Kun ne maailman rikkaimmat ahehtivat älyttömät tilit, ja toiset tekee huonoilla palkoilla työtä. Keskituloisten palkat olemattomat. Roskakuski tienaa, osa 180€ viikossa. Sairasvakuutuksille ollaan velkaa ja paljon. Osa ei pysty edes maksamaan nitiä. Eipä terveydenhuolto pelaakkaan jos ei ole tarpeeksi rahaa. Köyhien asema myös karseaa. Menty luokkayhteiskuntaan, jossa köyhiltä ja keskituloisilta riistetään viimeisetkin. Rikkaat ovat tosi rikkaita, ja vähän parempi tuloisemmat, ovat silti rikkaitten sortamana! Tätä on ameriikkalainen unelma. Ehkä 25v sitten asiat oli omalla tavalla paremmin, mutta nyt asiat on maailmasa päin h.elvettiiä!
Eipä Jenkkilässä ole asiat hyvin keskituloisilla ja köyhillä
ghsdrtfqadr
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Rikkaus ja kurjuus kulkevat käsi kädessä.
Reaalipalkat eivät ole USA:ssa eikä juuri muuallakaan länsimaissa nousseet sitten Nixonin presidenttikauden. 1970-luvun öljykriisin ja taantuman jälkeinen kasvu on suureksi osaksi perustunut velka- ja kuplatalouteen. Elämme suuren kuplan puhkeamisen aikoja. Se voi tietää dollaripohjaisen maailmantalouden loppua. Länsimaille se tietää lisäksi mahdollisesti pysyvää taloudellisen stagnaation ja kurjistumisen kautta, jonka sosiaaliset seuraukset tuovat mieleen Neuvostoliiton loppuajan, Brežnevin ja hänen seuraajiensa rappion ja alennuksen vuodet ja niitä seuranneen gorbatšovilais-jeltsiniläisen kaaoksen.
Kaikkialla länsimaissa keskiluokka murtuu, kohta Suomessakin (vaikka Suomi toistaiseksi vielä onkin paremmassa tilassa kuin suuri osa Euroopasta). Poliittisesti se voi merkitä kahta asiaa, joka siirtymää vasemmalle tai äärioikealle. Pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa melkein todennäköisempänä. Identiteettipoliittisista syistä murtuva keskiluokka on taipuvaisempi mieluummin valitsemaan fasismin kuin liittoutumisen proletariaatin kanssa. Myös ne tahot, jotka ovat syypäitä länsimaiden kriisiin vastattuaan viime vuosikymmenten väärästä politiikasta, tahtovat tietysti huomion kiinnittyvän köyhien, siirtolaisten ja vähemmistöjen kaltaisiin syntipukkeihin oikeiden syyllisten asemesta. Tuosta kaikesta on jo merkkejä Atlantin molemmilla puolilla.
Eurooppa elää mielenkiintoisia aikoja, sanonnan kiinalaisessa merkityksessä. Kaiken tämän myllerryksen keskellä vahvistuva Putinin Venäjä on kuin vakauden linnake. Eikö Suomenkin olisi parempi karhun lämpimässä kainalossa kuin avuttomana ajopuuna Euroopan yltyvässä myrskyssä?