Harmaa kortti

Hello Orvaskesi,

Melkoisen paljon olen viettänyt samanlaisen valkotasapainon hakemisessa aikaa ja kotikutoisia nämä käytännöt ovat filmiaikana olleet. Ei silloin ollut mahdollista valaista kohdetta niin "oikein" tai tarkasti että filmille olisi tarttunut kaaosta kummallisempaa. Jostain oli kuitenkin uskallettava ponnistaa.

Nykyvaatimus on juurtunut turhankin syvään että harmaakorttien kanssa pitää pulata vaikkei luonnonvaloa olisi ollenkaan. Millaisen kuvan saat silloin otettua. Ei ole mahdollista asettaa vaativissa valaistusolosuhteissa täsmällisiä ohjeita siihen milloin kuva on oikein asetuksin valotettu tai edes aito photoshoppaamaton "luontokuva".

Jokainen digikameran kenno toimii täysin arvaamattomalla määrittelemättömällä tavalla jota voit piiskoa harmaasävypaletilla testikuvassa haluamaasi suuntaan.

Tosiasia on että harvempi kameran- / kennonvalmistaja on viitsinyt huolehtia omasta selustastaan digikilpajuoksussa. Vastuu on sinun.

Valota siis aivan rauhassa ilman tunnontuskia kohde parhaan näppituntuman mukaan. Saatat olla silloin lähempänä totuutta kohteen suhteen kuin kukaan muu joka ei ole painanut laukaisinta mutta aukoo suutaan.

No kylläpä gallupin murjaisit lukuisista pyynnöistä huolimatta

käytätkö harmaakorttia ja jos käytät, käytätkö aina ,vai ainoastaan sekavalossa kuvatessasi?
– käytän usein, en aina.
Pilkkua viilaten en käytä harmaakorttia vaan kolmeosaista (valkoinen-harmaa-musta) joka käy myös dynamiikan (kuvan kontrasin) hallintaan.
Sekavalolla ei ole mitään vaikutusta asiaan.

Jos olet käyttänyt sitä valotuksen säätöön, oletko katsonut siitä olevan hyötyä paremman tuloksen kannalta?
– kyllä aina, mutta ehkä hyöty on enemmän työnkulun (laiskuus) kannalta. Olen nykyisin vain harrastelija joka ei pyri tekemään tulosta.

Käytätkö lisäksi vielä vaotusmittaria vai luotatko kameran omaan valonmittaukseen?
– käytän aina tarvittaessa, mutta kysymys ei ole luottamisesta vaan osaamattomuudesta

Kun ja jos olet turvautunut harmaakorttiin, niin oletko luopunut sen käytöstä sittemmin kokemuksen karttuessa ja räpälöinyt ihan kamerasta oikean valkotsapainon.?
– pikemminkin päinvastoin, kuvaan aina RAW:na joten kameran WB-säädöllä ei ole merkitystä

Entä miten on jälkikäsittelyn laita?
– sen laita on kai ”ihan kiva”
Käsitteletkö jo kamerassa, vai luotatko ennemmin kuvankäsittelyohjelmistoon?
– joskus kokeilen kameran HDR:ää maisemiin. Kuvat säädän yleensä C1:lla tai LR:lla

Mitä taas tulee valotusmittarin käyttöön, pidätkö sitä kenties turhakkeena näinä digitaalisina aikoina?
– mittari on tarpeen sekä kamerassa, että erillisenä. Käytän mittareita aivan samoin kuin filmiaikana, enkä ole huomannut mitään digiajan tuomaa muutosta.

Minulle erillisestä mittarista lienee eniten hyötyä potrettikuvien valaisussa, mittaan kohdistuvaa valoa ja säädän päävälon ja pehmennysvalon suhteen mittarin avulla. En osaa käyttää kameran mittaria valojen säätöön (ei ole tullut tarvetta edes opetella) ts vanha koira ei opi uusia temppuja.

Hienoa että rekisteröityneitä nimimerkkejä tulee lisää tällekkin palstalle. Yllytän kaikkia tekemään samoin, niin ehkä saadaan keskusteluiden taso nousemaan. Olen taipuvainen ajattelemaan biten kanssa samansuuntaisesti. Oma D700 käyttäytyy jokseenkin sattumanvaraisesti valkotasapainon suhteen sisätiloissa valastuslähteistä riippuen. Harmaakortin käyttö olisi ehkä syytä opiskella, tosin vähän epäilen että kamera roiskii omiaan siitäkin huolimatta. Dol Biongin tapaan raw- kuvia ottamalla valkotasapaino-ongelma olisi melko pitkälle ratkaistu. Niin teinkin yhteen aikaan, mutta jostain syystä luovuin tavasta ja nykyään otan vain jpg-pakattuja kuvia.

Sisätiloissa kuvatessa harmaakortin käyttö valkotasapainon säätöön on helppoa kuin heinänteko. Varsinkin kun valaistus ei jatkuvasti paljon muutu.

– voit ”lukita” kameran valkotasapainon harmaakortin avulla ennen kuvaamista

– tai nappaa yksi kuva jossa on harmaakortti mukana ja käytä sitä referenssinä kuvansäädössä.

Se kuvaatko jpegejä vai RAW.ta ei vaikuta valkotasapainon säätöön kuvankäsittelyssä, tallennusformaattien ero näkyy vain kuvan sävyjen määrässä.

Käytän harmaakorttia kyllä. Usein rungonvaihto tekee tästä "pakollisempaa", kun perstuntuma on hukassa. Lisäksi energiansäästölamput ovat väliin hankalia.

Valotusmittari menee samoin. Kun tietää, milloin kamera on hukassa niin vanhalla osaa korjata tätä. Uuden kanssa saa sitä mitä sattuu tulemaan.

Kuvien käsittely on minulle hankalin paikka, koska oikeasti inhoan sitä. Yritän tästä syystä saada kamerasta mahdollisimman valmista. Kameran omia käsittelytaitoja kuvissa en kuitenkaan pidä oikein toimivina. (Tänään, huomenna(tulevaisuudessa) voi olla toisin)

Mitä valotusmittariin tulee, niin käytin digitekelettä pitkään valotusmittarina sen halvemman hinnan takia filmille kuvatessa.

Käytän harmaakorttia yleensä aina henkilökuvauksessa ja jos muuten on aikaa. Vaihdoin joku aikaa sitten kolmesävyiseen korttiin. Mikään ei ole niin helppoa kuin tsekata valkotasapaino sen avulla. Pikkusalamoilla käytän Sekonicia oikeaan valotukseen. Taustsn VB:stä en kanna salamavalokuvissa päivänvalossa suurta huolta. Yleisimmin valotan WB Varjo:lla ja RAWia. Lämmin sävy miellyttää. Voihan sitä kotona korjata. Minusta maisemakuviin saa varmuudella parhaat sävyt harmaakortin avulla.

Vääntäkääs nyt tyhmälle rautalangasta miten se valkotasapaino lukitaan harmaakortin avulla? Tiedän että kamerassa on joku ohjelma johon otetaan kuva tai kaksi ja sen avulla kamera säätää oikean valkotasapainon. Mutta miten se oikeasti tehdään, niin että se toimii?

Minä käytän aina valkeaa monistuskopiokonepaperiarkkia johonka on paksulla mustalla tussikynällä piirretty suuri V kirjain ja pienellä punaisella tussilla pieni punainen piste kameran kalibroimiseen.

No huhhuhh.. on täällä monen moista osaajaa ja tietäjää..!

Aivan aluksi; harmaakorttia EI ole tarkoitettu WB:n eli valkotasapainon mittaamiseen, vaan ainoastaan "oikean" valotuksen aikaansaamiseksi.
Harmaakortti (esim. Kodakin) -heijastaa korttiin kohdistuvastaa valoa 17% kameraan päin. Kameran valotusmittari on kalibroitu valottamaan oikein, jos kuvauskohteesta heijastuisi aina 17% valoa. Jos ja kun kohde heijastaa enemmän tai vähemmän valoa kuin tuo 17% -valotus yli- tai alivalottuu. Tämä on totuus.
Tuosta em. syystä joudumme korjaamaan valotusta (sen mitä pystyy) -kuvankäsittelyohjelmalla haluttuun suuntaan.

Harmaakortti laitetaan kameran ja kohteen väliin siten, että kortilta heijastuva valo(-tusarvo) lukitaan kameraan (valotuksen lukitus) -ja laukaistaan halutun rajauksen jälkeen. Näin saamme kortin ja valotusmittarin yhteistyöllä ns. oikean valotuksen.

Usein harmaakortin kääntöpuolella on puhtaan valkoinen pinta, jota voi käyttää vallitsevassa (seka)valaistuksessa(kin) antamaan lähtökohtaa oikealle valkotasapainolle. Tuollaisen kovan pahvisen kortin valkoinen pinta on usen harmillisen kiiltävä, eikä se siksi anna kovinkaan luotettavaa arvoa oikeasta valkoisesta pinnasta. Tähän paras tai ainakin parempi olisi matta kopiopaperi, joka jo täällä mainittiinkin.

-Harmaakortin käytön olen lopettanut, koska paremmin asiansa ajaa kameran takanäytöllä näkyvät ylivalotusalueiden indikaattorit. Digikameran valotusmittarit toimivat lähes ideaalisesti -kuten ihmissilmäkin -hyvine ominaisuuksineen ja puutteineen. En näe mitään järkeä olla käyttämättä tai luottamatta kameran omaa mittaria.

Missään tapauksessa en anna kameran hoitaa "kuvan käsittelyä", sen teen aina itse, jo siitäkin syystä, että kuvaan RAW-modella.

---"Jokainen digikameran kenno toimii täysin arvaamattomalla määrittelemättömällä tavalla jota voit piiskoa harmaasävypaletilla testikuvassa haluamaasi suuntaan."---

-Päin vastoin, digikameran kenno toimii hyvinkin ennustettavasti ja on sitäpaitsi hyvin määritelty ja speksattu.


--"Pilkkua viilaten en käytä harmaakorttia vaan kolmeosaista (valkoinen-harmaa-musta) joka käy myös dynamiikan (kuvan kontrasin) hallintaan.
Sekavalolla ei ole mitään vaikutusta asiaan."--

Erittäin väärin! Tuollaiset kortit pitäisi lähes lailla kieltää.. noilla et voi päästä lähellekään oikeita arvoja, eikä noita voi missään tapauksessa käyttää referensseinä -usein jo väärän pintamateriaalinsa takia.

Dynamiikan -saati kontrastin arviointiin näistä ei ole alkuunkaan apua. Ovat muuten aivan kaksi eri asiaa: Dynamiikka kertoo (tässä kontekstissa) kameran kennon kyvystä tallettaa eri valaistusvoimakkuuksia, kontrasti taas liittyy kuvan värien kirkkauseroihin.
Sekavalolla taas vastaavasti on suurikin merkitys valkotasapainoa ajatellessa.
Esimerkiksi pienloistelamppujen ja yleensäkin loistelamppujen valo-väri on huonosti hallittavissa ulkopuolisin keinoin. Onnistuu kyllä kuvankäsittelyssä, mutta huonosti -johtuen piikikkäästä värispektreistä. Vastaavasti ns." mustan kappaleen" omaavat valonlähteet mm. hehkulamput -ovatkin jo väriensä puolesta helpommin hallittavissa ja korjattavissa.

--"Kun ja jos olet turvautunut harmaakorttiin, niin oletko luopunut sen käytöstä sittemmin kokemuksen karttuessa ja räpälöinyt ihan kamerasta oikean valkotsapainon.?
– pikemminkin päinvastoin, kuvaan aina RAW:na joten kameran WB-säädöllä ei ole merkitystä"--

WB -säädöllä RAW:lla kuvattaessa ei juurikaan ole merkitystä, mutta se kannattaa ehdottomasti pitää AWB-asennossa, jos kamera antaa valita sen.

--"Väärän värisestä kuvasta saa yleensä lähes oikean jos käyttää ohjelmaa jossa saa R, G ja B historammit harmaan lisäksi näkyviin. Säädät vain "tyhjät" pois noista histogrammeista ja kuva on lähellä oikeaa. Ilmaisista ainakin FastStone toiomii tuossa mainiosti. "--

Tuo on yksi, vaan ei paras tapa säätää kuvan harmaabalanssia(eli wb:tä). Oikeammin se käy, jos voit kuvankäsittelyohjelman Levels -työkalullasi säätää eri R-G- B -kanava-arvot (info-ikkunan avulla) -samaan arvoon, kun B-kanava.

kyllä kannattaa opetella se WB:n asettelu.
Itse en ytleensä jaksa edes RAW-kuvia kuvata, jos saan valkotasapainon kohdilleen.
JPG:stä tulee tällöin ihan oikein käyttökelpoista valmiiksi.

9 vuotta oon kuvannut pelkkää RAW:tä. Harmaakorttia ja Qp-cardia käytän aninavain vähemmän. Valkotasapainon säätö nykyisillä ohjelmilla/kokemuksella onnistuu melko hyvin muutenkin. Sekavalossa harmaakortit ei välttämättä auta.

Kameroille oon tehnyt kamerakohtaiset profiilit ColorCheckerin avulla. Kuvat menee CS 6 tai joskus LR4:n kautta.

Studiossa mittaan valotusmittarilla vain kokonaisvalotuksen, muut valot säädän silmällä kohdilleen kun salamat ovat synkassa keskenään. Miljöössä salamavaloa tulee mitattua vähän enempi.

Entä miten on jälkikäsittelyn laita?

Kuvaan RAW:na joten jos haluan neutraalin väritasapainon ja valotuksen niin esim. LR:ssa:

– avaan ensin (referenssi)kuvan jossa näkyy harmaakortti
– valitsen Kameran ja objektiivin profiilin (Lens Corrections)
– rajaan kuvan niin, että siinä vain harmaakortti on rajattuna
– siirrän Temp ja Tint -säätimiä kunnes histogrammin RGB-”piikit” ovat päällekkäin
– säädän kuvan valoisuuden niin, että histogrammi on keskellä asteikkoa

Jos samasta tilanteesta on vähän kuvia kopioin ja sijoitan (copy/paste) näppäinkäskyillä em. säädöt (ilman rajausta) muihin kuviin.
Jos samoin valotettuja kuvia on paljon niin tallennan säädön (User Preset) tai/ja teen ns. eräajon.

Huitaisin pikaisen esimerkin seniorin albumiin:
https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/WBKokeiluja?authkey=Gv1sRgCLCm_Yu6_vyGzwE
Histogrammi on valotettu oikealle joten säätämätön harmaan histogrammi ei ole keskellä.

Nämä ei ole opinkappaleita joita vastaan pitää alkaa väitellä, mutta kokeile jos kiinnostaa.

Miksi useimmilta vastaajilta jäi lukematta/ymmärtämättä aloittajan kysymykset?

Ok, tarkennan hieman.

--"Jos noin on niin miksi kortti on harmaa eikä esim vihreä (puolet kennon pikseleistä mittaa vihreää)?
Miksi kameroiden manuaaleissa, valokuvauspoppaissa yms neuvotaan mittaamaan/lukitsemaan alkotasapaino harmaakortin tms. avulla?
Miksi kameranvalmistaja jakavat vääriä ohjeita eivätkä kysy sinulta neuvoa?"--


Filmiaikaan ei ollut punaisia, vihreitä eikä sinisiä "pikseleitä".. oli vain se filmi, jolle tallennettiin. Keskiharmaakortti edusti käytännössä kaikissa valaistusolosuhteissa "oikeata" valotusta. Kameran mittari "näki" siis valotusmielessä maailman vain harmaana => keskiharmaana, jota Kodakin harmaakorttikin edusti.
Jos valotit luottaen _vain_ mittariin, kuva joko ylivalottui tai alivalottui. (liian vaalea tai liian tumma valotus) Jos mittaisit vallitsevassa valaistuksessa harmaakortilta kohteen "oikean" EV:n -saisit aina _oikean_ valotuksen.
Tuolla _oikealla_ valotuksella ei siis ole mitään tekemistä oikean värilämpötilan kanssa, vaan ainoastaan _valotuksen_ onnistumisen kanssa. (Lue: Et siis saa ali- eikä ylivalottuneita kuvia, tai ainakin kyseinen kohde valottuu oikein.)

Asioita voi tehdä monella tavoin. Kameran valmistajat antavat tietenkin yksinkertaisia ja simppeleitä ohjeita, koska ne "uppoavat" suurimpaan osaan käyttäjiä. Näin ollen he eivät anna mitenkään vääriä ohjeita. Vain murto-osa käyttäjistä vihkiytyy näihin saloihin.


--”Oikeammin se käy, jos voit kuvankäsittelyohjelman Levels -työkalullasi säätää eri R-G- B -kanava-arvot (info-ikkunan avulla) -samaan arvoon, kun B-kanava.”--


Tämä ohje oli hieman oikaisten tehty, tässä tarkka versio Photoshopille ja sielläkin ns. linearisessa tilassa ja 16bit modessa :
-Avataan kuva ja muutetaan se em. tilaan.
-Avataan Levels -dialogi, etsitään kuvasta se kohta, joka edustaa puhdasta (puhtainta) valkoista. Tähän pudotetaan hiiren 2-näppäimellä sampleri.
-Nyt katsotaan Infoikkunasta mitä lukemia sampleri näyttää. (esim. R-G-B, 210-59-44) Mikään ei saa olla 255.
-Värikanavien R ja G arvot pitää nyt muuttaa yksitellen B-kanavan mukaisiksi, eli 44:ään molemmat ja parhaiten se käy Levels-ikkunan alimmaisella sliderillä.
-Tämän jälkeen kaikki kanavat yhdistetään R-G-B ja otetaan löysät pois oikeasta eli vaaleasta päästä ja painetaan OK.



--”Harmaakortti (esim. Kodakin) -heijastaa korttiin kohdistuvastaa valoa 17% kameraan päin. Kameran valotusmittari on kalibroitu valottamaan oikein, jos kuvauskohteesta heijastuisi aina 17% valoa. Jos ja kun kohde heijastaa enemmän tai vähemmän valoa kuin tuo 17% -valotus yli- tai alivalottuu.”

Onkohan tuo 17% joku paise kun tuo Kodakin harmaakortti R27, tuotenumero: BR785005 näyttäisi olevan18%/90%?
Mitä se on kun ”valotus yli- tai alivalottuu”, onko siinä palanutta infoa ja mustaa infoa?"--

Prosenttiluku saattoi olla 18, muistelin 17%. 90% kielisi kortin kääntöpuolen valkoisesta heijastuvuudesta.

Tiivistetty ajatus: Valokuvahan pyritään valottamaan oikein vallitsevassa valaistuksessa.
JOS kuvaisit vain harmaakortteja, valottuisivat ne aina oikein ko. valaistuksessa. Mittarin mukaan: ei liian vaalea, eikä liian tumma, vaan Oikea! Värisävy ei välttämättä olisi aina se oikea.
Kuvan värisävyyn taas vaikuttaa se, että ns. keskiharmaatasapaino on oikein, eli värikanavat R-G-B ovat oikeassa balanssissa keskenään. Kuvassa mahdollisesti oleva valkoinen alue voisi toimia referenssinä oikealle luonnolliselle valkotasapainolle (WB) -jota siis tavoitellaan.
Jos siis kuvassa tai kuvissa oleva valkoinen ei ole valkoinen, ei muutkaan värit näytä oikeilta.

Aihe on kieltämättä hankala.

Kyllä Nikon kehottaa mittaamaan valkotasapainon valkoisesta paperista tai harmaakortista. Olen käyttänyt molempia. Valkoisesta mittasin, kun en vielä omistanut harmaakorttia. Nyt käytössä ns. studioharmaakortti, jonka mukana oli myös musta ja valkoinen. Ongelmana niissä on, etteivät ne ole täysin musta ja täysin valkoinen.
Myös harmaakortti on pinnaltaan hiukan kiiltävä, saisi olla matta.
Olen kuvannut kolmena syksynä erään taideseuran teoksia painettua kalenteria varten: harmaakortti taulun viereen ja photoshopissa harmaapipetillä Levels tai Curves valikossa keskiharmaan säätö. Täysin musta ja valkoinen ovat hankalampia, jos niitä ei ole kuvassa. Ainakin omassa käytössäni olevat kortit aiheuttavat liian suuren kontrastin.
Joskus mittaan valkotasapainon harmaakortista ja asetan vielä kortin kuvattavan kohteen viereen. Kun sitten mittaan Levels valikossa pipetillä keskiharmaan, ei väriprofiili kokemukseni mukaan muutu yhtään.
Olsiko niin, että tuo "valkotasapainon" säätö ei tarkoitakaan valkotasapainon vaan ennemminkin väritasapainon säätöä?
Olen harrastajakuvaaja ja n. 15 v. sitten kuvasin parina talvena dialle keskitalvella, usein kovassa pakkasessa. Valon väri vaihtui huimasti aamusta keskipäivään ja iltaan. Mikä siis on oikea väri ja mikä oikea väritasapaino?
Jussi Jokinen kertoo Digikuva-kirjassaan ettei oikeita värejä ole pystytty tieteellisesti määrittämään, yrityksistä huolimatta.
Koperneekkuksen ohjeet värikanavien avulla sävyjen säätöön ovat sellaiset, että pakko kokeilla. Olen selaillut viisaitten ja taitavien digikuvaajien tekemiä kirjoja (mm. Freeman, Eisman) mutta yksinkertaisen selkeitä toimivia ohjeita on kovin vaikea löytää mistään. Koperneekkukselle kiitokset etukäteen!

Valkotasapainon säädössä pitää paikkansa sanonta: Harjoitus tekee mestarin.

Ihmissilmä on kyllä erehtyväinen, mutta oppii toki näkemään neutraalin värin. Näyttö, sen klalibrointi ja ympäristön väri ja valaistus vaikuttaa asiaan myös paljon.

Pelkkä pipetin klikkaaminen valkoiseen tai harmaaseen ei tuo läheskään aina hyvää lopputulosta. Usein curvers-säätimellä erikseen vaaleat ja tummat sävyt päästän parhaaseen lopputulokseen.

Tässä helposti unohtuu sellainen asia että, valkotasapainon säädöllä on nimenomaan
tarkoitus säätää siinä tilassa jossa kuvataan olevan valon sävyä ainakin "oikeampaan"
suuntaan ihmissilmälle miellyttäväksi taikka sopivammaksi kun kamera näkee?
Koska kamera ei näe valoja eikä värejä niinkuin ihmissilmä.
Vaikka tosiasiassa sitä ei näkisi juuri muuten kun kokeilemalla ja vertaamalla
näkemäänsä.
Esim. eräät keinoloisteputket taikka seka valaistus ovat haastavia jopa taitaville ammattikuvaajille jopa niin ettei millään konstilla onnistuta tallentamaan juuri
sellaista valoa kun oikeasti kuvaspaikalla oli?
Mutta tietääkö kuvan katselija sitä? Se onkin jo kokonaan eriasia.
Joskun voidaan kuvata jopa tahallaan ihan väärin valkotasapainottomia värittyneitä kuvia..tehokeinona