Oikeustieteellisen valintaperusteet

Ensiksi onnittelut kiinnostuksestasi alaa kohtaa, sillä kiinnostuksesta ja tahdosta saada opiskelu paikka lähtee.
Yleensä tällä kohtaa on tapana vähätellä ylioppilastodistuksen arvosanoja ja sanoa, että lukio menestyksellä ei ole mitään merkitystä, koska pääsykoe lopulta ratkaisee, kuka tai ketkä pääsevät sisään. Tämä on toki totta, sillä pelkillä yo-paprereilla ei pääse sisään. Ja jos unohdamme tässä vain hyvin pienen marginaalijoukon, joka vuosittain saa opiskelupaina oikikseen ns. avoimen väylän kautta niin arviolta ainakin 99% saadakseen opiskelupaikan oikiksesta tulee suorittaa pääsykoe.
Pääsykokeessa valittavat on jaettu kahteen, ns yhteispiste kiintiöön jossa lasketaan sekä pääsykokeesta saadut pisteet että yo-todistusesta saadut pisteet yhteen. ja vain pääsykokeesta riittävästi pisteitä saadeiden joukko (/kiintiö). sitenusein haasteeksi muodostuu se, että tulisi saada todella hyvä yo-todistus, että lisäpisteistä olisi merkittävää apua, mutta toisaalta vaikka olisit kirjoittanut ylioppilaaaksi vain rimaa hipoen voit teoriassa tulla valituksi kummassa ryhmässä vain.
Jos sen sijaan olisit valmistunut ammattikoulusta ja sen jälkeen haluaisit opiskelemaan yliopistoon, mikä toki on mahdollista ilman yo-tutkintoa, niin olisit automaattisesti vain pääsykokeen perusteella valittavien joukossa. - jos toisaalta kirjoitat heikosti tai keskinkertaisesti olet, myös todennäköisesti tässä ryhmässä.
Älä pelästy, että kaikki oikikseen hakeutuvat olisivat "L -kahmijoita." Sanoisinkin, että sen sijaan, että tähtäisi ylioppialskeväänä siihen että antaisit kaikkesi lukio -opinnoille, niin kannatta säästää paukkuja, ett'ä jaksaa keskittyä lukemaan pääsykokeisiin, sillä kuten sanottua se lopulta ratkaisee saatko paikan vai et. - Ja toisinaan voi olla jopa hyvä, että yo-tutkinto on vain melkein, sellainen kuin on tavoitellut sillä se saattaa antaa, sitä kuuluisaa sisua ja sanomaan muutaman voima sanankin, pe-kele, pääsykokeissa näytän, ettei se haitttaa, vaan voin tulla siitä huolimatta tulla valituksi...
Lopuksi vaikka, kuten edellä lienee käynyt selväksi, että yo-tutkinnon arvosanoja on perinteisesti tavattu vähätellä haettaessa oikikseen, niin toivoisin, että tähän ei liikaa sorruttaisi, sillä vaikka näin toki on ollut viime vuosina, etten sanoisi viime vuos-kymmeninä, niin aivan viime vuosina olen ollut aistivinani, että nuorempia hakijoita haluttaisiin suosia, jolloin on teoriassa mahdollista, että tulevaisuudessa lukio arvosanoilla on paljon suurempi merkitys kuin on ollut. Onko tämä hyvä vai huono juttu on jo toinen asia.

Lujasti tssemppiä ponnisteluihisi

Ja taas en saattanut välttyä edellä taas luultavasti liian pitkäksi venähtäneessä kirjoituksessani välttyä kirjoitus vihreiltä, pahoitteluni niistä
Jätin tarkoituksella kokonaan käsittelemättä vastaustekniikkaa koskevan kysymyksen, koska hiljattain sitä tällä palstalla käsiteltiin. Katso esimerkiksi: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11044523
Tämän "vastaustekniikan" hallitsemisen lisäksi usein pääsykokeessa apua, jos osaa kirjoittaa normaalia asia-proosa-teksitä. Ja havaitsee ja muistaa pääsykoekirjoissa usein olevat "piilo-listat" ja tuntee / muistaa oikeusteiteelliset käsitteet, niiden oikeilla nimillä, jotta osaa käyttää niitä oikein, osana vastausta, vaikka puhuessamme niistä käyttäisimme niistä tavanomaisempia nimityksiä