Onko asia tosiaan niin, että yhteiskuntatieteitä lukemalla on edessä vain köyhyys ja työttömyys? Näin olen ymmärtänyt, kun olen tätä palstaa lukenut. Jos asia on todella sillä tapaa, että yhteiskuntatieteet - esim. sosiologia, politologia, yhteiskuntapolitiikka ja kehitysmaatutkimus - eivät tarjoa minkäänlaisia käytännön valmiuksia, niin eihän siinä ole muuta mahdollisuutta kuin päätyä kortistoon tai erilaisiin, koulutusta vastaamattomiin pätkätöihin. En nimittäin ymmärrä, miksi kukaan haluaisin palkata ihmisen, jolla ei ole minkäänlaisia taitoja, joita voisi soveltaa työelämässä.
Eli: onko asia niin, että yhteiskuntatieteitä on ihan turha lähetä opiskelemaan? Ja jos sinä, kuka ikinä oletkin, opiskelit/opiskelet yhteiskuntatieteitä ja näet ajatukseni virheellisiksi, tule tänne esittämään perusteltu korjaus - odotan innolla.
Surkeuteen yhteiskuntatieteitä lukemalla
60
10922
Vastaukset
- Nimimerkki unohtui
Onhan noita julkisen sektorin paperinpyörittäjän paikkoja, joihin yhteiskuntatieteilijäkin soveltuu, tosin yhä vähenevässä määrin. Järjestöhommiin yms. päätyy myös yhteiskuntatieteilijöitä, mutta he ovat hankkineet kannuksensa opintoihin varsinaisesti liittymättömissä toiminnoissa, esim. opiskelijajärjestöissä.
Lopputulema on se, että yhteiskuntatieteitä ei kannata opiskella. Ainakaan työllistymisen takia. Ainakaan pääaineena. - Thöissä
Keskustelet itsesi kanssa? Työttömän elämää...
- Yhteiskuntatietelijä
"Keskustelet itsesi kanssa? Työttömän elämää..."
Aiheen aloittajan haluan sanoa, että kukaan ei ole keskustellut itsensä kanssa. Minä, siis aiheen aloittaja, olen opiskelija, en työtön. Nimimerkistä "Nimerkki unohtui" en osaa sanoa juuta enkä jaata.
- Yhteiskuntatietelijä
Tähän asti yksi on ollut aiheen otsikon kanssa kutakuinkin samaa mieltä. Onko kukaan eri mieltä?
- HerraJalava
Riippuu pääaineesta. Suosittelisin sosiaalityötä tai kansantaloustiedettä. Mahdollisesti myös hallintotiedettä tai tilastotiedettä. Siis työllistymisen kannalta.
- Aatu6699
Riippuu ihan suhteista. Jos on papalla opiskelukaverita proffina ja kaikenlaisina kihoita, työ on taattua. Vielä hullummin on asiat humanistisella alalla. Yleensäkään yliopistossa ei opi muuta kuin tärkeilemään, syömään pillereitä ja kieroilemaan. Kaikki tämä veronmaksajien kustannuksella.
- koulutusinflaatio
Valitettavasti en pysty olemaan eri mieltä! Näin valmistumisen kynnyksellä tilanne näyttää huonolta (hallintotieteiden tutkinto). Jos saat jalan oven väliin (järjestötoiminta, suhteet, harjoittelu, tuuria?) niin voit työllistyä koulutusta vastaaviin tehtäviin, muuten joudut tyytymään vastaamattomampiin. Toki on mahdollisuuksia päästä virastoihin sihteeriksi (tai yksityisella toimistosihteeriksi vastaamaan puhelimeen ja avaamaan postia), mutta sitten kuuluukin kysymys, miksi ei ennemmin olisi käynyt esim. vuoden sihteerikoulutusta tai amista tai ammattikorkeaa. Näihin tehtäviin kun vaaditaan niitä käytännön taitoja, joita ei yliopistossa opeteta.
Muutama mielenkiintoinen paikka avautuu aina joka kuukausi, mutta hakijoita on pääsääntöisesti se 150-200. Kannattaa miettiä jo yliopistoon hakiessaan, että onko valmis tekemään monta ilmaista harjoittelua vielä opintojen päätyttyäkin, jotta voisi päästä edes vähän koulutusta vastaaviin töihin. Sihteeriksi ja toimistoapulaiseksi on helpompiakin teitä ;)- pakettiratkaisu
Pelkkä tutkinto ei takaa mitään. Muistutan, että yhteiskuntatieteilijät ovat paljolti vallankahvassa ministereinä ja korkeimpina virkamiehinä. Ja hyviä alempiakin paikkoja on omalla sektorilla.
Mutta jos luulee, että VTM/YTM:n paperit riittää, on pihalla. Kilpailu hyvistä töistä on kovaa - täytyy erottua. Jotkut tekevät toisen tutkinnon, toiset etenevät jörjestöjen kautta, kolmannet osaavat sopivia kieliä, neljännet luovat oikeat suhteet... Ihmisten käsittelytaito (jolla hurmaa työnantajan) ja verbaaliset kyvyt ovat kaikille tärkeitä. Koko paketti ratkaisee, kenestä tulee valtiosihteeri/pääministeri/yk-virkamies/eu-virkamies/suuryrityksen yhteiskuntasuhteiden johtaja tms. Tutkinto ei takaa mitään, mutta mahdollistaa.
OTK ja KTM ovat "helpompia" vaihtoehtoja saada kelpo vakiotyö. Mutta ei niissäkään huippupaikoille etene ilman koko pakettia. Jos yhteiskunnallinen työ kiinnostaa ja on valmis laittamaan pakettinsa kuntoon, niin homma toimii.
Itse olen yhteiskuntatieteilijä kylteri. Hyvin on pyyhkinyt, pelkkiä omaan alaan liittyviä töitä tehnyt opintojen aikana. - 189
pakettiratkaisu kirjoitti:
Pelkkä tutkinto ei takaa mitään. Muistutan, että yhteiskuntatieteilijät ovat paljolti vallankahvassa ministereinä ja korkeimpina virkamiehinä. Ja hyviä alempiakin paikkoja on omalla sektorilla.
Mutta jos luulee, että VTM/YTM:n paperit riittää, on pihalla. Kilpailu hyvistä töistä on kovaa - täytyy erottua. Jotkut tekevät toisen tutkinnon, toiset etenevät jörjestöjen kautta, kolmannet osaavat sopivia kieliä, neljännet luovat oikeat suhteet... Ihmisten käsittelytaito (jolla hurmaa työnantajan) ja verbaaliset kyvyt ovat kaikille tärkeitä. Koko paketti ratkaisee, kenestä tulee valtiosihteeri/pääministeri/yk-virkamies/eu-virkamies/suuryrityksen yhteiskuntasuhteiden johtaja tms. Tutkinto ei takaa mitään, mutta mahdollistaa.
OTK ja KTM ovat "helpompia" vaihtoehtoja saada kelpo vakiotyö. Mutta ei niissäkään huippupaikoille etene ilman koko pakettia. Jos yhteiskunnallinen työ kiinnostaa ja on valmis laittamaan pakettinsa kuntoon, niin homma toimii.
Itse olen yhteiskuntatieteilijä kylteri. Hyvin on pyyhkinyt, pelkkiä omaan alaan liittyviä töitä tehnyt opintojen aikana.Kuka täyspäinen mitään huippupaikkojen varaan jättää? Ongelma on se, ettei yhteiskuntatieteilijänä pääse tavallisiin töihin, niihin joissa ei tarvitse olla suhteita ja karismaa ja kyynärpäätaktiikkaa. Kuka tahansa OTM päässee tuomioistuimeen, lakimieheksi kunnalle tai valtiolle tai vaikka asianajajaksi.
- Työtön miekii
"Onko asia tosiaan niin, että yhteiskuntatieteitä lukemalla on edessä vain köyhyys ja työttömyys?"
Yhtesikuntatieteistä/valtiotieteistä valmistumiseen liittyy se vakava puute, josta olen näillä sivuilla moneen kertaan muistuttanut, ettei niistä valmistu mihinkään ammattiin. Valmistuneen maisterin täytyy siis itse keksiä, miten hän opiskelemansa korkealentoiset teoriat muuttaa työpaikkaksi tai ansiotuloksi. Tämä on oma osaamisen lajinsa, suuresti yksilön ominaisuuksista (siis ulkonäöstä, sosiaalisuudesta, verkostoista, yms.) riippuvainen, ja siksi siihen ei ole saatavilla mitään yleispätevää ulkopuolista apua.
Työttömyys valmistuneiden keskuudessa on suuri vitsaus, pahenee koko ajan ja ne, jotka työllistyvat saavat paljolti vain sellaisia töitä, joiden takia ei tarvitse lukiota käydä, eikä varsinkaan maisterintutkintoa suorittaa. - 2+34
Ensin voi ottaa koulutusta vastaamattoman työn, vaikkapa juuri sihteerinä tms. Sillä julkisella sektorilla vapautuvat paikat täytetään ensin sisäisessä haussa. Joten hetki sihteerinä, sitten haku ylemmäs ja ylemmäs. Näitä ylempiä paikkoja eivät merkonomit edes voi hakea. Joten koulutus ei mene hukkaan.
- Anonyymi
Sihteerin ammattitutkinto!
VTM/YTM/HTM ei ole kelpoisuusehtona sihteerin työhön, koettakaa jo ymmärtää! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sihteerin ammattitutkinto!
VTM/YTM/HTM ei ole kelpoisuusehtona sihteerin työhön, koettakaa jo ymmärtää!Ei kiinnosta sihteerin työt.
- Sivuaineet
Yksi isoimmista virheistä on juuri olettaa, että monta alaa lukemalla voi "työllistyä mihin tahansa". Juuri yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla kannattaa se osaaminen suunnata tiettyihin kohteisiin. Selvittää jo ennakkoon mihin tehtäviin kyseiseltä alalta valmistutaan ja alkaa panostamaan niihin opiskeluaikoina, eikä vain opiskella vähän kaikkea, jotta "voisi hakea monenlaiseen tehtävään".
Erityisen tarkka kannattaa olla ns. "generalistisilla-aloilla", jotka ovat teoreettispainotteisia ja yleismaailmallisia eivätkä yleensä tähtää minkään tietyn alan osaamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi johtaminen, KV-politiikka, jonkun tietyn kategorian (historia, kirjallisuus) tutkimus, kansanterveystiede, matematiikka jne.
Ne ovat ongelmallisia koska vaikkakin ne tarjoavat osaamisen monelle alalle, työhönottotilanteessa valinta kohdistuu yleensä sellaiseen, jolla on tähän tiettyyn tehtävään vaadittavat kapea-alaisemmat taidot. Esimerkiksi johtamista pääaineena lukenut häviää yleensä työnhaussa johtamista sivuaineena lukeneelle, jos sivuaineena lukeneella on pääaineena joku konkreettisempi, kyseistä tehtävää tukeva aine. - YTM
Kuten nimimerkki pakettiratkaisu edellä totesi, pelkkä tutkinto ei riitä eikä avaa mitään ovia. Jos käytät opiskeluaikasi pelkkään luennoilla käymiseen ja kirjatentteihin, peli on helposti työllistymisen osalta pelattu. Mielestäni jokaisen tulevan yhteiskuntatieteilijän on hyvä tämä tietää, ja osata lähteä jo opintojen aikana "erikoistumaan" johonkin omien kiinnostuksenkohteidensa ja kykyjensä mukaan. Itse lähdin opiskeluaikana mukaan järjestötoimintaan, ja sitä kautta solmin paljon tuttavuuksia. Näiden verkostojen sekä oman osaamiseni ansiosta en ole ollut päivääkään työttömänä, vaan pääsin kaksi vuotta sitten valmistuttuani suoraan töihin. Olen muuten opiskellut kolmea noista neljästä aloittajan mainitsemasta oppialasta - yhtä pääaineenani ja kahdesta perusopinnot.
- Työtön miekii
"Kuten nimimerkki pakettiratkaisu edellä totesi, pelkkä tutkinto ei riitä eikä avaa mitään ovia. Jos käytät opiskeluaikasi pelkkään luennoilla käymiseen ja kirjatentteihin, peli on helposti työllistymisen osalta pelattu. Mielestäni jokaisen tulevan yhteiskuntatieteilijän on hyvä tämä tietää, ja osata lähteä jo opintojen aikana "erikoistumaan" johonkin omien kiinnostuksenkohteidensa ja kykyjensä mukaan."
Tämä on hyvä neuvo, mutta se pitäsi ensisijaisesti kohdentaa niille henkilöille, jotka vastaavat yhteiskuntatieteiden maisterien koulutusohjelmista. Nythän ne kaikki tähtäävät tutkijan ammattiin, jota työtä ei käytännössä ole oppialitoksen ulkopuolisessa maailmassa olemassakaan. (Seuraa vaikkapa mol.fi sivuilta tarjontaa.)
Tämä "erikoistuminen" tulisi tehdä siten, että opetushenkilökunnan toimesta otettaisiin ensin selvää, mitä työtehtäviä yleensäkään on valmistuneille olemassa, ja räätälöidä opetus siten, että opiskelijalla on valmistuttuaan valmiudet selviytyä näissä tehtävissä. On varsin huteraa hakea vaikkapa projektipäällikön tehtäviä, jos ei ole hajuakaan siitä, miten projektijohtamista käytännössä suoritetaan.
Tätä nykyistä yhteiskuntatieteiden maisterien tehtailua voisi verata vaikkapa tilanteeseen, jossa lääketieteiden opikelijoita koulutettaisiin pelkästään lääketieteen tutkijoiksi. Lääkärin tehtäviä hakevat sitten saisivat itse keksiä, miten he ammatissaan selviytyvät.
- Sosiaalit.opiskelija
Sosiaalityö on yhteiskuntatieteistä selvästi kannattavin pääaine. Toisin kuin muilla yhteiskuntatieteen tutkinnoilla, sosiaalityössä tietää tasan tarkkaan mihin ammattiin sitä ollaan valmistumassa, ja mahdollisuuksia työpaikkojen suhteen on älyttömän paljon. Sosiaalityöntekjöistähän vaan n. 2 prossaa on työttöminä, eli kaikki kyllä työllistyy jos vaan työpaikan perään on valmis muuttamaan jos ei satu omalla paikkakunnalla juuri silloin oleen työpaikkoja avoinna. Kunnat joutuu nykyään palkkaan epäpäteviäkin töihin, kun päteviä ei tahdo edes valmistua tarpeeksi.
- tttt1
Toi on totta, mutta emme tiedä minne maailma on menossa. Meillä on vielä Jutta Urpilaisen kivun paikat kuulematta, joihin hän lupasi palata myöhemmin syksyllä. Töitä ainakin sosiaalityössä olisi, mutta onko palkanmaksajia? Toki eihän sosiaalityö missään tapauksessa kokonaan lopu, onhan sitä myös Amerikan ihmemaassa, mutta veikkaisin mielettömiä säästöjä lähitulevaisuudessa julkiselle sektorille, jolloin se tietysti vaikuttaa myös sossujen työllistymiseen.
Psykologia minulle tulee varmimpana aineena mieleen, koska sitä pidetään erittäin arvostettuna tutkintona myös yritysmaailmassa. - Valtiotieteilijä
Opinnot juuri aloittaneena voin sanoa olevani valtiotieteelliseen koulutukseen hyvin tyytyväinen. Se antaa elämälle paljon, toisin kuin kauppa- ja oikeustieteet, jotka ovat tyhjäpäistä pänttäystä. Niistä aineista valmistuneet ovat myös lähes yhtä turhamaisia ja lieneekin hyvä että he saavat paljon palkkaa, sillä muuta sisältöä heillä ei tulekaan elämässään olemaan kuin materialismi. Valmistumisen jälkeen olisi mukava työllistyä oman alan töihin, mutta myös muita tehtäviä voi toimittaa. Työttömyys ja pienipalkkaisemmat työt ovat vain materialistin ongelmia, sillä Suomessa ei kuitenkaan kukaan nälkään kuole ja sosiaalivaltiossa voi perheenkin perustaa käsittääkseni suhteellisen edullisesti. Korkeakoulutuksessa tärkeintä on sivistys. Elämä ei pääty pienipalkkaisuuteen, ja tärkeintä on se että sivistyksen korkea taso säilyy myös perillisille, jos niitä sattuu osaksi - valitkoon he sitten paremmin jos mielivät. Lopulta elämässä on vain ne esteet jota ihminen itselleen luo ja sellaisista käsitejärjestelmistä jotka luovat onnettomuutta (esim. työttömyys) voi myös irroittautua, vaikka sitten meditoimalla. Muutoinkin on hämmästyttävää kuinka paljon ihmiset ylipäätään valittavat kaikesta. En voisi olla tyytyväisempi kun nyt opiskellessani valtiotieteitä!
- 235952230502306733532723
Itselläni se materialismi on käynyt mielessä, kun olen maksanut opintolainaeriä niin, että ainoa tulo on työmarkkinatuki. Jos vain pystyt ylläpitämään noita ajatuksiasi, niin toki varmasti menestyt minua paremmin.
T. Tutoreidesi ope - Sydämensivistys
Valtiotieteilijä kirjoitti:
Opinnot juuri aloittaneena voin sanoa olevani valtiotieteelliseen koulutukseen hyvin tyytyväinen. Se antaa elämälle paljon, toisin kuin kauppa- ja oikeustieteet, jotka ovat tyhjäpäistä pänttäystä. Niistä aineista valmistuneet ovat myös lähes yhtä turhamaisia ja lieneekin hyvä että he saavat paljon palkkaa, sillä muuta sisältöä heillä ei tulekaan elämässään olemaan kuin materialismi. Valmistumisen jälkeen olisi mukava työllistyä oman alan töihin, mutta myös muita tehtäviä voi toimittaa. Työttömyys ja pienipalkkaisemmat työt ovat vain materialistin ongelmia, sillä Suomessa ei kuitenkaan kukaan nälkään kuole ja sosiaalivaltiossa voi perheenkin perustaa käsittääkseni suhteellisen edullisesti. Korkeakoulutuksessa tärkeintä on sivistys. Elämä ei pääty pienipalkkaisuuteen, ja tärkeintä on se että sivistyksen korkea taso säilyy myös perillisille, jos niitä sattuu osaksi - valitkoon he sitten paremmin jos mielivät. Lopulta elämässä on vain ne esteet jota ihminen itselleen luo ja sellaisista käsitejärjestelmistä jotka luovat onnettomuutta (esim. työttömyys) voi myös irroittautua, vaikka sitten meditoimalla. Muutoinkin on hämmästyttävää kuinka paljon ihmiset ylipäätään valittavat kaikesta. En voisi olla tyytyväisempi kun nyt opiskellessani valtiotieteitä!
Samaa mieltä. Sydämen sivistys on tärkeämpää kuin materiaalinen rikkaus. Monesti kyllä kauppatieteilijöistä jo huomaa, että tärkeintä on ulkonäkö, raha, kulissit, mutta sydän huutaa tyhjyyttä, vaikka kuinka sitä yrittäisi kiiltävillä kulisseilla ja materialla peitellä.
- Rahallasaa
Valtiotieteilijä kirjoitti:
Opinnot juuri aloittaneena voin sanoa olevani valtiotieteelliseen koulutukseen hyvin tyytyväinen. Se antaa elämälle paljon, toisin kuin kauppa- ja oikeustieteet, jotka ovat tyhjäpäistä pänttäystä. Niistä aineista valmistuneet ovat myös lähes yhtä turhamaisia ja lieneekin hyvä että he saavat paljon palkkaa, sillä muuta sisältöä heillä ei tulekaan elämässään olemaan kuin materialismi. Valmistumisen jälkeen olisi mukava työllistyä oman alan töihin, mutta myös muita tehtäviä voi toimittaa. Työttömyys ja pienipalkkaisemmat työt ovat vain materialistin ongelmia, sillä Suomessa ei kuitenkaan kukaan nälkään kuole ja sosiaalivaltiossa voi perheenkin perustaa käsittääkseni suhteellisen edullisesti. Korkeakoulutuksessa tärkeintä on sivistys. Elämä ei pääty pienipalkkaisuuteen, ja tärkeintä on se että sivistyksen korkea taso säilyy myös perillisille, jos niitä sattuu osaksi - valitkoon he sitten paremmin jos mielivät. Lopulta elämässä on vain ne esteet jota ihminen itselleen luo ja sellaisista käsitejärjestelmistä jotka luovat onnettomuutta (esim. työttömyys) voi myös irroittautua, vaikka sitten meditoimalla. Muutoinkin on hämmästyttävää kuinka paljon ihmiset ylipäätään valittavat kaikesta. En voisi olla tyytyväisempi kun nyt opiskellessani valtiotieteitä!
Miten sinä mukamas osaat sanoa, että juristeilla ei ole elämässä mitään muuta sisältää kuin työ? Useimmilla on lapsia, vaimo ja samanhenkisiä ystäviä. Rahalla saa kivoja harrastuksia ja kesämökinkin.
- Opex
Minun serkkuni on opiskellut valtiotieteitä. Hän työskentelee nyt Ulkoministeriön erityisasiantuntijana Pariisissa. En tiedä hänen työstään ja tuloistaan sen tarkemmin, mutta kuulostaa hyvältä.
- 235952230502306733532723
Tilastojen valossa monen yhteiskunnallisen alan oppiaineen valmistuneilla työllisyystilanne lähentelee täystyöllisyyden lukuja (alle 5%). Ei tätä nyt voi erityisen huonona tilanteena pitää? Totta kai verkostoitumiskyky ja vakaa halu liputtaa tietyn poliittisen suunnan puolesta ovat elintärkeitä. Itselläni nämä ovat heikompia, joten siksi olenkin työtön yhteiskunnallisen alan tutkija. Koen olevani minulle sopivimmalla alalla, mutta ilmeisesti en muiden alan ihmisten mielestä, koska rahoituksia ei enää tule.
- Riiiiiiiii
Olisi mielenkiintoista tietää, moniko tietyn alan edustaja työskentee niin sanotusti oman osaamistasonsa hommissa eli tässä tapauksessa asiantuntijana ja toimihenkilönä. Ja kuinka moni työllistynyt on vaihtanut kokonaan alaa.
- skepponen
Yhteiskuntatieteiden dekaani Juha Teperi Tampereelta joutui lähtemään lääketieteellisestä tiedekunnasta Tampereella menetettyään uskottavuutensa. Hän sotkeutui voodooCAM:n kuhnekylpyhoitoihin, enkeliterapiaan ja yksisarvishoitoihin.
Samalla hän on vienyt lokaan yhteiskuntatieteet. - OtaVastuuItsestäsi
Omien havaintojeni mukaan työllistymisensä vaikeutta valittavia yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja yhdistävät tietyt tekijät, ennen kaikkea negatiivinen elämänasenne ja puutteelliset sosiaaliset taidot. Nämä piirteet eivät luonnollisestikaan edesauta verkostoitumista ja työllistymistä.
On päivänselvää, ettei työuran rakentaminen jollain YTM-tutkinnolla ole yhtä helppoa tai suoraviivaista kuin vaikkapa lääkäreillä. Tämä ei silti tarkoita, että yhteiskuntatieteellinen tutkinto olisi lähtökohtaisesti tie köyhyyteen ja kurjuuteen. Pikemminkin on niin, että tiettyjen yksilöiden paikka olisi ennemmin ammattikoulussa ja suorittavassa työssä kuin akateemisessa maailmassa.
Toki on niitäkin fiksuja ja lahjakkaita tyyppejä, joille tällainen yleissivistävä koulutus ei sitten ole ollutkaan se oikea valinta. Nämä tajuavat yleensä vaihtaa alaa ajoissa sen sijaan, että jäisivät surkuttelemaan kohtaloaan ja vääriä valintojaan.- P-perusdiininraataja
Et ole vissiin lukenut uusimpia tutkimuksia tai yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta, suosittelen lämpimästi perehtymään aiheeseen ihan harrastuksena.
Juu kaikki on kiinni itsestä. Näin yhteiskunnan ongelmat tungetaan yksilön niskoille ja tadaa, meillä onkin täydellinen yhteiskunta. Jos työttömyysprosentti on vaikka 40% niin sehän johtuu siitä, että työttömät ovat vain itse kyvyttömiä.
Yhteiskunnan muuttamisen sijaan nuorille tarjotaan terapiaa, vika on sinussa ja mielessäsi. Tai ei edes sitä terapiaa, häpeä vain yksin kotonasi jos vielä on katto pään päällä. Vmp. - VastuuSilleJolleKuuluu
" Nämä tajuavat yleensä vaihtaa alaa ajoissa sen sijaan, että jäisivät surkuttelemaan kohtaloaan ja vääriä valintojaan. "
Niin, ja näin päästiin taaskin siihen jatkuvasti toistettuun loppupäätelmään, että "hyvät tyypit kyllä työllistyvät".
Kun työllistyminen yhteiskuntatieteistä valmistuneille maistereille on viime kädessä sen varassa, että on hyvä tyyppi, niin johan luulisi opiskelija-ainesta valitsevan opettajakunnan viimeinkin osaavan oikeat johtopäätökset: Yhteiskuntatieteiden opiskelijoiksi ei pidä valita ketään muita opiskelijoita kuin sellaisia, joiden kohdalla ollaan päästy täyteen varmuuteen siitä, että kyseessä on hyvä tyyppi!
- P-perusduuninraataja
VTM-tutkinto selvää vessanpönttökamaa, ainakin minulla. Oli pakko hommata x-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinto. Äärimmäisen yksinkertaista hommaa teen, hyvänä puolena että todella löysää, mutta vitsikästä että tähän "tarvittiin" ylempi kk-tutkinto. Sydän itkiisi verta jos jaksaisi.
Työttömällä on vielä toivoa, voi kuvitella että kiva duuni odottelee kulman takana. Tosin oikeasti ei tietenkään odota ellei ole eliitin jälkeläisiä.
Palkkatyö marginalisoitukoot. Paras neuvo on, että elä niukasti, tee pakosta osa-aikatyötä jos näitä p*hommia parempaa et saa. - SuuriKateus
Kyllä on kateus huipussaan tässäkin ketjussa! Eikö yhtään edes hävetä olla kateellinen? Ilmeisesti ei.
- YökYök_
Jeps. Tuon alan ihmiset ovat aivan sikakateellisia toisilleen!
Joukossa myös paljon tavalla tai toisella hyväksikäyttäjiä, raiskaajia, tyrmäystippoja ja hämärähemmoja!
- gothboy97
Ota esikuvaks Erkki Tuomioja!
- YhteiskuntatieteilijäX
Omasta valmistumisestani YTM-tutkinnolla on pian tullut kuluneeksi kaksitoista vuotta. Mainittujen kahdentoista vuoden aikana olen ollut yhteensä kuusi kuukautta työttömänä (kahdella eri periodilla). Nykyisin työskentelen vakituisessa työsuhteessa julkisella sektorilla ja kuukausipalkkani on n. 4000€/kk. Työni on mielenkiintoista ja vaativaa kehittämistyötä sekä aitoja vaikutusmahdollisuuksia sisältävää. Ilman valmistumiseni jälkeisiä pienipalkkaisia työpaikkoja (ensimmäiset kuukaudet työskentelin provisiopalkkaisena puhelinmyyjänä) en kuitenkaan olisi oppinut sitä peräänantamattomuutta jota nykyisessä työssäni tarvitsen joka päivä . Viestini tätä ketjua lukeville uusille yhteiskuntatieteijöille on : ota itse vastuu työllistymisestäsi ja ole valmis tarvittaessa muuttamaan eri paikkakunnille. Mm. erilaisissa projekteissa on usein projektihenkilöstön vaihtuvuudesta johtuvia muutaman kuukauden pätkätyösuhteita, niistä aloittamalla voi kerätä kokemusta jonka avulla saa myöhemmin vakituisen työsuhteen.
- HalooHALOO
ÄLKÄÄ VTTU IKINÄ MUUTTAKO KOEAJALLA minnekään!!!!!!!!!!!!!
Nämä ahneet oikeistolaiset ostavat teidät ulos koeaikana ja tyrkyttävät oman hämäräfirmansa pikavippejä teille sen jälkeen kun ovat saaneet teidät taloudelliseen ahdinkoon!!!!!! - tööt
..., ei kannata opiskella mitään, ei kannata muuttaa, ei kannata yrittää, - kannattaa vain vikistä pimeässä peiton alla ...
- lastua
"Viestini tätä ketjua lukeville uusille yhteiskuntatieteijöille on : ota itse vastuu työllistymisestäsi..."
Tämä nyt ei ole mitään uutta. Saman sanoman varaan jo tiedekunnissa työskentelevä yliopiston henkilökunta vastuun työnsä tuloksista sälyttävät. Yleensä siihen kuuluu se kliseeksi muodostunut jatko-osa, että "hyvät tyypit kyllä työllistyvät".
Se, kuinka korkealentoiset teoriat muuttaa työpaikoiksi ja ansiotuloksi, on siis valmistuneen maisterin itsensä vastuulla ja tämän henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuvainen. Mihinkään olemassa olevaan ammattiin ei juuri mistään yhteiskuntatieteiden oppiaineista valmistu. Tämä on härski vääryys niin opiskelijoita, kuin koko homman kustantavia veronmaksajiakin kohtaan. - qwerpwoiu
Periaatteessa koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia, jos näin ei ole niin sellainen koulutus kannattaa jättää väliin. Kyllä vastuu omasta työllistymisestä valitettavasti on itsellä ja nykyisin työllistyminen vaatii paljon työtä. Parempihan se on jos koulutus auttaa työllistymisessä, eli alalla on kysyntää.
- kuhvel
"Periaatteessa koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia, jos näin ei ole niin sellainen koulutus kannattaa jättää väliin."
Niin, mutta kun ne petetyt lupaukset työllistymismahdollisuuksista paljastuvat yleensä vasta työttömyyteen valmistaneen tutkinnon jälkeen. Miten sen koulutuksen silloin osaa jättää väliin?
Lukiosta valmistunut nuori ihminen harvoin tietää, mikä hänen vahvuuksiaan sivuava yliopistotutkinto parantaa kunkin tiedekunnan esitteissä luvatulla tavalla hänen tulevia työllistymismahdollisuuksiaan.
Näillä työttömiksi valmistuneiden maisterien kirjoituksilla pyrimme tulevia ylioppilaita varoittamaan, että harkitsevat kahteenkin kertaan, ennen kuin lähtevät generalisteiksi opiskelemaan. - Höpöhöpö_
qwerpwoiu kirjoitti:
Periaatteessa koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia, jos näin ei ole niin sellainen koulutus kannattaa jättää väliin. Kyllä vastuu omasta työllistymisestä valitettavasti on itsellä ja nykyisin työllistyminen vaatii paljon työtä. Parempihan se on jos koulutus auttaa työllistymisessä, eli alalla on kysyntää.
Kukaan ei voi päättää itsensä puolesta, että palkataan yritykseen töihin. Päätöksen palkkaamisesta tekee aina työnantaja joten sikäli puheet vastuusta omasta työllistymisestä ovat höpö höpöä.
Vastuu työntekijöiden palkkaamisesta on työnantajalla, ei suinkaan työntekijällä. Jos aina palkataan sukulainen, kaveri, oma vaimo tai tuttavan kaiman kummin serkku on vastuu työnantajalla eikä suinkaan työnhakijalla. Työnantaja tässe se roisto ja syyllinen on, ei työnhakija. Samoin vastuu työpaikoista, joita ei oikeasti ole olemassakaan on yksinomaan työnantajalla eikä työnhakijalla.
Kuka käski laittaa hakuun työpaikan, jota ei olemassa ja kuka toteutti tämän olemattoman työpaikan laittamisen hakuun? Oliko se työnantaja, hallitus, viranomainen, jokin tiedustelupalvelu, työpaikkakiusaaja, työkaveri vai työnantaja itse? Työnhakija se ei ainakaan ollut.
- NytHerätkää
Älkää suostuko muuttamaan jonnekin hornan vittuun jostain hyvältä alueelta pk-seudulta jättäen kumppanit, lapset, harrastukset, opiskelut, kivat naapurit yms.yms.
Nämä vitun pöpilät, kokkareet, lihavat hillotolpat yms. haluavat vain teidän hyvän kämppänne hyvältä paikalta itselleen jälleenvuokrattavaksi överiylihintaan ja käärivät rahat itselleen!
Jokin raja ihmisten ahneudelle, häikäilemättömälle vallan-ja rahanhalulle on laitettava! - OnTilaaElää
Näinköhän :
pääkaupunkiseutu = hyvät alueet ?
koko muu Suomi ?= hornan vittu ?
Onnea vaan sinulle niille hyvillle aluille, asuessasi ylihinnoitellussa pikku-asunnossa siellä. Stadiin en itse muuttaisi alle kymppitonnin kuukausipalkan, sen verran ahdasta ja kallista siellä on. Vaan kukin tyylillään. - otapaperipussipäästä
Jos yhteiskuntatieteitä on opiskellut vuositolkulla yliopistossa ja maisteriksi valmistunut täytyy varmasti osata ja tietää miten yhteiskunta ja yhteisöt toimivat. Tunnistaa valtaapitävät, prosessit, kanavat ja porsaanreiät. Osaa hyödyntää kaikki tavat vaurastua ja hankkia erilaisista puroista itsellensä omaisuutta ja vaikutusvaltaa ja kunnioitusta. Tiedät miten rattaisiin saadaan kierroksia. Tiedät miten rattaat voidellaan. Osaat tarvittaessa laittaa rattaisiin soraa. Osaat jelpata kavereita jotka eivät osaa suunnistaa yhteiskunnassa. Muutoin on opiskellut yhteiskuntatieteitä paksu paperipussi päässänsä.
- Tämä.nähty
Kun on päässyt valtiotieteelliseen tai vastaavaan, on syytä aloittaa työnhaku heti. Tarkoitan, että katselee ympärilleen, luo suhteita mieleisiinsä kohteisiin, osallistuu ylioppilaskunnan ja yhteiskunnan toimintaan aktiivisesti, hakeutuu kesätöihin ja osoittaa innostuksensa ja kehityskykynsä. Se tekee "hyvän tyypin", joka pääsee, minne haluaa.
Valtiotieteellinen ei ole oikea paikka nuhjakkeille! Ei ainakaan, jos on tarkoitus myös työllistyä.- ajoissabaanalle
jeps. On todellinen katastrofitilanne jos maisterinpahvit saatuansa havahtuu ensimmäisen kerran miettimään uraansa. Siinä vaiheessa ei paljoa enää ole tehtävissä. Sitä seisoo kenties excellent tason huippupaperit kourassa yliopiston betonirappusilla täysin eksyksissä. Melkein sama kuin päästäisi paperit tuulen matkaan lentämään. Omaa nimeä kannattaa luoda jo ensimmäisenä opiskelupäivänä. Helppoa se ei varmastikaan ole jos on hirveän ujo.
- mainua
Joo, nämä kaksi yllä olevaa kommenttia edustavat sitä neuvonantajakaartia, jonka sanoma on useimmiten tiivistetty siihen, täällä aiemmin esitettyyn kliseeseen: "Hyvät tyypit kyllä työllistyvät!"
Jatkossa voitte mennä esittämään viisauksianne suoraan tiedekunnan päättäjille, että ottavat vuosikursseille vain ja ainoastaan opiskelijoita, jotka varmuudella ovat hyviä tyyppejä;kun kerran muuta varmaa työllistymiskeinoa ei sitten viimekädessä ole esittää.
Yliopisto-opiskelijalla on tutkintoon kuuluvissa opintosuorituksissa ihan tarpeeksi voimavarat loppuun kuluttavaa tekemistä. Nämä neuvot siitä, että alkaisi opintojen ohessa harjoittamaan työpaikan luomista itselleen ovat samaa tasoa, kuin kehottaisi sivuaineena opiskelemaan vaikkapa terveyskeskuslääkäriksi, koska niillä on hyvä työllisyys. - Opiskeluoniloa
mainua kirjoitti:
Joo, nämä kaksi yllä olevaa kommenttia edustavat sitä neuvonantajakaartia, jonka sanoma on useimmiten tiivistetty siihen, täällä aiemmin esitettyyn kliseeseen: "Hyvät tyypit kyllä työllistyvät!"
Jatkossa voitte mennä esittämään viisauksianne suoraan tiedekunnan päättäjille, että ottavat vuosikursseille vain ja ainoastaan opiskelijoita, jotka varmuudella ovat hyviä tyyppejä;kun kerran muuta varmaa työllistymiskeinoa ei sitten viimekädessä ole esittää.
Yliopisto-opiskelijalla on tutkintoon kuuluvissa opintosuorituksissa ihan tarpeeksi voimavarat loppuun kuluttavaa tekemistä. Nämä neuvot siitä, että alkaisi opintojen ohessa harjoittamaan työpaikan luomista itselleen ovat samaa tasoa, kuin kehottaisi sivuaineena opiskelemaan vaikkapa terveyskeskuslääkäriksi, koska niillä on hyvä työllisyys.Ohops ! Eikös se opiskelu kuitenkin ole nimenomaan voimavaroja lisäävää tekemistä. Saa kehitettyä itsellensä roppakaupalla uutta kapasiteettia, resurssia, kykyä ja taitoja. Miksi kokea opiskelu voimavarat loppuun kuluttavana tekemisenä. Silloin saa varmastikin sitä mitä itsellensä tilaa. Toki opiskelu välillä voi olla hetkittäin puurtamistakin. Omasta itsestänsä kannattaa opiskellessa pitää hyvää huolta. Silloin jaksaa ja menestyy. Opiskelu on iloa tuovaa tekemistä. Askel on kevyt.
- paharasti
On ymmärrettävää, että ylioppilas ei ole tietoinen niistä aloista, jotka ovat hyviä työllistäjiä. Oppilaitosten markkinointi menee usein yltiöoptimistesella linjalla. On melko helppoa jo valmistuneena maisterina ja 10 vuotta työssäolleena neuvoa miten asioiden pitäisi olla. Kaikki eivät voi käydä työssä opiskeluaikana kun ei ole aikaa ja/tai sopivaa työpaikkaa. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan voisi olla antaa riittävästi realistista tietoa jo abeille, että mikä on työmarkkinatilanne milläkin alalla. Kaikilla ei ole sellaisia vanhempia, että osaisivat tässä auttaa. Dataa tämän asian hoitamiseen pitäisi olla tarpeeksi valtion järjestelmissä, mutta sitä ei ole lukioissa: opettajat ja opot ovat ihan pihalla työmarkkinantilanteesta, ne voi puhua ihan puuta heinää. Toisaalta lukiossa pitäisi olla myös jotain infoa siitä, että mikä on realistinen tapa päästä töihin, mitä kaikkea se vaatii, että saa työpaikan. Mikään näistä asioista ei tietenkään auta siihen, että on juuri nyt valmistunut maisteriksi ja huomaa huonon työpaikkatilanteen. Siihen ei kai auta muu kuin laittaa hakemuksia vetämään niin paljon kun ehtii ja tehdä aluksi jotain yksinkertaisempaakin työtä. Tsemppiä joka tapauksessa!
- Anonyymi
paharasti kirjoitti:
On ymmärrettävää, että ylioppilas ei ole tietoinen niistä aloista, jotka ovat hyviä työllistäjiä. Oppilaitosten markkinointi menee usein yltiöoptimistesella linjalla. On melko helppoa jo valmistuneena maisterina ja 10 vuotta työssäolleena neuvoa miten asioiden pitäisi olla. Kaikki eivät voi käydä työssä opiskeluaikana kun ei ole aikaa ja/tai sopivaa työpaikkaa. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan voisi olla antaa riittävästi realistista tietoa jo abeille, että mikä on työmarkkinatilanne milläkin alalla. Kaikilla ei ole sellaisia vanhempia, että osaisivat tässä auttaa. Dataa tämän asian hoitamiseen pitäisi olla tarpeeksi valtion järjestelmissä, mutta sitä ei ole lukioissa: opettajat ja opot ovat ihan pihalla työmarkkinantilanteesta, ne voi puhua ihan puuta heinää. Toisaalta lukiossa pitäisi olla myös jotain infoa siitä, että mikä on realistinen tapa päästä töihin, mitä kaikkea se vaatii, että saa työpaikan. Mikään näistä asioista ei tietenkään auta siihen, että on juuri nyt valmistunut maisteriksi ja huomaa huonon työpaikkatilanteen. Siihen ei kai auta muu kuin laittaa hakemuksia vetämään niin paljon kun ehtii ja tehdä aluksi jotain yksinkertaisempaakin työtä. Tsemppiä joka tapauksessa!
Aika monella yksilöllä on huomattavasti parempi tietämys omista asioista kuin jollakin ulkopuolisella henkilöllä. Useasti (joitakin poikkeuksia lukuuunottamatta) henkilö itse tietää parhaiten mikä hänelle on parasta ja mikä ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika monella yksilöllä on huomattavasti parempi tietämys omista asioista kuin jollakin ulkopuolisella henkilöllä. Useasti (joitakin poikkeuksia lukuuunottamatta) henkilö itse tietää parhaiten mikä hänelle on parasta ja mikä ei.
Jos Molliin tulee työpaikka auki niin kyllä normiälykäs osaa sen työpaikkailmoituksen lukea ihan itsekin ja hakea sinne mikäli on kiinnostunut ilman, että pitää jonkun ulkopuolisen jankata asiasta tunti-tai vuositolkulla saati sitten vuosiKYMMENtolkulla asiasta jollain ala-arvoisella tyylillä keskustelupalstalla ja vielä otsikon vierestä.
- Anonyymi
Saako sihteerit hakea teidän työpaikkoja, kun te ette saa oman alanne töitä?
Yks vaan- Anonyymi
Sihteeri on sellainen, jolla on koulutuksena sihteerin ammattitutkinto tai johdon sihteerin tutkinto.
- Anonyymi
Merkonomi, datanomi, tradenomi (paitsi johdon sihteerin linja) ylioppilas, maisteri, peruskoulu eivät ole sihteerin koulutuksia.
- Anonyymi
Sihteeriksi voi opiskella ammattikorkeakoulussa johdon sihteerin linjalla. Semmoinen on sihteerin koulutus. Jos henkilö on koulutukseltaan ylioppilas niin ei häntä sihteeriksi voi sanoa.
- Anonyymi
Onkos täällä yhtään yhteiskuntatieteilijöitä? Mihin hittoon tältä alalta oikein voi hakea töihin? T: pian valmistuna yhteiskuntatieteilijä.
- Anonyymi
Luin sivuaineena viestintää ja henkilöstöjohtamista, joten olen hakenut kaikkia niihin liittyviä paikkoja. Olen myös koittanut hakea erinäisiä tutkimusassistentin/-koordinaattorin paikkoja, mutta ei ole napannut. Takana työnhakua on nyt vuosi.
Samaan aikaan valmistuneista ei kyllä taida kukaan olla ns. "oman alan" hommissa. Sanoisin että aika turha tutkinto, ellei sitten satu olemaan sopiva puoluekirja taskussa. - Anonyymi
se työpaikka ja "bisnesalue" on hyvä löytää jo opiskelun alkuvaiheessa. On todella paha rasti aloittaa työpaikan etsintä vasta sitten kun paperit on kourassa. Jälkijunassa. Silloin se voi olla jopa tekemätön paikka. Liittyy kaikkeen opiskeluun alasta riippumatta. Ennen kuin hakee opiskelemaan on päätettävä mitä haluaa isona tehdä. Valtaosa ei kuitenkaan niin tee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
se työpaikka ja "bisnesalue" on hyvä löytää jo opiskelun alkuvaiheessa. On todella paha rasti aloittaa työpaikan etsintä vasta sitten kun paperit on kourassa. Jälkijunassa. Silloin se voi olla jopa tekemätön paikka. Liittyy kaikkeen opiskeluun alasta riippumatta. Ennen kuin hakee opiskelemaan on päätettävä mitä haluaa isona tehdä. Valtaosa ei kuitenkaan niin tee.
Kesätyöt on hyvä paikka hakea kokemusta ja testata omia vahvuuksia. Siitä oma urani alkoi kehittyä, vaikka välillä valmistumisen jälkeen tuntui, että pitää aloittaa hommat nollasta, koska jouduin joksikin aikaa tyytymään vaatimattomampaan työhön.
- Anonyymi
Amiksessa on hyviä pohjia eri aloilta.
- Anonyymi
Ei ole jos kunnolla tekee. Jos haluat lisätietoja niin tässä olisi kirja akateemisesta kultivaatiosta.
https://mesenaatti.me/en/3341/akateeminen-kultivaatio-kirjan-joukkorahoitus/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 833892
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t342803Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä972206Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?271710Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian201697- 301584
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja261508- 281481
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni71464Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu731453