Nimim. Vastaaja kailottaaa alvariinsa tuulivoiman halpuutta.
Juuri tällä hetkellä sähkön tukkuhinta on Tanskassa 48,52 euroa/MWh
ja vastaavasti Suomessa 35,88 euroa/MWh.
Tuosta voi itsekukin seurailla pohjoismaisia sähkömarkkinoita.
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/Pohjoismainen-voimajarjestelman-tila.aspx
Tuulivoimako muka halpaa
32
178
Vastaukset
- 1 ulkomaalainen
Kyllä se vain niin on, että ydinvoimakannattajia fiksummat ihmiset tajuavat, että energia ei ole ilmaista, ei tuuli- eikä varsinkaan ydinenergia.
72 % saksalaisista halua ehdottomasti irti ydinvoimasta, vaikka sähkön hinta nousisi, niin kuin nousee kohta jopa 13%, jossain. Ei haittaa.
Tuulivoima on Euroopassa jo sen verran, että se korvaa 39 ydinvoimalaitosten tehoja:
http://www.gmx.net/themen/finanzen/energie/789pu9u-ausbau-europas-windenergie
Vain Suomessa ollaan narisemassa tuulivoiman haittoista, muualla tehdään.- tllä hetkellä
Vain Suomessako naristaan tuulivoiman haitoista? Tuossa alempana on ketju jossa kerrotaan Saksan naapurimaiden harkitsevan tuulisähkön tuontikieltoa Saksasta tuulivoiman aiheuttamien ongelmien takia. Huono muisti ulkomaalaisella!
- JAS
Taas näitä typeriä vertailuita joita tekevät vain ihmiset joilla ei ole minkäänlaista käsitystä sähköntuotannosta.
Tässä vaiheessa nimittäin olisi hyvä aika ymmärtää, että sähköntuotanto on yhtä vähän tehokilpailu kuin normaalissa autoilussa on kyse autokilpailusta. Sähköntuotannon päämäärä ei ole tuottaa mahdollisimman paljon sähköä tai omata mahdollisimman paljon tehoja tai mitään muuta yhtä turhaa. Vaan tuottaa jokaisena ajanhetkenä tismalleen saman verran sähköä kuin sitä kulutetaan. - Tyyni tyynikeli
JAS kirjoitti:
Taas näitä typeriä vertailuita joita tekevät vain ihmiset joilla ei ole minkäänlaista käsitystä sähköntuotannosta.
Tässä vaiheessa nimittäin olisi hyvä aika ymmärtää, että sähköntuotanto on yhtä vähän tehokilpailu kuin normaalissa autoilussa on kyse autokilpailusta. Sähköntuotannon päämäärä ei ole tuottaa mahdollisimman paljon sähköä tai omata mahdollisimman paljon tehoja tai mitään muuta yhtä turhaa. Vaan tuottaa jokaisena ajanhetkenä tismalleen saman verran sähköä kuin sitä kulutetaan.Kyllä vain ja lisäksi vielä luotettavasti ilman mitään äkillisiä tuotantokatkoja säätiloista johtuen.
JAS kirjoitti:
Taas näitä typeriä vertailuita joita tekevät vain ihmiset joilla ei ole minkäänlaista käsitystä sähköntuotannosta.
Tässä vaiheessa nimittäin olisi hyvä aika ymmärtää, että sähköntuotanto on yhtä vähän tehokilpailu kuin normaalissa autoilussa on kyse autokilpailusta. Sähköntuotannon päämäärä ei ole tuottaa mahdollisimman paljon sähköä tai omata mahdollisimman paljon tehoja tai mitään muuta yhtä turhaa. Vaan tuottaa jokaisena ajanhetkenä tismalleen saman verran sähköä kuin sitä kulutetaan.sähköntuotannon tarkoituksena on tehdä rahaa tuotantolaitoksen omistajille. Yleisesti on niin, että kun tuotantolaitos on suuri, hyötyjiä on vähän. Kun tuotantolaitokset ovat pieniä, hyötyjiä on paljon, Tuulivoimaa vastustetaan mm. siksi, että siitä hyötyisi suuri joukko ihmisiä muutaman harvan sijasta.
Tyyni tyynikeli kirjoitti:
Kyllä vain ja lisäksi vielä luotettavasti ilman mitään äkillisiä tuotantokatkoja säätiloista johtuen.
Ranskassa sattui hellekesänä 2003 runsaasti ydinvoimaloiden takkuamisia, ja niillä oli oma osuutensa 15000 ihmisen ylimääräiseen hellekuolemaan. Niinpä ympärivuotisen sähköntuotannon turvaamiseksi Ranskassa päätettiin lisätä tuulivoimaa, ja niin tehtiinkin:
Vuosi Tuulivoimakapasiteetti Ranskassa MW
1998 19
1999 25
2000 66
2001 93
2002 148
2003 257 * (Helleaaltovuosi)
2004 390
2005 757
2006 1567
2007 2454
2008 3404
2009 4492
2010 5660
2011 6800* Ennakkoarvio
(Lähde: http://ewea.org/tllä hetkellä kirjoitti:
Vain Suomessako naristaan tuulivoiman haitoista? Tuossa alempana on ketju jossa kerrotaan Saksan naapurimaiden harkitsevan tuulisähkön tuontikieltoa Saksasta tuulivoiman aiheuttamien ongelmien takia. Huono muisti ulkomaalaisella!
Niin, ydinsähkön tuontikieltosuunnitelmat on pitkällä Itävallassa. Sveitsin aikoma tuulisähkön tuontikeielto johtunee kahdesta asiasta:
- Sveitsissä on tuulivoimaa vain noin 50MW, eli verkkoa ei ole rakennettu tuulivoiman käyttöä vastaamaan
- Saksan tuulisähkö on liian halpaa sveitsiläille :)- KKivelä
Vastaaja kirjoitti:
sähköntuotannon tarkoituksena on tehdä rahaa tuotantolaitoksen omistajille. Yleisesti on niin, että kun tuotantolaitos on suuri, hyötyjiä on vähän. Kun tuotantolaitokset ovat pieniä, hyötyjiä on paljon, Tuulivoimaa vastustetaan mm. siksi, että siitä hyötyisi suuri joukko ihmisiä muutaman harvan sijasta.
Tuulisähkön todellinen tuotantohinta vaihtelee euroopassa paikasta ja voimalan koosta riippuen 80 ja 160 euron välillä megawattituntia kohden. Ei se nyt niin halpaa ole.
KKivelä kirjoitti:
Tuulisähkön todellinen tuotantohinta vaihtelee euroopassa paikasta ja voimalan koosta riippuen 80 ja 160 euron välillä megawattituntia kohden. Ei se nyt niin halpaa ole.
Saksassa siis tuulivoiman kokonaiskustannukset 7c/kWh. On se halapaa!
- Urhokka
Vastaaja kirjoitti:
Saksassa siis tuulivoiman kokonaiskustannukset 7c/kWh. On se halapaa!
Miten on mahdollista, että tuulivoiman hinta olisi 7 c/kwh ?
Mitkä ovat
- perustamiskustannukset / MW
- keskimääräinen teho
- takaisinmaksuaika
- pääoman korko
- vuosittaiset huolto- ja korjauskulut Urhokka kirjoitti:
Miten on mahdollista, että tuulivoiman hinta olisi 7 c/kwh ?
Mitkä ovat
- perustamiskustannukset / MW
- keskimääräinen teho
- takaisinmaksuaika
- pääoman korko
- vuosittaiset huolto- ja korjauskulutYritä ymmärtää: hinta on ihan eri asia kuin tuotannon kokonaiskustannukset.
- Urhokka
Vastaaja kirjoitti:
Yritä ymmärtää: hinta on ihan eri asia kuin tuotannon kokonaiskustannukset.
Mitkä ovat sitten tuotannon kokonaiskustannukset / MWh esimerkiksi:
- kapasiteetin hinta 1 200 000 € /MW (jos myllyt olisivat esim. 3 MW:sia)
- 10 vuoden takaisinmaksuaika
- 4 % pääoman korko
- 22 % keskimääräinen teho
- vuosittaiset huoltokulut n. 1 % investoinnista
Eikös järkevä myyntihinta pitkällä aikavälillä ole jotain:
Tuotannon kokonaiskustannukset kate - tuki verot? Urhokka kirjoitti:
Mitkä ovat sitten tuotannon kokonaiskustannukset / MWh esimerkiksi:
- kapasiteetin hinta 1 200 000 € /MW (jos myllyt olisivat esim. 3 MW:sia)
- 10 vuoden takaisinmaksuaika
- 4 % pääoman korko
- 22 % keskimääräinen teho
- vuosittaiset huoltokulut n. 1 % investoinnista
Eikös järkevä myyntihinta pitkällä aikavälillä ole jotain:
Tuotannon kokonaiskustannukset kate - tuki verot?"Eikös järkevä myyntihinta pitkällä aikavälillä ole jotain:
Tuotannon kokonaiskustannukset kate - tuki verot? "
juu, mutta kun suuri osa kokonaiskustannuksista on piilokustannuksia, ulkolisia, kuten terveys- ja ympäristöhaitat, ja onnettomuusriski
itse kyselin jossain toisaalla, että
- kokonaiskustannukset - myyntituotot = julkinen tuki?, mutta ihan noin se ei taida olla - vai noko se toisinpäin :=)
- Makuasioita
T & T lehden tutkimuksen mukaan Saksalaisista 80% vastustaa kallistunutta sähkön hintaa.Eli tutkimuksia on aina niin paljon että kaikille riittää mieluisia.
Sähköntutantomuotojen kokonaiskustannukset http://keskustelu.suomi24.fi/node/11049369
"Nimim. Vastaaja kailottaaa alvariinsa tuulivoiman halpuutta."
Raskas ystäväni. Tuulisähkö ON halpaa.
"Tanskassa 48,52 euroa/MWh
ja vastaavasti Suomessa 35,88 euroa/MWh."
Nuohan on hetkittäisiä markkinahintoja, et tuotantotyypin kokonaiskustannuksia, joihin voit tutustua tämän viestin otsikkorivin (1. rivin) osoittamassa ketjussa.- 9+20
Eurostatin mukaan sähkön keskimääräinen verollinen kuluttajahinta oli Tanskassa noin 280 €/kWh, Suomessa noin 150 €/kWh. Eli Nämä luvut ovat todellisuutta, Vastaajan esittämät luvut perustuvat huuhaa-laskelmiin.
9+20 kirjoitti:
Eurostatin mukaan sähkön keskimääräinen verollinen kuluttajahinta oli Tanskassa noin 280 €/kWh, Suomessa noin 150 €/kWh. Eli Nämä luvut ovat todellisuutta, Vastaajan esittämät luvut perustuvat huuhaa-laskelmiin.
Rautalankaa
Sähkön hinta on ihan eri asia kuin tuotannon kokonaiskustannukset. Ymmärretty?
Tuotannonon kokonaiskustannuksessa on tutkimuksessa huomioitu mm. ympäristö- ja terveyshaitat sekä onnettomuusriskit. Ymmärretty?
.- 16+4
Vastaaja kirjoitti:
Rautalankaa
Sähkön hinta on ihan eri asia kuin tuotannon kokonaiskustannukset. Ymmärretty?
Tuotannonon kokonaiskustannuksessa on tutkimuksessa huomioitu mm. ympäristö- ja terveyshaitat sekä onnettomuusriskit. Ymmärretty?
.Tuossa Vastaajan antamassa linkissä lasketut "sähköntuotannon kokonaiskustannukset" ovat lähinnä hupiaineistoa. Ydinvoiman osalta ne olettavat, olettavat että jokainen ydinvoimalaitos päätyy lopulta Tshernobyl - Fukushima tasoiseen onnettomuuteen. Vastaavasti tuulivoiman osalta ei oteta huomioon esim. säätövoiman tarpeesta aiheutuvia kustannuksia. Esim. tanskalaiset myyvät tuuliseen aikaan Norjaan sähköä pilkkahintaan, norjalaiset täyttävät sillä pumppuvoimalaitostensa altaita jas myyvät sitten tuulettomana aikana Tanskaan vesisähköä huippuhintaan. Tämä aiheutuu tuulivoiman ailahtelevuudesta ja tuo hinnanero pitäisi lisätä tuulivoiman hintaan.
- Todella fiksua
16+4 kirjoitti:
Tuossa Vastaajan antamassa linkissä lasketut "sähköntuotannon kokonaiskustannukset" ovat lähinnä hupiaineistoa. Ydinvoiman osalta ne olettavat, olettavat että jokainen ydinvoimalaitos päätyy lopulta Tshernobyl - Fukushima tasoiseen onnettomuuteen. Vastaavasti tuulivoiman osalta ei oteta huomioon esim. säätövoiman tarpeesta aiheutuvia kustannuksia. Esim. tanskalaiset myyvät tuuliseen aikaan Norjaan sähköä pilkkahintaan, norjalaiset täyttävät sillä pumppuvoimalaitostensa altaita jas myyvät sitten tuulettomana aikana Tanskaan vesisähköä huippuhintaan. Tämä aiheutuu tuulivoiman ailahtelevuudesta ja tuo hinnanero pitäisi lisätä tuulivoiman hintaan.
Norjalaiset ovat fiksuja ja jopa härskejä.Ei kuitenkaan ole heidän vikansa jos toiset töppäilee.Noin toimii liiketoiminta yleensäkin.Ostat halvalla ja myyt kalliilla.
16+4 kirjoitti:
Tuossa Vastaajan antamassa linkissä lasketut "sähköntuotannon kokonaiskustannukset" ovat lähinnä hupiaineistoa. Ydinvoiman osalta ne olettavat, olettavat että jokainen ydinvoimalaitos päätyy lopulta Tshernobyl - Fukushima tasoiseen onnettomuuteen. Vastaavasti tuulivoiman osalta ei oteta huomioon esim. säätövoiman tarpeesta aiheutuvia kustannuksia. Esim. tanskalaiset myyvät tuuliseen aikaan Norjaan sähköä pilkkahintaan, norjalaiset täyttävät sillä pumppuvoimalaitostensa altaita jas myyvät sitten tuulettomana aikana Tanskaan vesisähköä huippuhintaan. Tämä aiheutuu tuulivoiman ailahtelevuudesta ja tuo hinnanero pitäisi lisätä tuulivoiman hintaan.
Väärin
"Tuossa Vastaajan antamassa linkissä lasketut "sähköntuotannon kokonaiskustannukset" ovat lähinnä hupiaineistoa. Ydinvoiman osalta ne olettavat, olettavat että jokainen ydinvoimalaitos päätyy lopulta Tshernobyl - Fukushima tasoiseen onnettomuuteen"
Sinäkin aiot naurattaa koko valtakuntaa jutuillasi :D
Kirjoita minulle se pätkä, jonka olet noin hassusti ymmärtänyt, jookosta?Todella fiksua kirjoitti:
Norjalaiset ovat fiksuja ja jopa härskejä.Ei kuitenkaan ole heidän vikansa jos toiset töppäilee.Noin toimii liiketoiminta yleensäkin.Ostat halvalla ja myyt kalliilla.
Yhteistyöstä hyötyy Tanskan ja Norjan asukkaat sekä luonto. Hyvä niin.
- 14+9
Vastaaja kirjoitti:
Väärin
"Tuossa Vastaajan antamassa linkissä lasketut "sähköntuotannon kokonaiskustannukset" ovat lähinnä hupiaineistoa. Ydinvoiman osalta ne olettavat, olettavat että jokainen ydinvoimalaitos päätyy lopulta Tshernobyl - Fukushima tasoiseen onnettomuuteen"
Sinäkin aiot naurattaa koko valtakuntaa jutuillasi :D
Kirjoita minulle se pätkä, jonka olet noin hassusti ymmärtänyt, jookosta?Tehdääs nyt jokin järkevä laskelma ydinvoiman onnettomuusriskeistä tuon saksalaisen viherorganisaation puppulaskelman vastapainoksi. Nykyiset vakuutusjärjestelmät eivät mahdollista vakuuttamista vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden varalle, mutta oletetaan, että sellainen järjestelmä luotaisiin modernein turvallisuusjärjestelmien varustetuille "stressitestatuille" ydinvoimalaitoksille. Tällaisilla ydinvoimalaitoksilla turvallisuustavoitteena on yleensä, että luokan 7 (Tshernobyl, Fukushima) onnettomuuden todennäköisyys on pienempi kuin kerran miljoonassa reaktorivuodessa. Oletetaan kuitenkin, etteivät vakuutusyhtiöt usko tähän vaan asettavat vakuutusmaksun vastaten todennäköisyyttä luokan 7 onnettomuus kerran 10 000 vuodessa. Jos tuollaisen vakavan onnettomuuden kustannuksiksi oletetaan 100 miljardia, on onnettomuuden kustannusten odotusarvo ja siis vakuutusmaksu 10 miljoonaa euroa vuotta kohti. Kun tuollainen 1500 MWe reaktori tuottaa vuodessa sähköä noin 10 TWh, on vakavat onnettomuudet kattavan vakuutusmaksun kustannus 0,1 c/kWh. Siis muutama prosentti muista tuotantokustannuksista ja hyvin pieni tuon saksalaisen hupilaskelman tuloksiin verrattuna.
14+9 kirjoitti:
Tehdääs nyt jokin järkevä laskelma ydinvoiman onnettomuusriskeistä tuon saksalaisen viherorganisaation puppulaskelman vastapainoksi. Nykyiset vakuutusjärjestelmät eivät mahdollista vakuuttamista vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden varalle, mutta oletetaan, että sellainen järjestelmä luotaisiin modernein turvallisuusjärjestelmien varustetuille "stressitestatuille" ydinvoimalaitoksille. Tällaisilla ydinvoimalaitoksilla turvallisuustavoitteena on yleensä, että luokan 7 (Tshernobyl, Fukushima) onnettomuuden todennäköisyys on pienempi kuin kerran miljoonassa reaktorivuodessa. Oletetaan kuitenkin, etteivät vakuutusyhtiöt usko tähän vaan asettavat vakuutusmaksun vastaten todennäköisyyttä luokan 7 onnettomuus kerran 10 000 vuodessa. Jos tuollaisen vakavan onnettomuuden kustannuksiksi oletetaan 100 miljardia, on onnettomuuden kustannusten odotusarvo ja siis vakuutusmaksu 10 miljoonaa euroa vuotta kohti. Kun tuollainen 1500 MWe reaktori tuottaa vuodessa sähköä noin 10 TWh, on vakavat onnettomuudet kattavan vakuutusmaksun kustannus 0,1 c/kWh. Siis muutama prosentti muista tuotantokustannuksista ja hyvin pieni tuon saksalaisen hupilaskelman tuloksiin verrattuna.
Esimerkkilaskelma ydinonnettomuusriskin rahallisesta suuruudesta.
Vakuutusta ei tarvitse huomioida onnettomuuden kustannuksissa, koska kyse on pelkistä kustannuksista - kaikki kustannukset maksaa aina joku, eikö niin?
Ydinonnettomuuden aiheuttamat taloudelliset menetykset voivat olla luokkaa 10 -100mrd euroa (Fukushima 67-200mrd euroa 10 vuoden aikana). Lisäksi tulee vaikeasti arvioitavat ympäristö- ja terveyshaitat (mm. Tshernobylin ydinonnettomuuden uhreja syntyy vieläkin!). Olkoon kustannukset tässä laskelmassa 100mrd euroa.
Vakavan ydinonnettomuuden todennäköisyydeksi tapahtuneiden INES7-tason ydinnnettomuuksien perusteella laskin vajaa 2 vuotta sitten noin 3000 reaktorivuotta /1/. Epävarmuuksien (mm. kuluneet reaktorivuodet?), vuoksi tuplataan arvo, ja saadaan INES7-onnettomuuden todennäköisyydeksi yksi 6000 reaktorivuodessa.
Ydinvoimalan yleinen käyttöikä olkoon 60 vuotta, joka olkoon se myös reaktorivuosien määrä yhdelle reaktorille. 6000 reaktorivuotta toteutuisi siten jokaisen sadan ydinvoimalan kohdalla kerran, eli jokaista 100 reaktoria kohti yksi reaktori kokisi 60 vuoden ajanjaksolla INES7-luokan onnettomuuden.
Jokaisen ydinvoimalan osuus INES7-onnettomuuden taloudellisista menetyksistä olisi siis 1/100 100miljardista, eli 1 miljardi euroa/reaktori.
Siinä esimerkkilaskelma hyvin karkeasta suuruusluokasta INES7-luokan ydinonnettomuusriskin rahallisesta suuruudesta. Laskelmaa saa tarkemmaksi antamalla tarkemmat arvot.
/1/ http://keskustelu.suomi24.fi/node/10539185/#comment-54334745
"Vakavan (INES7) reaktorionnettomuuden todennäköisyys: 3000 reaktorivuotta"- 7+1
Vastaaja kirjoitti:
Esimerkkilaskelma ydinonnettomuusriskin rahallisesta suuruudesta.
Vakuutusta ei tarvitse huomioida onnettomuuden kustannuksissa, koska kyse on pelkistä kustannuksista - kaikki kustannukset maksaa aina joku, eikö niin?
Ydinonnettomuuden aiheuttamat taloudelliset menetykset voivat olla luokkaa 10 -100mrd euroa (Fukushima 67-200mrd euroa 10 vuoden aikana). Lisäksi tulee vaikeasti arvioitavat ympäristö- ja terveyshaitat (mm. Tshernobylin ydinonnettomuuden uhreja syntyy vieläkin!). Olkoon kustannukset tässä laskelmassa 100mrd euroa.
Vakavan ydinonnettomuuden todennäköisyydeksi tapahtuneiden INES7-tason ydinnnettomuuksien perusteella laskin vajaa 2 vuotta sitten noin 3000 reaktorivuotta /1/. Epävarmuuksien (mm. kuluneet reaktorivuodet?), vuoksi tuplataan arvo, ja saadaan INES7-onnettomuuden todennäköisyydeksi yksi 6000 reaktorivuodessa.
Ydinvoimalan yleinen käyttöikä olkoon 60 vuotta, joka olkoon se myös reaktorivuosien määrä yhdelle reaktorille. 6000 reaktorivuotta toteutuisi siten jokaisen sadan ydinvoimalan kohdalla kerran, eli jokaista 100 reaktoria kohti yksi reaktori kokisi 60 vuoden ajanjaksolla INES7-luokan onnettomuuden.
Jokaisen ydinvoimalan osuus INES7-onnettomuuden taloudellisista menetyksistä olisi siis 1/100 100miljardista, eli 1 miljardi euroa/reaktori.
Siinä esimerkkilaskelma hyvin karkeasta suuruusluokasta INES7-luokan ydinonnettomuusriskin rahallisesta suuruudesta. Laskelmaa saa tarkemmaksi antamalla tarkemmat arvot.
/1/ http://keskustelu.suomi24.fi/node/10539185/#comment-54334745
"Vakavan (INES7) reaktorionnettomuuden todennäköisyys: 3000 reaktorivuotta"Sinun ja minun laskelman ero on vain siinä, että minä oletin 7 luokan onnettomuuden kerran 10 000 reaktorivuotta kohden, sinä kerran 6000 reaktorivuotta kohden. Sinä laskit koko käyttöikää vastaavan "vakuutusmaksun", minä sen vuotta kohden. Jos reaktori tuottaa vuodessa sähköä 10 TWh, sen käyttöikä on 60 vuotta ja tuotetun sähkön arvo on 5 c/kWh, on koko elinikänä tuotetun sähkön arvo 30 mrd euroa. Tuo sinun "onnettomuuskustannuksesi" (1 mrd euroa) pitää suhteuttaa siihen, eli se on noin 3%.
7+1 kirjoitti:
Sinun ja minun laskelman ero on vain siinä, että minä oletin 7 luokan onnettomuuden kerran 10 000 reaktorivuotta kohden, sinä kerran 6000 reaktorivuotta kohden. Sinä laskit koko käyttöikää vastaavan "vakuutusmaksun", minä sen vuotta kohden. Jos reaktori tuottaa vuodessa sähköä 10 TWh, sen käyttöikä on 60 vuotta ja tuotetun sähkön arvo on 5 c/kWh, on koko elinikänä tuotetun sähkön arvo 30 mrd euroa. Tuo sinun "onnettomuuskustannuksesi" (1 mrd euroa) pitää suhteuttaa siihen, eli se on noin 3%.
INES7-onnettomuuden todennäkäisyys perustui esimerkkilaskussani toteutuneeseen lukuun, ei suunnitteluvaatimuksiin. Kieltämättä sitä nostaa Fukushiman neljän reaktorin tuhoutuminen yhdeksi laskettavassa ydinonnettomuudessa, mutta se on osa todellisuutta, ja toivon mukaan pistää suunnittelijat pohtimaan, onko useiden reaktoreiden sijoittaminen pienelle alueelle järkevää. Onnettomuuden kustannuksiin neljän reaktorin tuhoutumisellä oli suuri merkitys, joten arvo 100mrd euroa voisi ehkä puolittaa, mutta ne Tshernobylin kustannukset....
En ymmärrä, miksi onnettomuuden kustannuksiin pitäisi ottaa mukaan vakuutusmaksuja ja tuotantokustannuksia. Eihän niillä ole tekemistä onnettomuuden kustannusten kanssa - onnettomuuden kustannukset ovat mitä ovat, riippumatta vakuutusmaksuista, korvausvelvollisuuksista, tuotantokustannuksista ....
En tarkoituksellisesti hakenut riskiarvoa 1mrd €, mutta se tuli kun valitsin onnettomuuden todennäköisyydeksi 6000 reaktorivuotta ja ydinvoimalan käyttöiäksi 60 vuotta. Nyt kun katsoo, niin onnettomuuden todennköisyys saisi olla arvona suurempi, vaikka se 10 000 reaktorivuotta ja ydinvoimalan käyttöikä pienempi, vaikka 50 vuotta, mutta mitenkään hirvittävästi tulos ei muuttuisi.- 1+7
Vastaaja kirjoitti:
INES7-onnettomuuden todennäkäisyys perustui esimerkkilaskussani toteutuneeseen lukuun, ei suunnitteluvaatimuksiin. Kieltämättä sitä nostaa Fukushiman neljän reaktorin tuhoutuminen yhdeksi laskettavassa ydinonnettomuudessa, mutta se on osa todellisuutta, ja toivon mukaan pistää suunnittelijat pohtimaan, onko useiden reaktoreiden sijoittaminen pienelle alueelle järkevää. Onnettomuuden kustannuksiin neljän reaktorin tuhoutumisellä oli suuri merkitys, joten arvo 100mrd euroa voisi ehkä puolittaa, mutta ne Tshernobylin kustannukset....
En ymmärrä, miksi onnettomuuden kustannuksiin pitäisi ottaa mukaan vakuutusmaksuja ja tuotantokustannuksia. Eihän niillä ole tekemistä onnettomuuden kustannusten kanssa - onnettomuuden kustannukset ovat mitä ovat, riippumatta vakuutusmaksuista, korvausvelvollisuuksista, tuotantokustannuksista ....
En tarkoituksellisesti hakenut riskiarvoa 1mrd €, mutta se tuli kun valitsin onnettomuuden todennäköisyydeksi 6000 reaktorivuotta ja ydinvoimalan käyttöiäksi 60 vuotta. Nyt kun katsoo, niin onnettomuuden todennköisyys saisi olla arvona suurempi, vaikka se 10 000 reaktorivuotta ja ydinvoimalan käyttöikä pienempi, vaikka 50 vuotta, mutta mitenkään hirvittävästi tulos ei muuttuisi."En ymmärrä, miksi onnettomuuden kustannuksiin pitäisi ottaa mukaan vakuutusmaksuja".
Et tainnut ymmärtää laskelmaani. Siinä oli oletettu, että mahdollinen onnettomuus katetaan täysin vakuutuksella, siinäkin tapauksessa, että kustannukset nousisivat suuremmiksi kuin vakuutuksen mitoitusperusteiussa. Noilla oletuksilla tuo 10 mil. euron vuotuinen vakuutusmaksu kattaisi vakavat onnettomuudet, eikä voimayhtiön tai yhteiskunnan maksettavaksi jäisi mitään. 1+7 kirjoitti:
"En ymmärrä, miksi onnettomuuden kustannuksiin pitäisi ottaa mukaan vakuutusmaksuja".
Et tainnut ymmärtää laskelmaani. Siinä oli oletettu, että mahdollinen onnettomuus katetaan täysin vakuutuksella, siinäkin tapauksessa, että kustannukset nousisivat suuremmiksi kuin vakuutuksen mitoitusperusteiussa. Noilla oletuksilla tuo 10 mil. euron vuotuinen vakuutusmaksu kattaisi vakavat onnettomuudet, eikä voimayhtiön tai yhteiskunnan maksettavaksi jäisi mitään.Milä hiton oletuksilla? Laskin 1mrd €/reaktori onnettomuusriskin suuruudeksi
Kun puhe on ydinvoiman kustannuksista, vakuutusmaksut ovat vain yksi kustannus muiden kustannusten joukossa.
"Noilla oletuksilla tuo 10 mil. euron vuotuinen vakuutusmaksu kattaisi vakavat onnettomuudet, eikä voimayhtiön tai yhteiskunnan maksettavaksi jäisi mitään. "
Kerro nyt selväsanaisesti ne oletuksesi. Paljonko oletuksessasi on arvioitu ydinvoimalaonnettomuuden riskin rahalliseksi arvoksii? Minä laskin karkeasti 1mrd euroa per reaktori: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11056040/#comment-58802015
Keskustelun vertaa vain sähkön tukkuhinnan eroja Tanskassa ja Suomessa. Sähkön tuotantohinnalla yleisesti tarkoitetaan sen tuotantokustannuksia, kuitenkin ilman mm. ulkoisia (piilo)kustannuksia. Saksalainen tutkimus on huomioinut ulkoisia kustannuksia ja saanut tuulivoiman kokonaiskustannuksiksi 15c/kWh. Luku kuulostaa järkevältä, koska siinä on mukana mm. ympäristöhaitat.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11049369- 1 ulkomaalainen
Uusittuvista halvinta.
Silti kannattaa suosia ja kehittää kaikki uusiuttuvan sähkötuotannon muotoja, muuten niitä ei kehitettäänkään.
Olen valmis maksamaan sähköstä tuplahinnan, jos sillä saisi kehitystä nopeutettuiksi. Esimerkki kustannuksien jaosta, tyypilliselle 2 megawatin maatuulivoimalalle Euroopassa (2010)
Komponentti Kustannus €/kW
Turbiini 928
Sähköverkkoon liittyminen 109
Perusta 80
Maa-alueen hankinta 48
Sähkö asennukset 18
Konsultointi15
Rahoitus kustannukset 15
Tierakenteet 11
Valvontajärjestelmä 4
Yhteensä 1228
"Kiinassa tuulivoimaloiden hinta on tippunut jo lähemmäksi 500 €/kW kokonaisinvestoinnin ollessa noin 800 €/kW luokkaa"
http://wind.vei.fi/public/index.php?cmd=smarty&id=37_lfi
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 263118
- 681497
Piilorikollisuutta Puolangan päätöksentekoelimissä? Kyllä! Julkisesti todistettu!
Kyösti (kesk) rehenteli julkisissa tiedotusvälineissä tehneen jo ennen vaaleja sopimuksen kokoomuksen ehdokkaiden kanssa761083Miten suomalaiset miehet
On usein niin aikaansaamattomia? Odottavat prinsessapalvelua. Odottavat, että nainen tekee aloitteen, että nainen pyytää1411010- 45921
- 61882
Eräs läheinen sanoi
Että mies kyllä ottaa aina itse yhteyttä, jos on kiinnostunut. Oli tilanne mikä hyvänsä. Kuulemma kuvittelin koko jutun.45858Eduskunnassa valmistaudutaan jo persujen täydelliseen romahdukseen - Koko paska kaatuu hetkessä
– On mahdollista, että käy kuin Assadin Syyrialle tai Ceaușescun Romanialle: koko paska kaatuu aivan hetkessä, kun tarpe171842- 42836
Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikki palstan kivat sinkut :)
Täällä on näköjään vähän huono meininki tarttunut kuin tuolta muualta mutta pidetään edelleen tämä puoli suht positiivis136757