Monilla suomalaisilla on hellä suhde ruotsin kieleen. Miksei olisi – olihan se yli kuuden sadan vuoden ajan maamme hallintokieli. Suurin osa maamme varhaisesta sivistyksestä ja kirjallisesta kulttuurista on luotu ruotsin kielellä. Ruotsi on edelleen pienen vähemmistön äidinkieli ja sitä kuulee ja näkee vähän väliä, vaikka amerikanenglanti on tietokoneistumisen ja popmusiikin ja hollywoodilaisen filmiteollisuuden maailmanvaltauksen myötä tunkenut syvälle sieluumme.
Suomi on sekä kirja- että puhekieleen lainannut paljon sanoja ruotsista, enempiä miettimättä mieleen tulevat vaikkapa apina, stadi, baana, huilata, vanttuut, hattu ja hanslankari. Eräs ruotsalainen ystäväni kerran täällä kylttejä katsellessaan totesi, ettei tarvitse kuin laittaa i-kirjain ruotsin sanan perään, niin saadaan suomenkielinen sana: pankki, posti, moottori, kellari.
Suomenkielisillä suomalaisilla on aivan erityinen, lämpimän ironinenkin suhde ruotsin kieleen. Englanti toki alkaa jo hallita vitseissäkin ja käännöskoneilla tehdyt käyttöohjeet netissä ovat jo niin kauan olleet harminamme, että ne ovat melkein jo lakanneet huvittamasta. Mutta ruotsin kielestä ovat edelleen ihmismuistissa säilyneet monet varhain opitut, rakkaudella väännetyt ja elvatolva-luppakorvan ohella suusta suuhun levitetyt kielivitsit, muunnokset ja väännökset. Suomalais-ruotsalaista kansanperinnettä parhaimmillaan.
Aloin muistella kouluajan suullista perintöä ja tällaiset lausahdukset tulivat mieleeni, ensimmäisenä ajankohtaisin:
Mamma, mamma, julsex kommer tillbaka -
Äiti, äiti joulukuusi palaa!
Sådant är livet. – Sellaiset ovat liivit.
Voi, voi teitä! – Smör, smör vägar!
Onko sinulla jo jojo? – Har du redan redan redan?
Laskekaa Suomen lippu! – Räkna finska biljetten.
Viikkokaupalla – Veckan vid butiken.
Muistatteko muita?
Suomi on sekä kirja- että puhekieleen lainannut paljon sanoja ruotsista, enempiä miettimättä mieleen tulevat vaikkapa apina, stadi, baana, huilata, vanttuut, hattu ja hanslankari. Eräs ruotsalainen ystäväni kerran täällä kylttejä katsellessaan totesi, ettei tarvitse kuin laittaa i-kirjain ruotsin sanan perään, niin saadaan suomenkielinen sana: pankki, posti, moottori, kellari.
Suomenkielisillä suomalaisilla on aivan erityinen, lämpimän ironinenkin suhde ruotsin kieleen. Englanti toki alkaa jo hallita vitseissäkin ja käännöskoneilla tehdyt käyttöohjeet netissä ovat jo niin kauan olleet harminamme, että ne ovat melkein jo lakanneet huvittamasta. Mutta ruotsin kielestä ovat edelleen ihmismuistissa säilyneet monet varhain opitut, rakkaudella väännetyt ja elvatolva-luppakorvan ohella suusta suuhun levitetyt kielivitsit, muunnokset ja väännökset. Suomalais-ruotsalaista kansanperinnettä parhaimmillaan.
Aloin muistella kouluajan suullista perintöä ja tällaiset lausahdukset tulivat mieleeni, ensimmäisenä ajankohtaisin:
Mamma, mamma, julsex kommer tillbaka -
Äiti, äiti joulukuusi palaa!
Sådant är livet. – Sellaiset ovat liivit.
Voi, voi teitä! – Smör, smör vägar!
Onko sinulla jo jojo? – Har du redan redan redan?
Laskekaa Suomen lippu! – Räkna finska biljetten.
Viikkokaupalla – Veckan vid butiken.
Muistatteko muita?
Vastaukset 9
Vanhimmat
..ruotsinkieli persupuolueen viralliseksi kieleksi? Heh-heh, sehän olisi pakkoruotsin loppu.
Luin tosta Suomi vs Venäjä sodasta, ja sain sellaisen käsityksen että Ruotsi avusti suomea monin tavoin, esim kryptattujen viestien purkamisessa ja niin edelleen.
Ruotsi on rikas maa ja toki rikastuttaa Suomalaistenkin kulttuuria keskiajalta lähtien. :)
Mutta kielioppi ja pakkoruotsi on väärin.
Ne jotka kieliä tahtovat opiskella, mikä siinä.
Pakottaminen on kuitenkin väärä tapa.
siellä on opittava erinäisiä asioita. Ruotsinkieli on aivan luonnolinen valinta. On hyvä osata naapurimaan kieltä. Ruotsissa on enemmän taitavia suomenkielen osaajia (noin 1 milj.) kuin Suomessa ruotsinkielen (0.3 milj.).
http://reijaharkonen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/124355-ruotsin-kieli-on-meille-suomalaisille-rakas
Aloittaja kopio suoraan muiden blogeja, ilmoittamatta lähdettä. Tyhmyytensä voi osoittaa näinkin.
Pääasia, että oikea totuus leviää - täällä levitetään niin paljon toista totuutta suomalaisten rakkaudesta ruotsinkieleen ja esitetään inhottavuuksia kaikesta ruotsalaisesta. Sellainen on hyvin tyhmää, melkein imbesilliä.
Mistäs tietää vaikka anonyymi avaaja on blogisti itse - ainakin hengenheimolainen. Hän myös aivan selvästi rakastaa ruotsinkieltä. On tärkeää, että Suomen kansan rakkaus ruotsinkieleen syvenee ja vahvistuu.
Ruotsinkieltä sinänsä kenties rakastetaan Suomessa, mutta pakko- ja virkamiesruotsista ei pidetä. Perustuslaillista kaksikielisyyttäkin kritisoidaan, samoin ruotsinkielisten suhteettomia etuja. Voisi oikeastaan sanoa että kolme jälkimmäistä asiaa uhkaavat eniten ensiksi mainittua.
Hätä ei lue lakia - nöden studerar icke juridik
Ingen panik - Ingellä on paniikki
Tunnelbanan - Tunnelibanaani
Alkaa sataa - Det börjar hundra
Vesi alkaa porista (kiehua) - Vattnet börjar från Bjorneborg
"Eräs ruotsalainen ystäväni kerran täällä kylttejä katsellessaan totesi, ettei tarvitse kuin laittaa i-kirjain ruotsin sanan perään, niin saadaan suomenkielinen sana: pankki, posti, moottori, kellari."
Kun nykysuomen kirjakieltä ryhdyttiin 1800-luvulla kehittämään, valtava määrä sanoja, jotka suomesta tuolloin puuttuivat, väännettiin ruotsista suomeksi juuri tuolla tavalla. Myös nykysuomen kielioppi järjestettiin - mahdollisuuksien rajoissa - mahdollisimman paljon ruotsin kieliopin mukaisesti. Se oli luonnollista, koska useimmat suomenkielen muokkaajat olivat ruotsinpuhujia ja tahtoivat tehdä suomesta itselleen helpompaa käyttää ja ymmärtää. Toiseksi Suomesta puuttui aikaisempi omakielinen korkeakirjallinen kulttuuri ja kielenkäyttö lähes kokonaan. Oli paljon helpompi toimia ruotsalaisten mallien mukaan.
Kun Suomea luotiin :"Myös nykysuomen kielioppi järjestettiin - mahdollisuuksien rajoissa - mahdollisimman paljon ruotsin kieliopin mukaisesti. Se oli luonnollista, koska useimmat suomenkielen muokkaajat olivat ruotsinpuhujia ja tahtoivat tehdä suomesta itselleen helpompaa käyttää ja ymmärtää."
Tuo väitteesi on väärä. Lonnollisesti kaikki suomen kielen kieliopin kehittäjät osasivat ruotsia, mutta äidinkieleltään ruotsinkielisiä heistä oli hyvin harva.
Kun Suomea luotiin :"Toiseksi Suomesta puuttui aikaisempi omakielinen korkeakirjallinen kulttuuri ja kielenkäyttö lähes kokonaan. Oli paljon helpompi toimia ruotsalaisten mallien mukaan."
Ruotsin vallan aika on vaikuttanut Suomen hallintokulttuuriin ja lainsäädäntöön merkittävästi. Mutta suomi oli kyllä varsin vanha kieli siinä vaiheessa, kun sille luotiin kielioppi. Kieliopin luojien kädet eivät siten olleet suinkaan vapaat. Ja meidän on muistettava, että suomi on kumminkin urailainen kieli ja ruotsi on indoeurooppalainen. Näiden kielten perusrakenne on niin erilainen, ettei kieliopissa kovinkaan paljon voi hyödyntää toista kieltä. Jonkin verran tosin on yhteistä sanastoa.
Kirjallisen korkeakulttuurin suomenkieliset tuotteet ovat kiistatta myöhäistä perua, mutta suullinen kulttuuri oli vahvaa ja omaleimaista. Suomen kielen vanhat runot sarjassa on 33 suurta osaa ja lisänä on toista tuhatta tuntia äänitteitä. Suomi ei ollut kulttuurinen tyhjö siinä vaiheessa, kun ruotsalaiset liittivät maan Ruotsiin.
Jos vertaa maamme suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön kulttuuria, niin huomaa niissä hyvin huomattavan eron. Ruotsinkielisellä puolella Ruotsin vaikutus on ollut hyvin huomattavasti vahvempi kuin suomenkielisellä puolella.