuus sisämaan pintavesille
on 1,8 μg/l. Diuronia todettiin kulkeutuvan
jätevesiverkostoon Nurmijärven Rajamäellä
sijaitsevalta Teknos Oy:n maalitehtaalta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Uikkarit sulaa uidessa, ainakin pehmenee.
Sinkkiämpäristäkin pohja lähtee "
Ville...lennä...lennä..ohi..
Lennä pohjoiseen makeitten vesien ääreen.
Jossa otetaan hömpsyt suoraan vesistä.
Tilapäisiä sotkuja aina on, kuten Talvivaara. Mutta sekin keväällä puhdosta.
Vantaanjoki, helsingin meri edusta likaantuu vain entisestään.
Ville laskeudu lähivesiin (vesitaso) sano siellä sanottavasi " keskustan vika "
Hakkaraisen uikkarit ei sulaneet, vaikka sanoi olevan keltaiset edestä ja ruskeat takaa.
Sanoi olevan silloin niin helppo katsoa suunta kun puikkoihin laittaa.