Hei
Ajattelin kysyä, kun olen nyt syksyllä aloittamassa audiovisuaalisenviestinnän koulutusohjelmassa... elikkä tulen sitten media-assistentiksi..
Onko kukaan saanut kyseisellä alalla tällä koulutuksella mitään töitä, edes mitään pikku projekti juttuja koulun jälkeen??
Onko alalla hyötyä lukion suorittamisesta?
Media-assarin opintojen jälkeen???
10
818
Vastaukset
- Töpsel
Lukiosta on hyötyä, mikäli pyrit pidemmälle, esimerkiksi ohjaamaan leffoja tai käsikirjoittamaan. Siis opiskelemaan Taideteolliseen Korkeakouluun. Lähinnä yleissivistyksen takia lukio kannattaa. Matka ei ole pitkä opinahjosta toiseen mikäli olet aloittamassa esimerkiksi Heltecissä. ;-)
Tosin lukiossa on paljon turhaa. Et tarvitse leffa-alalla esimerkiksi lukiotasoista matikkaa (joka valmistaa teknillisiin opintoihin). Hyvä yleissivistys sen sijaan on plussaa. On hyvä, mikäli tunnet taidetta, kulttuuria, kirjallisuutta, historiaa, uskontoja, psykologiaa, filosofiaa - näistä on alalla aivan varmasti hyötyä.
Mikäli olet päässyt alan opiskelupaikkaan kiinni, niin en voi kuin onnitella lämpimästi! Olet valiojoukkoa, joten ota opiskelusikin siltä kannalta. Saat ihan varmasti töitä, jos syvennyt opintoihisi kunnolla. Ala on nimittäin niin pientä, että sana kulkee ja parhaat napsitaan firmoihin jo koulun penkiltä.
AV-viestintä on aivan helvetin mielenkiintoista! Olen ollut alalla nyt yli 20 vuotta ja käynyt duunieni viemänä mm. 18 eri maassa, nähnyt outoja kulttuureita ja tavannut megaluokan staroja rokkareista filmitähtiin.
Ei sitä työllistymistä kannata tässä vaiheessa niin hirveästi aprikoida. Itse en olisi tullut koko alalle mikäli olisin kuunnellut sukulaisteni "jalat maassa järkeilyä". Pää pilviin ja unelmia toteuttamaan!!! ;-D- Strawman
"Siis opiskelemaan Taideteolliseen Korkeakouluun."
Onko sitten mitään järkeä käydä ensin jotain media-assistenttikoulutusta?
"Saat ihan varmasti töitä, jos syvennyt opintoihisi kunnolla."
Mainosmiehen puheita, valitettavasti. Tunnen yhden kaksi vuotta sitten media-assistentiksi valmistuneen, joka ei ainakaan pääkaupunkiseudulta ole onnistunut töitä saamaan. Vaikka lahjakas tyyppi onkin.
"AV-viestintä on aivan helvetin mielenkiintoista!"
Eh? Minua se kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsin nypläys.
"Olen ollut alalla nyt yli 20 vuotta ja käynyt duunieni viemänä mm. 18 eri maassa, nähnyt outoja kulttuureita ja tavannut megaluokan staroja rokkareista filmitähtiin."
Olet varmaan myös löytänyt lukemattomia kadonneita aarteita ja ratkonut murhamysteereitä pyramidien luolastoissa ja käynyt Elviksen kanssa kaljalla.
"Ei sitä työllistymistä kannata tässä vaiheessa niin hirveästi aprikoida. -- Pää pilviin ja unelmia toteuttamaan!!"
Tässä (po. siinä) vaiheessa työllistymistä juuri kannattaa miettiä. Koulun jälkeen se on sitten jo vähän myöhäistä havaita, että ohhoh, tällä alallahan ei olekaan töitä, eikun toiseen kouluun. Omaa työllisyystilannettaan kolmen-neljän vuoden päästä on tietenkin täysin mahdoton arvioida, mutta ei nyt väkisin kannata hakea kaikista epävarmimmalle alalle.
Jos AV kuitenkin kiinnostaa, voisi harkita ehkä mieluummin esim. AV-laitteisiin liittyviä hommia (esim. insinööri). Tai jos haluaisi käsikirjoittaa, on yliopiston suomen kielen laitos (tms.) sopiva paikka.
Pientä osviittaa alan työllisyystilanteesta saanee alaan liittyvän ammattijärjestön kotisivuilta. En tiedä, mihin järjestöön media-assarit yleensä kuuluvat, mutta esim. (DI-) insinöörien tilastoja voi lueskella Akavan sivuilta. - Töpsel
Strawman kirjoitti:
"Siis opiskelemaan Taideteolliseen Korkeakouluun."
Onko sitten mitään järkeä käydä ensin jotain media-assistenttikoulutusta?
"Saat ihan varmasti töitä, jos syvennyt opintoihisi kunnolla."
Mainosmiehen puheita, valitettavasti. Tunnen yhden kaksi vuotta sitten media-assistentiksi valmistuneen, joka ei ainakaan pääkaupunkiseudulta ole onnistunut töitä saamaan. Vaikka lahjakas tyyppi onkin.
"AV-viestintä on aivan helvetin mielenkiintoista!"
Eh? Minua se kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsin nypläys.
"Olen ollut alalla nyt yli 20 vuotta ja käynyt duunieni viemänä mm. 18 eri maassa, nähnyt outoja kulttuureita ja tavannut megaluokan staroja rokkareista filmitähtiin."
Olet varmaan myös löytänyt lukemattomia kadonneita aarteita ja ratkonut murhamysteereitä pyramidien luolastoissa ja käynyt Elviksen kanssa kaljalla.
"Ei sitä työllistymistä kannata tässä vaiheessa niin hirveästi aprikoida. -- Pää pilviin ja unelmia toteuttamaan!!"
Tässä (po. siinä) vaiheessa työllistymistä juuri kannattaa miettiä. Koulun jälkeen se on sitten jo vähän myöhäistä havaita, että ohhoh, tällä alallahan ei olekaan töitä, eikun toiseen kouluun. Omaa työllisyystilannettaan kolmen-neljän vuoden päästä on tietenkin täysin mahdoton arvioida, mutta ei nyt väkisin kannata hakea kaikista epävarmimmalle alalle.
Jos AV kuitenkin kiinnostaa, voisi harkita ehkä mieluummin esim. AV-laitteisiin liittyviä hommia (esim. insinööri). Tai jos haluaisi käsikirjoittaa, on yliopiston suomen kielen laitos (tms.) sopiva paikka.
Pientä osviittaa alan työllisyystilanteesta saanee alaan liittyvän ammattijärjestön kotisivuilta. En tiedä, mihin järjestöön media-assarit yleensä kuuluvat, mutta esim. (DI-) insinöörien tilastoja voi lueskella Akavan sivuilta."Siis opiskelemaan Taideteolliseen Korkeakouluun."
>>Onko sitten mitään järkeä käydä ensin jotain media-assistenttikoulutusta?>>
--- On, mikäli tunnet ollenkaan tämänhetkistä alan koulutusjärjestelmää. Media-assistentit eivät ikävä kyllä leffoja kirjoita eivätkä ohjaa - siihen ei vielä pohja riitä. Tosin "toteuttavia teknisiä ammatteja" alalla riittää myös.
"Saat ihan varmasti töitä, jos syvennyt opintoihisi kunnolla."
>>Mainosmiehen puheita, valitettavasti. Tunnen yhden kaksi vuotta sitten media-assistentiksi valmistuneen, joka ei ainakaan pääkaupunkiseudulta ole onnistunut töitä saamaan. Vaikka lahjakas tyyppi onkin.>>
--- Minä taas tunnen monta alalla työskentelevää. Tarvitaan myös taitoa markkinoida omaa osaamistaan - siksi niillä tunneilla kannattaa olla korvat höröllä. Paradoksaalista kommenttiisi liittyen: juuri mainosalalla noita media-assareita näyttää pyörivän, niin että se mainosmiehen puheista...
"AV-viestintä on aivan helvetin mielenkiintoista!"
>>Eh? Minua se kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsin nypläys.>>
--- Joo, voihan sitä elämäänsä elää muillakin tavoilla. Vaikka telkkaria töllöttämällä - joku nekin ohjelmat tosin tekee.
"Olen ollut alalla nyt yli 20 vuotta ja käynyt duunieni viemänä mm. 18 eri maassa, nähnyt outoja kulttuureita ja tavannut megaluokan staroja rokkareista filmitähtiin."
>>Olet varmaan myös löytänyt lukemattomia kadonneita aarteita ja ratkonut murhamysteereitä pyramidien luolastoissa ja käynyt Elviksen kanssa kaljalla.>>
--- Ha-ha! Et usko vai? Tämmöstä tää kuitenkin on. Helvetin hauskaa! Siinä saa (DI-) inssit venailla pitkään lomiaan että pääsee samalla tavalla kiertään - ja joutuu vielä itse maksamaan. Editoin muuten parasta aikaa yhden staran musavideota. Kerronko terveisiä turhautuneelta inssiltä?
"Ei sitä työllistymistä kannata tässä vaiheessa niin hirveästi aprikoida. -- Pää pilviin ja unelmia toteuttamaan!!"
>>Tässä (po. siinä) vaiheessa työllistymistä juuri kannattaa miettiä. Koulun jälkeen se on sitten jo vähän myöhäistä havaita, että ohhoh, tällä alallahan ei olekaan töitä, eikun toiseen kouluun. Omaa työllisyystilannettaan kolmen-neljän vuoden päästä on tietenkin täysin mahdoton arvioida, mutta ei nyt väkisin kannata hakea kaikista epävarmimmalle alalle.>>
--- No. Ainakaan minulle tämä ei ole ollut mitenkään epävarmaa: en ole ollut päivääkään työttömänä. Ongelmana on lähinnä se, ettei ehdi pitää lomia. Oletkos muuten miettinyt että tuolla on jokunen tuhat samanlaista "varman päälle laskijaa", jotka laskelmoivat työllisyystilanteita ja päätyvät opiskelemaan alalle joka ei heitä edes kiinnosta? Se on paskamaista tehdä kymmeniä vuosia samoja töitä vaan rahan takia.
>>Jos AV kuitenkin kiinnostaa, voisi harkita ehkä mieluummin esim. AV-laitteisiin liittyviä hommia (esim. insinööri). Tai jos haluaisi käsikirjoittaa, on yliopiston suomen kielen laitos (tms.) sopiva paikka.>>
--- Yksi elokuva/tv -tuotanto työllistää prosessin aikana noin 20 henkeä, joista YKSI on insinöörin taitoja hallitseva huoltomies/tukihenkilö. Ne 19 muuta on tuotannollisissa tehtävissä kuvaajina, äänittäjinä, editoijina...
--- Suomenkielen laitoksella ei ole minkäänlaista elokuvakäsikirjoituksen koulutusta. Elokuvakäsikirjoitus on pohjasuunnitelma audiovisuaaliselle teokselle. Tällaista käsikirjoitustyötä opetetaan AV-alan oppilaitoksissa.
>>Pientä osviittaa alan työllisyystilanteesta saanee alaan liittyvän ammattijärjestön kotisivuilta. En tiedä, mihin järjestöön media-assarit yleensä kuuluvat, mutta esim. (DI-) insinöörien tilastoja voi lueskella Akavan sivuilta.>>
--- Entä jos sellaiset (DI-) insinöörien hommat kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsinnypläys? - Strawman
Töpsel kirjoitti:
"Siis opiskelemaan Taideteolliseen Korkeakouluun."
>>Onko sitten mitään järkeä käydä ensin jotain media-assistenttikoulutusta?>>
--- On, mikäli tunnet ollenkaan tämänhetkistä alan koulutusjärjestelmää. Media-assistentit eivät ikävä kyllä leffoja kirjoita eivätkä ohjaa - siihen ei vielä pohja riitä. Tosin "toteuttavia teknisiä ammatteja" alalla riittää myös.
"Saat ihan varmasti töitä, jos syvennyt opintoihisi kunnolla."
>>Mainosmiehen puheita, valitettavasti. Tunnen yhden kaksi vuotta sitten media-assistentiksi valmistuneen, joka ei ainakaan pääkaupunkiseudulta ole onnistunut töitä saamaan. Vaikka lahjakas tyyppi onkin.>>
--- Minä taas tunnen monta alalla työskentelevää. Tarvitaan myös taitoa markkinoida omaa osaamistaan - siksi niillä tunneilla kannattaa olla korvat höröllä. Paradoksaalista kommenttiisi liittyen: juuri mainosalalla noita media-assareita näyttää pyörivän, niin että se mainosmiehen puheista...
"AV-viestintä on aivan helvetin mielenkiintoista!"
>>Eh? Minua se kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsin nypläys.>>
--- Joo, voihan sitä elämäänsä elää muillakin tavoilla. Vaikka telkkaria töllöttämällä - joku nekin ohjelmat tosin tekee.
"Olen ollut alalla nyt yli 20 vuotta ja käynyt duunieni viemänä mm. 18 eri maassa, nähnyt outoja kulttuureita ja tavannut megaluokan staroja rokkareista filmitähtiin."
>>Olet varmaan myös löytänyt lukemattomia kadonneita aarteita ja ratkonut murhamysteereitä pyramidien luolastoissa ja käynyt Elviksen kanssa kaljalla.>>
--- Ha-ha! Et usko vai? Tämmöstä tää kuitenkin on. Helvetin hauskaa! Siinä saa (DI-) inssit venailla pitkään lomiaan että pääsee samalla tavalla kiertään - ja joutuu vielä itse maksamaan. Editoin muuten parasta aikaa yhden staran musavideota. Kerronko terveisiä turhautuneelta inssiltä?
"Ei sitä työllistymistä kannata tässä vaiheessa niin hirveästi aprikoida. -- Pää pilviin ja unelmia toteuttamaan!!"
>>Tässä (po. siinä) vaiheessa työllistymistä juuri kannattaa miettiä. Koulun jälkeen se on sitten jo vähän myöhäistä havaita, että ohhoh, tällä alallahan ei olekaan töitä, eikun toiseen kouluun. Omaa työllisyystilannettaan kolmen-neljän vuoden päästä on tietenkin täysin mahdoton arvioida, mutta ei nyt väkisin kannata hakea kaikista epävarmimmalle alalle.>>
--- No. Ainakaan minulle tämä ei ole ollut mitenkään epävarmaa: en ole ollut päivääkään työttömänä. Ongelmana on lähinnä se, ettei ehdi pitää lomia. Oletkos muuten miettinyt että tuolla on jokunen tuhat samanlaista "varman päälle laskijaa", jotka laskelmoivat työllisyystilanteita ja päätyvät opiskelemaan alalle joka ei heitä edes kiinnosta? Se on paskamaista tehdä kymmeniä vuosia samoja töitä vaan rahan takia.
>>Jos AV kuitenkin kiinnostaa, voisi harkita ehkä mieluummin esim. AV-laitteisiin liittyviä hommia (esim. insinööri). Tai jos haluaisi käsikirjoittaa, on yliopiston suomen kielen laitos (tms.) sopiva paikka.>>
--- Yksi elokuva/tv -tuotanto työllistää prosessin aikana noin 20 henkeä, joista YKSI on insinöörin taitoja hallitseva huoltomies/tukihenkilö. Ne 19 muuta on tuotannollisissa tehtävissä kuvaajina, äänittäjinä, editoijina...
--- Suomenkielen laitoksella ei ole minkäänlaista elokuvakäsikirjoituksen koulutusta. Elokuvakäsikirjoitus on pohjasuunnitelma audiovisuaaliselle teokselle. Tällaista käsikirjoitustyötä opetetaan AV-alan oppilaitoksissa.
>>Pientä osviittaa alan työllisyystilanteesta saanee alaan liittyvän ammattijärjestön kotisivuilta. En tiedä, mihin järjestöön media-assarit yleensä kuuluvat, mutta esim. (DI-) insinöörien tilastoja voi lueskella Akavan sivuilta.>>
--- Entä jos sellaiset (DI-) insinöörien hommat kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsinnypläys?"On, mikäli tunnet ollenkaan tämänhetkistä alan koulutusjärjestelmää."
En ehkä kovin hyvin, mutta vastauksesi ei nyt selventänyt sitä, miksi hakija ei hakisi suoraan Taikkiin, jos kerran sinne haluaa mennä.
""Tunnen yhden kaksi vuotta sitten media-assistentiksi valmistuneen, joka ei ainakaan pääkaupunkiseudulta ole onnistunut töitä saamaan.""
"Minä taas tunnen monta alalla työskentelevää."
Oliko tässä jokin logiikka, jota en tajunnut? Vai onko jotenkin mahdollista, että *et* tuntisi monia ko. alalla työskenteleviä, jos itse juuri sillä alalla työskentelet.
Faktaa kuitenkin lienee, että AV-ala ei ole helpoiten työllistäviä aloja ainakaan sellaisille, joilla on vain 2. asteen koulutus.
""Eh? Minua se kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsin nypläys.""
"Joo, voihan sitä elämäänsä elää muillakin tavoilla."
Vihje: Vaikka se AV-ala kiinnostaisi sinua kuinka paljon, ei se välttämättä kiinnosta jotain muuta ollenkaan.
"Ha-ha! Et usko vai? Tämmöstä tää kuitenkin on."
Missasitko pointin ihan tahallasi? Vai kehtaatko tosiaan väittää, että kaikki, tai edes suuri osa, media-assistentin koulutuksen saaneista reissaa ulkomailla tutustumassa vieraisiin kulttuureihin ja tapailee jatkuvasti ns. suuria tähtiä? Media-assistenkin keskipalkkakin on varmasti ainakin viisinumeroinen?
"Ainakaan minulle tämä ei ole ollut mitenkään epävarmaa: en ole ollut päivääkään työttömänä."
Juujuu, sinulle ja sinulle. Mistä tahansa ammattikunnasta löytyy varmasti henkilöitä, joilla on käynyt hyvä tuuri töiden(-saamisen) kanssa. Mutta sanooko sana "tilasto" mitään? Katso tilastosta, kuinka paljon media-assistentteja on työttömänä. Katso seuraavaksi, kuinka paljon sairaanhoitajia, putkimiehiä tai poliiseja on työttömänä.
"Entä jos sellaiset (DI-) insinöörien hommat kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsinnypläys?"
Voi olla, mistä minä tiedän. Kunhan ehdotin. Väittäisin kuitenkin, että insinöörin *tilastollinen* *mahdollisuus* työllistyä on huomattavasti parempi kuin media-assistentin, ja jos molemmat ammatit kiinnostavat esim. yhtä paljon, ei varmaan tarvitse miettiä hirveän kauaa, kumman valitsee. - Töpsel
Strawman kirjoitti:
"On, mikäli tunnet ollenkaan tämänhetkistä alan koulutusjärjestelmää."
En ehkä kovin hyvin, mutta vastauksesi ei nyt selventänyt sitä, miksi hakija ei hakisi suoraan Taikkiin, jos kerran sinne haluaa mennä.
""Tunnen yhden kaksi vuotta sitten media-assistentiksi valmistuneen, joka ei ainakaan pääkaupunkiseudulta ole onnistunut töitä saamaan.""
"Minä taas tunnen monta alalla työskentelevää."
Oliko tässä jokin logiikka, jota en tajunnut? Vai onko jotenkin mahdollista, että *et* tuntisi monia ko. alalla työskenteleviä, jos itse juuri sillä alalla työskentelet.
Faktaa kuitenkin lienee, että AV-ala ei ole helpoiten työllistäviä aloja ainakaan sellaisille, joilla on vain 2. asteen koulutus.
""Eh? Minua se kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsin nypläys.""
"Joo, voihan sitä elämäänsä elää muillakin tavoilla."
Vihje: Vaikka se AV-ala kiinnostaisi sinua kuinka paljon, ei se välttämättä kiinnosta jotain muuta ollenkaan.
"Ha-ha! Et usko vai? Tämmöstä tää kuitenkin on."
Missasitko pointin ihan tahallasi? Vai kehtaatko tosiaan väittää, että kaikki, tai edes suuri osa, media-assistentin koulutuksen saaneista reissaa ulkomailla tutustumassa vieraisiin kulttuureihin ja tapailee jatkuvasti ns. suuria tähtiä? Media-assistenkin keskipalkkakin on varmasti ainakin viisinumeroinen?
"Ainakaan minulle tämä ei ole ollut mitenkään epävarmaa: en ole ollut päivääkään työttömänä."
Juujuu, sinulle ja sinulle. Mistä tahansa ammattikunnasta löytyy varmasti henkilöitä, joilla on käynyt hyvä tuuri töiden(-saamisen) kanssa. Mutta sanooko sana "tilasto" mitään? Katso tilastosta, kuinka paljon media-assistentteja on työttömänä. Katso seuraavaksi, kuinka paljon sairaanhoitajia, putkimiehiä tai poliiseja on työttömänä.
"Entä jos sellaiset (DI-) insinöörien hommat kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsinnypläys?"
Voi olla, mistä minä tiedän. Kunhan ehdotin. Väittäisin kuitenkin, että insinöörin *tilastollinen* *mahdollisuus* työllistyä on huomattavasti parempi kuin media-assistentin, ja jos molemmat ammatit kiinnostavat esim. yhtä paljon, ei varmaan tarvitse miettiä hirveän kauaa, kumman valitsee."On, mikäli tunnet ollenkaan tämänhetkistä alan koulutusjärjestelmää."
>>>En ehkä kovin hyvin, mutta vastauksesi ei nyt selventänyt sitä, miksi hakija ei hakisi suoraan Taikkiin, jos kerran sinne haluaa mennä.>>>>
---- Siitä vaan. Jos on lukio käyty niin mikään ei estä kokeilemasta onneaan. Sisään otetaan muistaakseni 12 kappaletta... Jos lukiota taas EI ole käyty, niin AV-viestintä toisen asteen oppilaitoksessa on pirun hyvä pohja: Taikin ETO kun valitsee ihmiset lahjakkuuden perusteella - siinä ei paljon lukion matikat paina.
""Tunnen yhden kaksi vuotta sitten media-assistentiksi valmistuneen, joka ei ainakaan pääkaupunkiseudulta ole onnistunut töitä saamaan.""
"Minä taas tunnen monta alalla työskentelevää."
>>>Oliko tässä jokin logiikka, jota en tajunnut? Vai onko jotenkin mahdollista, että *et* tuntisi monia ko. alalla työskenteleviä, jos itse juuri sillä alalla työskentelet.>>>
---- Uuslukutaidottomuutta voi harrastaa monella tavalla. Mikäli luit lauseen loppuun, niin siitä kävi ilmi että puhuin media-assistenteista.
>>>Faktaa kuitenkin lienee, että AV-ala ei ole helpoiten työllistäviä aloja ainakaan sellaisille, joilla on vain 2. asteen koulutus.>>>
---- Faktaa ei LIENE, vaan ON se, että ala metsästää osaajia koulutusasteesta riippumatta. Ei tuotannoissa kysellä koulutuksen perään, vaan napataan kaveri aluksi pikkuhommaan. Mikäli hän vaikuttaa pätevältä ja osaa asiansa, niin siitä se sitten lähtee.
>>>Missasitko pointin ihan tahallasi? Vai kehtaatko tosiaan väittää, että kaikki, tai edes suuri osa, media-assistentin koulutuksen saaneista reissaa ulkomailla tutustumassa vieraisiin kulttuureihin ja tapailee jatkuvasti ns. suuria tähtiä? Media-assistenkin keskipalkkakin on varmasti ainakin viisinumeroinen?>>>
---- Ei kaikki eikä koko ajan. Pääseekö inssi suoraan koulunpenkiltä viisinumeroisiin liksoihin? Vaikka pääsisi en vaihtaisi osia: elämässä kun merkitsee muukin kuin raha - esimerkiksi se että työ on mielekästä. Kyllä viisinumeroisiin liksoihin pääsee käsiksi hyvinkin, jos jaksaa tahkota esimerkiksi tv-mainoksia.
>>>Katso tilastosta, kuinka paljon media-assistentteja on työttömänä. Katso seuraavaksi, kuinka paljon sairaanhoitajia, putkimiehiä tai poliiseja on työttömänä.>>>
---- Missasitko sinä pointsin? Elämässään voi joko lähteä toeuttamaan unelmaansa tai seurata lampaana tilastoja.
"Entä jos sellaiset (DI-) insinöörien hommat kiinnostaa suunnilleen yhtä paljon kuin pitsinnypläys?"
>>>Voi olla, mistä minä tiedän. Kunhan ehdotin. Väittäisin kuitenkin, että insinöörin *tilastollinen* *mahdollisuus* työllistyä on huomattavasti parempi kuin media-assistentin, ja jos molemmat ammatit kiinnostavat esim. yhtä paljon, ei varmaan tarvitse miettiä hirveän kauaa, kumman valitsee.>>>
----- Juu, tässä olet oikessa: mikäli insinöörin ammatti kiinnostaa, mielestäni ei missään tapauksessa pitäisi pyrkiä AV-alalle. Ne ovat lähtökohtaisesti niin täysin erilaisia. Mikäli on turvallisuushakuinen ja laskee tilastojen varaan oman tulevaisuutensa, niin insinööriopinnot on ihan OK. AV-ala on siihen nähden riskialttiimpi, mutta onnistuessaan se on elämänmittainen seikkailu. Mikäli pääasiana työssä on AINOASTAAN hankkia elanto itselle ja perheelle, niin AV-ala ei todellakaan ole oikea vaihtoehto - tämä on elämäntapa ja intohimo. - jason-blue
Hervannan amiksen viestintälinja on täsmälleen niin perseestä kun olla ja voi, ehkä jyväskylä vie voiton mutta en tiedä kun en ole siellä opiskellut :)
Hervanta:
- 5/16 osaa käyttää mikseriä
- 4/16 osaa käyttää HW-kompressoria (opetus tapahtui samplitudella)
- 3/16 tietää mitä tarkoittaa midi
- 2/16 osaa kasata tietokoneen ja asentaa käyttöjärjestelmän
- 1/16 osaa käyttää mäcciä
- multimedia opetus: opettaja ei kerro mihin harjoituksessa pyritään, opettaja tekee animaation ja samalla on itse katseltava, tehtävä ja ymmärrettävä mitä hän teki. sen jälkeen opettaja häipyy opettajan huoneeseen hoitamaan bisneksiään. jos et opi hän suuttuu. (lukemalla kirjaa Inside Flash - Actionscript oppii päivässä enemmän kuin koko kurssilla)
- Videoeditointi: tehdään PuuCee vehkeillä joista puolet tilttaa jatkuvasti (yhdestä eheytin kovalevyn ja koko paska kuoli totaalisesti. ei oltu koskaan eheytetty)
- DVD-kurssi: opetus oli Adobe Encore-DVD:stä ja koe pidettiin Ediuksesta (päivä aikaa opiskella, itse käytin aikani äänentoiston kalibroinnin opettelemiseen)
- Linjarehtori opettaa äänitekniikkaa, vaikka on sähkönopettaja (opetus sen mukaista).
- Internet/Multimedia-opettaja antoi eräälle kurssilaiselle hylsyn, vaikka annetut harjoitukset oli tehty ja kurssin päätehtävän toteutus ylitti opettajan taidot kirkkaasti (oppilas paikalla 2/3 tunneista, ei riitä syyksi).
- Directorilla opimme tekemään napin ja transition, menemään toiseen frameen ja tekemään .exe-tiedoston.
listaa voisin jatkaa vaikka kuinka kauan, mutta tuo riittäköön. Oppilaitoksen valinnalla voi vaikuttaa suuresti tulevaan ammattitaitoon.
P.S. ääniopetus tehdään ATK-luokassa, jossa on 19 konetta yhtäaikaa päällä, humina on aivan mieletön, kaikki puhuvat toisilleen ja monitorointi tapahtuu samanlaisilla kuulokkeilla, kuin mitä joskus näkee tulevan walkmanien mukana (ei nappi, mutta napeista seuraava ;)
Kaikkien suuri ihmetyksen aihe tuntui olevan kohinan-poistoa tehtäessä: mikä tässä suhisee (vastaus: integroidut äänikortit).
I'm out n str8 to bed. - Töpsel
jason-blue kirjoitti:
Hervannan amiksen viestintälinja on täsmälleen niin perseestä kun olla ja voi, ehkä jyväskylä vie voiton mutta en tiedä kun en ole siellä opiskellut :)
Hervanta:
- 5/16 osaa käyttää mikseriä
- 4/16 osaa käyttää HW-kompressoria (opetus tapahtui samplitudella)
- 3/16 tietää mitä tarkoittaa midi
- 2/16 osaa kasata tietokoneen ja asentaa käyttöjärjestelmän
- 1/16 osaa käyttää mäcciä
- multimedia opetus: opettaja ei kerro mihin harjoituksessa pyritään, opettaja tekee animaation ja samalla on itse katseltava, tehtävä ja ymmärrettävä mitä hän teki. sen jälkeen opettaja häipyy opettajan huoneeseen hoitamaan bisneksiään. jos et opi hän suuttuu. (lukemalla kirjaa Inside Flash - Actionscript oppii päivässä enemmän kuin koko kurssilla)
- Videoeditointi: tehdään PuuCee vehkeillä joista puolet tilttaa jatkuvasti (yhdestä eheytin kovalevyn ja koko paska kuoli totaalisesti. ei oltu koskaan eheytetty)
- DVD-kurssi: opetus oli Adobe Encore-DVD:stä ja koe pidettiin Ediuksesta (päivä aikaa opiskella, itse käytin aikani äänentoiston kalibroinnin opettelemiseen)
- Linjarehtori opettaa äänitekniikkaa, vaikka on sähkönopettaja (opetus sen mukaista).
- Internet/Multimedia-opettaja antoi eräälle kurssilaiselle hylsyn, vaikka annetut harjoitukset oli tehty ja kurssin päätehtävän toteutus ylitti opettajan taidot kirkkaasti (oppilas paikalla 2/3 tunneista, ei riitä syyksi).
- Directorilla opimme tekemään napin ja transition, menemään toiseen frameen ja tekemään .exe-tiedoston.
listaa voisin jatkaa vaikka kuinka kauan, mutta tuo riittäköön. Oppilaitoksen valinnalla voi vaikuttaa suuresti tulevaan ammattitaitoon.
P.S. ääniopetus tehdään ATK-luokassa, jossa on 19 konetta yhtäaikaa päällä, humina on aivan mieletön, kaikki puhuvat toisilleen ja monitorointi tapahtuu samanlaisilla kuulokkeilla, kuin mitä joskus näkee tulevan walkmanien mukana (ei nappi, mutta napeista seuraava ;)
Kaikkien suuri ihmetyksen aihe tuntui olevan kohinan-poistoa tehtäessä: mikä tässä suhisee (vastaus: integroidut äänikortit).
I'm out n str8 to bed.Varsinkin pienempiin kaupunkeihin on lähes mahdotonta saada alan ammattilaisia opettamaan. Nämä oppilaitokset kun vaativat että opettajan on sitouduttava tehtäväänsä päätoimiseksi kuukausipalkkalaiseksi. Tietäen opettajien palkat suhteessa siihen, miten AV-tuotannoissa tienaa, on ymmärrettävää että osaava opettajakunta on kiven alla.
Pääkaupunkiseudulla asia on hieman toisin. Kytkökset sekä oppilaitosten että opettajien osalta ammattituotantoihin ovat aivan eri luokkaa. Opettajien on helpompi irrottautua tuotannoista esimerkiksi periodityyppiselle kurssille vetäjäksi. Toisaalta monet ammattilaiset haluavat välillä irrottautua hektisestä tuotantorumbasta esim. vuodeksi pariksi opettamaan, joten osaavia ja kiinnostuneita ammattilaisia löytyy.
Kävin jokunen aika sitten vierailemassa esimerkiksi Helsingissä Heltecin Käpylän AV-viestinnän tiloissa, jotka sijaitsevat Arabiassa. Upouusi talo, upouudet laitteet ja toimivat tilat. Jessus siunaa ja varjele! FinalCutteja ja Protoolseja pitkä rivi. Tietenkin 5.1-monitoroinneilla ja Macintoshin koneissa. Koko talossa ei tainnut olla ainuttakaan PC:n paskaa. Opettajakunnastakin tunnistin ainakin pari tuttua nimeä alan ammattilaisia. En sitten tiedä osaavatko opettaa, mutta ainakin tuotannollisesti tuntevat alansa. - jason-blue
Töpsel kirjoitti:
Varsinkin pienempiin kaupunkeihin on lähes mahdotonta saada alan ammattilaisia opettamaan. Nämä oppilaitokset kun vaativat että opettajan on sitouduttava tehtäväänsä päätoimiseksi kuukausipalkkalaiseksi. Tietäen opettajien palkat suhteessa siihen, miten AV-tuotannoissa tienaa, on ymmärrettävää että osaava opettajakunta on kiven alla.
Pääkaupunkiseudulla asia on hieman toisin. Kytkökset sekä oppilaitosten että opettajien osalta ammattituotantoihin ovat aivan eri luokkaa. Opettajien on helpompi irrottautua tuotannoista esimerkiksi periodityyppiselle kurssille vetäjäksi. Toisaalta monet ammattilaiset haluavat välillä irrottautua hektisestä tuotantorumbasta esim. vuodeksi pariksi opettamaan, joten osaavia ja kiinnostuneita ammattilaisia löytyy.
Kävin jokunen aika sitten vierailemassa esimerkiksi Helsingissä Heltecin Käpylän AV-viestinnän tiloissa, jotka sijaitsevat Arabiassa. Upouusi talo, upouudet laitteet ja toimivat tilat. Jessus siunaa ja varjele! FinalCutteja ja Protoolseja pitkä rivi. Tietenkin 5.1-monitoroinneilla ja Macintoshin koneissa. Koko talossa ei tainnut olla ainuttakaan PC:n paskaa. Opettajakunnastakin tunnistin ainakin pari tuttua nimeä alan ammattilaisia. En sitten tiedä osaavatko opettaa, mutta ainakin tuotannollisesti tuntevat alansa.Meillä on Valasvaaran Petja työllistettynä, mutta yksi ylityöllistetty ammattilainen ei korvaa laitteiston ja muiden opettajien huonoa tasoa.
Ainiin onhan meillä Pitkäsen Juha ja DVD-kurssin ääliölle ei tullu tunteja täks vuodeks.
Joo ja saatinhan me luokallinen Mboxeja ja DIGI 002 äänitarkkaamoon. Lisäks ens viikolla rakennettaan speakkikoppi, piti tulla aikoja sitten. parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Mut tulevia ykkösiä säälittää, ne ei tuu oppiin Flashistä tai Directorista yhtään mitään. Toivon että saisin pitää sen multimedia-kurssin niille kun mä oon kai ainoo talossa joka tajuaa, että ilman actionscriptiä niistä animaatioista ei tuu ihan sellasia kuin isoilla flash-sivustoilla ja myös se että se script-editor on pyllystä, koodi kirjotetaan käsin tai ei ollenkaan. - Töpsel
jason-blue kirjoitti:
Meillä on Valasvaaran Petja työllistettynä, mutta yksi ylityöllistetty ammattilainen ei korvaa laitteiston ja muiden opettajien huonoa tasoa.
Ainiin onhan meillä Pitkäsen Juha ja DVD-kurssin ääliölle ei tullu tunteja täks vuodeks.
Joo ja saatinhan me luokallinen Mboxeja ja DIGI 002 äänitarkkaamoon. Lisäks ens viikolla rakennettaan speakkikoppi, piti tulla aikoja sitten. parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Mut tulevia ykkösiä säälittää, ne ei tuu oppiin Flashistä tai Directorista yhtään mitään. Toivon että saisin pitää sen multimedia-kurssin niille kun mä oon kai ainoo talossa joka tajuaa, että ilman actionscriptiä niistä animaatioista ei tuu ihan sellasia kuin isoilla flash-sivustoilla ja myös se että se script-editor on pyllystä, koodi kirjotetaan käsin tai ei ollenkaan.Kiinnostaa: miten paljon opetus teillä pyörii yhden laitekannan tai yhden softan ympärillä? Se on nimittäin vaarallista.
Itse opiskelin aikoinani ääniduunit moniraitakoneilla ja magneettifilminauhoilla. Siis ikuisuus sitten. Pointsini on kuitenkin tämä: kun koulutus päättyy, on ammattikenttä valinnut jo aivan eri vermeet kuin millä opiskelitte. Äänipuolen kamoista olen itse joutunut opiskelemaan noiden kivikautisten systeemien lisäksi mm. Otari ProDisk-, AKAI DL-, Roland VS-, Synclavier 9600-, SonicSolution-, Sadie-, Protools LE HD - ja viimeksi MOTU DigitalPerformer- järjestelmät. Näitä kenttä käyttää. Ja nämäkin pelkästään äänipuolelta!!!
Siis kenttä muuttuu koko ajan. Ainoa joka säilyy on tapa luoda sisältöjä. Esmeks Directorista luulin että se olisi kuollut ja kuopattu jo ajat sitten. Samoin äänipuolella on jo pitkään ollut vetoa pois PT:stä. Miten opetus vastaa tuollaisiin haasteisiin?
Kenellä muuten on knowhow siihen speakkikopin tekoon? Onko piirustukset akustiikkaan erikoistuneelta arkkitehdiltä? Susi tulee muutoin.
Speakkikoppi kun on kaikkein vaativin äänitystila, koska puhe ei anna anteeksi yhtään virhettä. Laulupömpelit on ihan asia erikseen. Saat makeat naurut kun kerron faktat:
Seisovien aaltojen kumoamiseksi seinät eivät saa olla samansuuntaiset (koskee myös lattiaa ja kattoa suhteessa toisiinsa) vaan viistotut, vastakkaisten seinien etäisyys toisistaan tulisi olla vähintään kolme metriä ja "kopin" neliömäärän tulisi olla vähintään 12. Koppia ei saa vaimentaa liiaksi yläpäästä, ettei matalat taajuudet ala ylikorostua, mutta seinäpinnat eivät saa myöskään heijastaa taajuuksia suoraan vaan demppaukseen käytetään mieluummin diffuusoreita, jotka hajottavat ylätaajuudet. Ikkuna tarkkaamoon eristetään korkilla ja ikkunan rakenne muodostuu vähintään kahdesta vastakkaisesta lasipinnasta jotka on kallistettu toisiinsa nähden vähintään 20 astetta. Lattiarakenne on tietenkin kelluva ja ilmastointi toteutettu "äänilukolla". Sisäänkäynti tapahtuu myös äänilukon kautta, joka molemmin puolin on toteutettu vähintään 35 dB vaimentavin desibeliovin. Näin maailmalla.
Kerro meneekö lähellekään... ;-D - jason-blue
Töpsel kirjoitti:
Kiinnostaa: miten paljon opetus teillä pyörii yhden laitekannan tai yhden softan ympärillä? Se on nimittäin vaarallista.
Itse opiskelin aikoinani ääniduunit moniraitakoneilla ja magneettifilminauhoilla. Siis ikuisuus sitten. Pointsini on kuitenkin tämä: kun koulutus päättyy, on ammattikenttä valinnut jo aivan eri vermeet kuin millä opiskelitte. Äänipuolen kamoista olen itse joutunut opiskelemaan noiden kivikautisten systeemien lisäksi mm. Otari ProDisk-, AKAI DL-, Roland VS-, Synclavier 9600-, SonicSolution-, Sadie-, Protools LE HD - ja viimeksi MOTU DigitalPerformer- järjestelmät. Näitä kenttä käyttää. Ja nämäkin pelkästään äänipuolelta!!!
Siis kenttä muuttuu koko ajan. Ainoa joka säilyy on tapa luoda sisältöjä. Esmeks Directorista luulin että se olisi kuollut ja kuopattu jo ajat sitten. Samoin äänipuolella on jo pitkään ollut vetoa pois PT:stä. Miten opetus vastaa tuollaisiin haasteisiin?
Kenellä muuten on knowhow siihen speakkikopin tekoon? Onko piirustukset akustiikkaan erikoistuneelta arkkitehdiltä? Susi tulee muutoin.
Speakkikoppi kun on kaikkein vaativin äänitystila, koska puhe ei anna anteeksi yhtään virhettä. Laulupömpelit on ihan asia erikseen. Saat makeat naurut kun kerron faktat:
Seisovien aaltojen kumoamiseksi seinät eivät saa olla samansuuntaiset (koskee myös lattiaa ja kattoa suhteessa toisiinsa) vaan viistotut, vastakkaisten seinien etäisyys toisistaan tulisi olla vähintään kolme metriä ja "kopin" neliömäärän tulisi olla vähintään 12. Koppia ei saa vaimentaa liiaksi yläpäästä, ettei matalat taajuudet ala ylikorostua, mutta seinäpinnat eivät saa myöskään heijastaa taajuuksia suoraan vaan demppaukseen käytetään mieluummin diffuusoreita, jotka hajottavat ylätaajuudet. Ikkuna tarkkaamoon eristetään korkilla ja ikkunan rakenne muodostuu vähintään kahdesta vastakkaisesta lasipinnasta jotka on kallistettu toisiinsa nähden vähintään 20 astetta. Lattiarakenne on tietenkin kelluva ja ilmastointi toteutettu "äänilukolla". Sisäänkäynti tapahtuu myös äänilukon kautta, joka molemmin puolin on toteutettu vähintään 35 dB vaimentavin desibeliovin. Näin maailmalla.
Kerro meneekö lähellekään... ;-DTunnetko Valasvaaran Petjan (control records)?
Petja teki piirrustukset. se teki ttvo:lla päättötyönään kelluvan studion ja on tehnyt 5 kelluvaa sen jälkeen.
tilaa meillä ei tosiaan oo 12 neliöö.
PT oli helvetinmoisen taistelun takana, todennäkösyys siihen että tää vuosikin mentäis samplitudella oli suuri.
Meidän linja on 5 vuotta ajasta jäljessä, jos joku kertois sen rehtorille, niin se ois ihan jees. Paitsi että rehtoria ei kiinnosta pätkääkään.
tilan ilmastoinnista: ilmastointi pysäytetään nauhoituksen ajaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399198Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3738004Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681625761William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542378Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62103Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821752Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201695Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921455Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4401382Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71380