Kuinka pienellä veneellä uskaltaisit lähteä tallinnaan?

Kesällä oikeaan aikaan 3-4 metrisellä veneellä, marssivauhti vähintään 20 solmua.

Onko merikajakki tarpeeksi pieni? Itse en keksi sen pienempää vesikulkuneuvoa jolla tallinnaan voisi mennä.

Kyllähän kesällä tyynellä säällä menee ihan jollain pienelläkin veneellä. Pahalla kelillä täytyy olla jo vähän isompi laite alla.
Itse oon busterilla käynyt hyvällä säällä

Sepi kävi sillä Marinolla myös etelänavalla ja Havajilla, 70 luvulla siitä oli Hymyssä oikein juttu.
Ja Veikkosedän piinapenkki, siiloin olikin miehet rautaa...

Jotkut kävivät 4,6 metrisellä Bustel M-veneellä, jossa oli 30 hp perämoottori, Raumalta Tukholmassa. Helsingin Sanomissa oli kesällä siitä juttua.

Tallinnassa olen useasti käynyt yamarin 4300 veneellä, perässä lauloi 20hv nelari
Ei mitään ongelmia

Jetillä on tullut käytyä useestikkin, eipä se ota kuin reippaat 30min jos on suotuisa keli.

Siis ihan vesijetillä ei millään linda linellä tai vastaavalla :D


3.8metriä pituutta ja 1500cc 4tec

Vene-lehdestä (tai vastaava kotimainen) luin 90-luvulla eräiden hurjien matkasta Big-Busterilla, joka ei sekään taida olla edes viittä metriä pitkä. Ajoivat nääs pitkät tovit Norjan rannikolla ihan kunnon aallokossa, eikä matka ollut ihan parissa tunnissa ohi sekään.

Menomatka Busterilla on ok mutta paluu vaikeampi koska juuri Tallinnan laivareissulta palanneena huomasin että Tallinnassa ei näemmä voi käydä tuomatta vähintään 8 olutlaatikkoa ja paria Tapio-laatikkoa. Eli vene kyntää tullessa syvemmällä...

Kaverit kertoi että aikoinan joku tuli Tukholmasta Helsinkiin ammeella, siis kylpyammeella, johon oli kytketty jonkinlainen moottori. Amme oli ollut oikein hieno, kullatut hanat ja kaikki. Illan suussa tämä ammeilija oli jossain Lauttasaaren kohdalla kysynyt joltain veneilijältä mahdollista yöpymispaikkaa. Veneilijä oli ihmetellyt kysymystä kun Helsinki hotelleineen olisi ollut seuraavan niemen takana, mutta lopetti ihmettelyn nähtyään amme-ukon merikartan. Se oli sellainen Viking Linen kapea kolmen taitoksen esite, johon oli Tukholma-Helsinki reitti merkitty reilulla summittaisella katkoviivoituksella :)

Olen itse käynyt viisimetrisellä avo-yamarinilla Tallinnassa kartta, kompassi ja kello systeemillä ilman elektroniikkaa. Siinä ei ollut yhtään enemmän järkeä kuin tuossa ammejutussakaan mutta kun oli päähän saanut että pitää käydä niin sitten piti.

Matkahan on pitkä ja avomeri.

En ole koskaan mennyt yli tuosta mutta jos on nopea vene
niin ei ole suuri riski jäädä/joutua myrskyyn. Hitaalla putputtimella
aikaa matkaan menee varmaan 7-10h kun taas liukuvarunkoisella
se menee 1-2h nopeudesta taas riippuen ja kuinka kova voi ajaa.

Aamuyöstä tyynelläkelillä hitaalla veneellä kun lähtee niin
saa aika usein ajaa ihan tyynessä ja pitkään.

Sitten varmaan olisi hyvä tuntea veneensä kunto, tietyt veneen ja
venetyypit niin riski on suurempi kuin taas toisenlaisessa veneessa
hyvin yllättäviin hätätilanteisiin, katos kun joka kesä noita veneitä uppoaa
ihan yllättäen eli jokin läpivienti siis pettää tai veneen laho kohta jossakin.
Ikävää jos sellanen sattuu keskellä merta, kannattaa siis olla rannallakin
joku joka tietää missä menet, koksa lähdet ja koska pitäisi olla perillä
jos ei mitään kuulu (puhelinsoitto, txt-viesti :)

Itse ostin veneen tänä kesänä mutta aion kyllä tämän kesän
pitää harjoittelukesänä veneilyn kanssa enkä ala urheilemaan mitään.
Koska mulla tuo veneily muutenkin on niin alkukantimissa, ei ole ollut
tälläistä isoa venettä ennen niin kannattaa vähän niitä tunteja
ottaa lähempänä rantaa ensin ja kattella miten menee.

Miksi mitään pitäisi sattua, autolla ajaessa kun auto hajoaa niin
voi vaan ajaa tiensivuun ja soittaa lisäapua kaverilta tai hinauspalvelua.
Sama toki pätee vesilläkin mutta joskus kaikki ei ole aina ihan yhtä simppeliä.
Jos tulee tekninen vika ja vene tuuli vie jonnekkin matalikkoon,
sumu et näe mitään ja eikös nuo yllättävät sumut ole
merellä joskus tosiasia.

Selviikö vene isosta aallosta, onko se ylipäätään sellainen että
kykenee ottamaan ison aallon vastaan ja paljonko veneeseen tulee vettä
ja selviikö siitä vesimäärästä.

Tälläistä sitä itse miettii.

Kyllä mä nopeella pikkuveneellä uskaltaisin lähtee kunhan
valitsee sen kelin tarkkaan eli lähtökohtana tyynikeli eikä
ole tuulista jaksoa menossa ja muita tekijöitä kun keli muuttumassa
hyvin helteiseksi niin eikös se silloin ollut myrskynkin riski vai miten se
meni ja kuka se oli..

Aika vähän noita kirjoituksia tuntuu olevan/vaikka jopa videota
että oikeasti mennään yli suomenlahden. Ehkä se on eri porukkaa
ketkä menee kuin ne ketkä kyselee :)

Uttern 4920 veneellä ollaan menty useita kertoja ylitte. Matkanopeus siinä 25knots ja varusteina karttaplotteri,tutka. Ei mielestäni mitään ongelmaa, vaikka vähän tuulisikin. Plotterista kattoo ettei ihan keskellä väylää aja, ja 25knots nopeudella ei moni kyllä niin kovaa perästä tulekkaan että alle jäisi.

keep the change

Kyllä ne menee ainakin täällä Kotkassa pitkälti yli 50solmua :) 8m ribbi ja perässä 2x 300hp.

No on sinne monikin melonut Helsingistä. Takaisinkin ovat tulleet. Usein kuitenkin melontaseuran projektina, fiksummilla on ollut huoltovene pelastus- ja ensiapuvälinein mukana.

Joku hurja oli mennyt yksin ja yöllä, ottanut torkut keskellä. En ehkä tekisi niin, isot laivat ajaa isoa kovaa yli.

Turku-tukholma on paljon helpompi, siinä on saaria niin paljon. 35km taitaa olla pisin "ulappa".

Melojalle ulappa voi olla 35 km, veneilijälle ei koskaan. Näyttäis olevan noin 18 mpk lyhin avoin osa Eckerö - Grisslehamn.

Päädyin tänne, kun viime viikonloppuna päätettiin kaverin kanssa lähteä Riikaan savolaismallisella soutuveneellä Yamaha 4 heppainen 4-tahti laite. Lähdetään Porkkalanniemestä ja eka päivän tähtäin on Paldiski. Siitä sitten etapit Haapsalu, Virtsu, Matsi, Pärnu, Salacriva, Saulkrasti, Riika. Ajateltiin, että ainoa avomeriosuus on Porkkalanniemelta Paldiskiin. Loput matkasta mennään rantoja myöten. Paatti on mäntyinen savolaismalli, pituutta 5,4 m. Kevään aikana modifioidaan venettä: korotetaan laitoja, paikataan pohjaa, laitellaan myötätuulipurje ja viritellään pressu kiinnikkeineen. Vene on sen verran vanha ja kun varmaan saadaan riittävästi veneilyä, niin takaisin ei enää sillä ajella vaan myydään vene moottori Riikassa jollekin paikalliselle. Varataan koko reissuun kaksi viikkoa. Kommentteja?

Nykyisin tuo "paluu" on lastin kannalta helpompi, jos ei ole samantie käynyt Littuassa tai Latviassa, jossa vinetot ei vielä Sippilän hinnoissa.

Olen mennyt yli 2,5m:n kumiveneellä, neliheppainen 2-t prutku, vauhti n. 14 solmua! Oli plägä ja kaveri seuraili isommalla saattoveneellä..

Tallinassa on käyty purjohtien lasten jollalla ja myös purjehdittu laiturilla joka rakenettu muistuttamaan Kontikiä.
Hae youtupesta nimellä, Yksin Suomenlahden yli lasten purjejollalla - testipäivä 3

Gullervo18

Tyypillistä vain purjehtijoilta. Lasten purjejollalla kansainväliselle laivaväylälle merihätään ja verovaroin pelastettavaksi heittäytymään. Jos kaikki seuraisi tuotakin esimerkkiä niin meillä olisi veneajokortti ja venevero alle hallituskaudessa voimassa ja toiminnassa.

Raivo Roosna ja Aleks Lepajõe tulivat kumiveneellä virosta Suomeen. Mikset voisi tehdä matkan toiseen suuntaan?

https://kipparilehti.fi/jutut/simppu-ja-seikkailijat

400km ja 6,2/2,3m vene

"Simppu on painava, uppoumarunkoinen noin kuusimetrinen hitaiden nopeuksien avonainen lasikuituvene. Sen erikoisuus on perämoottorin sijoitus veneen sisäpuolelle rakennettuun kaivoon. Totesimme veneen olevan kuin suunniteltu pitkien matkojen taittamiseen meriolosuhteissa. Se olisi vakaa, tilava ja säilyttäisi kuuden solmun matkanopeutensa olosuhteista riippumatta. Simpun tuuppariksi valitsimme luotettavaksi todetun Yamahan 15-hevosvoimaisen nelitahtikoneen, sillä kokemuksesta viisastuneena emme halunneet enää ottaa riskejä moottorin suhteen."

On Busterilla ajettu Islantiin, mutta asiassa kannattaa huomata, ettei kyseiset kipparit olleet mitää sunnuntai veneilijöitä.
https://kipparilehti.fi/arvostelut/saagojen-kutsu-avoveneella-islantiin/

Ennen kuin ensimmäistäkään perämoottoria oli käytössä, ja ylipäätään moottoria, Virolaiset ja Suomalaiset kävivät ahkerasti kauppaa ja tapailivat siellä ja täällä. He kulkivat pelkästään soutaen tai pienenpienillä purjeilla varustetuilla veneillä yhtenään lahden yli.
Esim. Helsingin Munkkisaaren arvellaan saaneen nimensä Viron puolelta sinne kalastamaan tulleilta munkeilta, se oli aikanaan heidän ns. nautinta- aluettaan.

Jos katsoo Välimeren ylityksiä, niin 5m kumivene ehkä toimiva moottori kuljettavat matkanjärjestäjän mukaan 22 matkustajaa turvallisesti yli. Miksei siis myös Itämeren kalki pääsisi pikkuveneellä?

Avaus yksinkertaistettuna; Kuinka tyhmä sinä olet?