Leijonat avatkaa minulle leijonamiehen käytöstä.

En ymmärrä hänen käytöstään ollenkaan. Tiemme siis erkani kesän alussa hyvin intohimoisesta suhteessa jossa tunnelatausta on todella paljon. Kummallakin on ollut suunnaton ikävä toinen toistensa luo kokoajan. Itse olen käynyt tätä surua läpi jo keväästä asti, mutta edelleen vaan rakastan tätä miestä entistä enemmän. Joka päivä kun elän tiedän entistä varmemmin, että hän on se elämäni ''järjetön'' ja hulluin rakkaus. Rakastan häntä niin intohimoisen paljon, että pää ei enää kestä.
No joka tapauksessa aiheeseen, hän esitti hyvin nopeaa eron jälkeen, että hän on päässyt yli ja liikkui uuden naisen kanssa, mistä minä tietenkin olin todella pahana ja vihaisena. Kannoin vihaa hänelle todella kauan. Emme puhuneet pariin kuukauteen ollenkaan, kunnes kohtasimme sattumalta yleisellä paikalla ja hän tuli minulle juttelemaan. Enää ei samaa naista näkynyt ja naisia on vaihtunut hänen elämässään hyvin tiuhaan. Lisäksi entiseen verrattuna hänen vapaa-ajan käytöksensä on muuttunut todella paljon. Nykyään ei enää kiinosta baarit siinä mielessä kuten ennen ja hän on alkanut urheilemaan todella paljon. No kuitenkin näkemisen jälkeen sorruin laittamaan hänelle viestiä myöhemmin samalla viikolla. Näimme juurikin heti ja meillä on ollut siitä lähtien seksiä melko säännöllisesti. Rakastan häntä jokaisen kerran jälkeen enemmän ja enemmän, mutta se rikkoo minut että tiedän hänellä olevan nyt muita naisia, vaikka he ovatkin yhden illan juttuja ja korkeintaan lohduttajia.

Olemme viestitelleet aina vähän väliä, pääasiassa siksi koska ikäväni on ollut uskomaton ja pakko on ollut kertoa siitä. Myös hän rohkaisujen jälkeen on myöntänyt ikävöivänsä minua.
Olemme keskustelleen monesti yhteenpalaamisesta, mutta hän ei halua, vaikka tiedän hänen ikävöivän todella paljon. Suhteemme siis kaatui hänen ollessaan liikaa muiden naisten perään. Hän ei usko enää suhteemme onnistuvan enää. Itse olisin valmis ollut antamaan kaiken anteeksi ja yrittämään uudestaan. Nyt viimeksi kun näimme, hän oli ollut hyvin ikävissään vaikka naimme sitä edellisen kerran kaksiviikkoa siitä, oli hyvin onnellinen kun olin hänen vierellään ja nukuimme.
Rakastanko häntä siis ihan turhaan, hän ei ole koskaan puhunut tunteistaan yhdessäolo aikanamme, enemmän juuri kehon kielellä osoittanut tunteensa. Mutta olenko tässä turhaan vai voiko hän vielä tulla takaisin. Miten leijonamiehet olette kokeneet erot ja oletteko palanneet todellisen yhtä intohimoisen kumppanin luo takaisin. Meinaan, rakkautta, intohimoa, vihaa, mustasukkaisuutta riittää. Mutta samalla olimme niin hyvä pari.Sovimme toisillemme ja kerkesimme kasvaa kiinni toisiimme. Itselläni ainakin jokainen hetki on tuskaa ilman häntä.
Auttakaa minua, mitä teen tämän asian kanssa ja olenko tässä turhaan. Tuli erittäin sekava viesti, pyydän sitä anteeksi, mutta kun tunteetkin ovat erittäin sekaisin.