Vankina omassa kehossaan

Miltä huumeiden käyttö tuntuu ympäristöstä? Se on hyvin vanhentunut asia. Uskonto ja kommunismi, miksi tämä kiinnoistasi? "Oliko Jeesus Kristus kommunisti?" Kysyi alkoholisoitunut, ja siten hieman liioin refleksitön, vailla kristillisyyden tasapainoisuutta, oleva konkurssin läpikäynyt mies psykiatrisella avohoito-osastolla.
- "Which is flour....."
Jeesus Kristus ja kommunismi ovat väkivallan harhoja, yhteiskunnassamme. Hän joka niihin vetoaa, ei yleensä erota todellisuutta, eikä ole halinnut itseään, miltään osin pois seksiväkivaltaisuudesta, deja vu:sta. Uskon ettei tämä psykiatrisen osaston mies, jonka takia, koko seurakunta joutui hakemaan apua, maailma on toisen atomin varassa, maapallon jossa elämme, toinen toisemme keskellä. Miksi korostaa tätä toista atomia yhteiskuntana? Se korostaa kauneutta, mutta tosin myös yksityisyyttä.
- Se on mun atomi. Se on mun työ atomi.
Miten se eläin tuli mun mukaan? Miten hän jäi nuorena vasana, kun pysähdyin ikkunaan,ja metsään loppuvaan horisonttiin huoneessani, matkaani? Ilma oli jo hämärä, aurinko oli lähes laskemassa. Iltarusko toisessa suunnassa toi mukanaan, mukailevan himmeän, joka kiihdytti tuon hirvi-paliskunnan vauhtia, kun he ylittivät tietä. Niin, ne kolme,jotka olivat kuin perhe, 2 emää, uros ja vasa. Nuori vasa, vähän nuorempi hieho. Ikkunan valkoiset pielet, ne olivat kuin taulun kehykset, ja kuvaelma oli hieno. Kovat ja puiset, joiden edessä oli sininen varjostus, kertomassa vain auringonlaskun ajasta, ja kesän yöttömän yön, ikuisesta sinestä.
Jumalan kädet suojasivat, ne laskivat usein juuri maapallon päälle, kertoen jostakin ihanasta, rauhasta ja turvallisuudesta. Jumalan luomasta Jeesus Kristuksen ympäristöstä oli joskus vaikea luopua, turvallinen egoismi läheisyydelle, taisi olla edelleen luomatta. Voi kunpa onnistuisin joskus tässä. He niin toivoivat parantumista, esiintymisensä egoismin etova inho sijaan. Jumalan kädet maapallon päällä kuvasivat ympäristöä, ne olivat todistetusti turvallinen ote, kuin Jeesus Kristuksella omaan maailmaan, vain omaan yksityisyyteen....... Jumalan kädet, ympäristö ja yksityisyys, maailma ei tosiaan ollut väkivallan tuottamaa fyysistä kipua varten, psyykkistäkään kipua, kidutuksen kaltaista hetkeä se ei väkivallasta tarvinnut. Harhaisuutta, se ei saanut koostua väkivaltaisuudesa, se sosiaalinen kanssakäyminen.
- Eivät he itse halua sitä, sanoivat kaikki diakonista. Hänelle se turvallisuus, yksityisyys ja maailmanrauha, olivat jo hänen olemuksessaan näkyvät maailman tärkeimmät asiat, ilman turhuutta, ja läheisyyden puuttumista. Olin toissapäivänä telkkarissa, olin vauva, aivan vaaleatukkainen, ryppyinen naamani, johon opettelin motorisia leikkejä, kurtistui vain viruksen voimasta. Olin virus-sairas, ja ilmoitin siitä koko maailmale. Olin virus-eristyksessä, enkä pitänyt riitelystä sen kanssa, sen eristäjän, joka ei tahtonut lapsityöhön, luomassa keskiössä, omalle itselleni.