Etuoikeus

Minua vaivaa se asia, että ollaan yleisesti sitä mieltä että meillä ruotsinkielisillä suomalaisilla olisi enemmän etuoikeuksia suomenkielisiin verrattuna. Mikäli näin oikeasti on, en varmaan joutuisi viemään lapsiani naapurikaupunkiin terapiaan tai kouluun, kun suomenkieliset saavat terapiat yms. hoidettua kotikaupungissaan. En ole koskaan valittanut tästä asiasta ja hyväksynyt sen, koska ollaan kuitenkin vähemmistö, mutta se asia minua vaivaa että löytyy ihmisiä jolla on pokkaa väittää että meillä ruotsinkielisillä olisi enemmän etuoikeuksia kuin suomenkielisillä.

Olen ylpeä suomalainen ja en voi ymmärtää miksi emme voi elää tässä hienossa maassamme sovussa.
30103
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

"Olen ylpeä suomalainen ja en voi ymmärtää miksi emme voi elää tässä hienossa maassamme sovussa. "

Sinä päivänä kun emme voi elää sovussa Suomen taru on loppu. Sinne on vielä pitkä matka vaikka hommalaiset ja nettifennot epäsuomalaisine manifesteineen ja liittoineen parhaansa yrittää. Onneksi eivät ole ihan penalin terävimpiä kyniä, joten touhunsa on kohtalaisen onnetonta.

Mutta en kiellä etteikövät olisi saaneet jo aika paljon tuhoa aikaiseksi. Kyllä ne muutamalla vuodella ovat nostaneet eläkeikäämme karkoittamalla erinlasiet pois.

Äänestä
  • Sinä päivänä kun emme voi elää sovussa Suomen taru on loppu.

    Tämä on vasta pientä alkusoittoa mitä tuleman pitää!

    Kyllä Suomen kansa sietää paljon mutta kun pinna palaa niin luulen, että se palaakin kunnolla.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    Sinä päivänä kun emme voi elää sovussa Suomen taru on loppu.

    Tämä on vasta pientä alkusoittoa mitä tuleman pitää!

    Kyllä Suomen kansa sietää paljon mutta kun pinna palaa niin luulen, että se palaakin kunnolla.

    Jos feikki-rautaako ensin yrittäisi opetella kirjoittamaan siten että jutussa olisi jokin punainen lanka niin provo voisi olla hiukan toimivampi.

    Mutta koska kyseessä kienee nettifenno niin saamme kaiketi odottaa sitä kehitystä maailman tappiin. Ja sekin on odottamisessa vasta alkusoittoa.

    Äänestä

  • Sen piti olla loppu 1720, 1918 ja 1939-45. Aina on silti suomalaiset selvinneet ettekä te luuserit ole saaneet tuhat vuotta haaveilemaanne puhdistusta.

    Äänestä

  • jatka uniasi kirjoitti:

    Sen piti olla loppu 1720, 1918 ja 1939-45. Aina on silti suomalaiset selvinneet ettekä te luuserit ole saaneet tuhat vuotta haaveilemaanne puhdistusta.

    Puhuttelet siis venäläisiä.

    Äänestä

Osaat selvästi hyvin suomea, kuten yli sata MUUNKIN kielivähemistön edustajat osaavat. Mutta HEILLÄ ei ole mitään sellaisia kielietuuksia kuten teillä suruilla.

Koko keinotekoinen kaksikielisyytemme on räätälöity etuilujärjestelmäksi. Siksi suruilla on VALTAVA yliedustus paremmissa asemissa yhteiskunnassamme, VAIKKA surut ovat todistetusti heikompia oppimistaidoiltaan.

Tuliko tämä nyt selväksi?

Ps. Ihan hyvä yritys esittää naivistista näkemystä tilanteesta. Tuli mieleen ihan rautaako?-perustelut. Mutta ei mennyt feikki läpi.

Äänestä
  • Vai muka heikompia oppimistuloksiltaan? Ilmeisesti et tiedä sitäkään, että ruotsinkielisistä lukioista valmistuvilla ylioppilailla on keskimäärin paremmat yo-todistusarvosanat kuin suomenkielisistä lukioista valmistuvilla.

    Äänestä

  • cvhj kirjoitti:

    Vai muka heikompia oppimistuloksiltaan? Ilmeisesti et tiedä sitäkään, että ruotsinkielisistä lukioista valmistuvilla ylioppilailla on keskimäärin paremmat yo-todistusarvosanat kuin suomenkielisistä lukioista valmistuvilla.

    Kansainvälinen arvostettu ja puolueeton PISA-tutkimuksen mukaan suruoppilaat olivat SELVÄSTI heikompia kuin suomalaisoppilaat koulutiedoissaan ja -taidoissaan.

    Ihmeen nopeasti ne paranevat lukiossa, vai mitä?! ;) Ja syyhän on selvä. Surulukiot vedättävät oppilaiden numeroita ja arvosanoja, jotta pääsisivät ylisuuriin kiintiöpaikkoihinsa korkeampaan koulutukseen.

    Juuri se selittää surujen yliedustuksen paremmissa asemissa. Ja tietysti myös suruja hyödyttävät turhat kielivaatimukset.

    Kiitos kommentista. Se vahvisti asiani.

    Äänestä

  • PISA! kirjoitti:

    Kansainvälinen arvostettu ja puolueeton PISA-tutkimuksen mukaan suruoppilaat olivat SELVÄSTI heikompia kuin suomalaisoppilaat koulutiedoissaan ja -taidoissaan.

    Ihmeen nopeasti ne paranevat lukiossa, vai mitä?! ;) Ja syyhän on selvä. Surulukiot vedättävät oppilaiden numeroita ja arvosanoja, jotta pääsisivät ylisuuriin kiintiöpaikkoihinsa korkeampaan koulutukseen.

    Juuri se selittää surujen yliedustuksen paremmissa asemissa. Ja tietysti myös suruja hyödyttävät turhat kielivaatimukset.

    Kiitos kommentista. Se vahvisti asiani.

    Et nyt oikein ymmärrä. Kyse on yo-kirjoitusten tuloksista, ja ne ovat ruotsinkielisissä lukioissa keskimäärin parempia kuin suomenkielisissä, etenkin vieraiden kielten suhteen.

    Ero yläasteen ja lukion väliillä on tietenkin siinä, että opillisesti heikompi aines ei jatka lukioon. Ero suomenkielisten ja ruotsinkielisten yläasteiden välillä on siinä että ruotsinkielisillä yläasteilla hyvin ja huonosti pärjäävät ryhmät erottuvat toisistaan selkeämmin kuin suomenkielisissä, ja jos ymmärrät ollenkaan tilastotieteen perusteita, tajuat myös, että juuri tämä tekijä (suurimmasta osasta ruotsinkielisiä oppilaita selkeästi erottuva huonosti pärjäävien ryhmä) laskee ruotsinkielisten yläasteiden kokonaistulosta suhteessa enemmän. Tämä huonosti pärjäävien ryhmä ei kuitenkaan jatka ruotsinkieliseen lukioon, joten tasoero yläasteen ja lukion oppilaiden välillä on ruotsinkielisellä puolella suurempi kuin suomenkielisellä.

    Äänestä

  • cvhj kirjoitti:

    Et nyt oikein ymmärrä. Kyse on yo-kirjoitusten tuloksista, ja ne ovat ruotsinkielisissä lukioissa keskimäärin parempia kuin suomenkielisissä, etenkin vieraiden kielten suhteen.

    Ero yläasteen ja lukion väliillä on tietenkin siinä, että opillisesti heikompi aines ei jatka lukioon. Ero suomenkielisten ja ruotsinkielisten yläasteiden välillä on siinä että ruotsinkielisillä yläasteilla hyvin ja huonosti pärjäävät ryhmät erottuvat toisistaan selkeämmin kuin suomenkielisissä, ja jos ymmärrät ollenkaan tilastotieteen perusteita, tajuat myös, että juuri tämä tekijä (suurimmasta osasta ruotsinkielisiä oppilaita selkeästi erottuva huonosti pärjäävien ryhmä) laskee ruotsinkielisten yläasteiden kokonaistulosta suhteessa enemmän. Tämä huonosti pärjäävien ryhmä ei kuitenkaan jatka ruotsinkieliseen lukioon, joten tasoero yläasteen ja lukion oppilaiden välillä on ruotsinkielisellä puolella suurempi kuin suomenkielisellä.

    Ja todisteita jos saa pyytää. Todistuksen taakka on sinulla. Ethän sinä edes ymmärtänyt että Suomen suuriruhtinas kunta ei ollut valtio. Kukapa kaltaistasi idioottia kuuntelisi.

    Äänestä

  • jaahas jaahas kirjoitti:

    Ja todisteita jos saa pyytää. Todistuksen taakka on sinulla. Ethän sinä edes ymmärtänyt että Suomen suuriruhtinas kunta ei ollut valtio. Kukapa kaltaistasi idioottia kuuntelisi.

    Tuossa: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1338461/2011---lukiovertailu-ruotsinkieliset-parempia


    Muuten, erästä asiaa hieman ihmettelen, nimimerkki "jaahas jaahas". Päätellen

    a) siitä että et tiedä, että suuriruhtinaskunta on yhdyssana,

    b) siitä että et tiedä että vuosien 1809 ja 1917 välillä olemassaollut Suomen suuriruhtinaskunta todellakin OLI valtio,

    c) siitä että yleissivistyksessäsi on monia muitakin aukkoja,
    sekä

    c) yleisesti ottaen siitä tyylistä jolla ilmaiset itseäsi

    on helposti pääteltävissä että sinä ET ole koskaan suorittanut edes ylioppilastutkintoa. Kun tämän ilmeisen tosiseikan ottaa huomioon, on hieman erikoista että olet olevinasi kovin kiinnostunut kouluun ja kulttuuriin liittyvistä asioista. Nehän eivät selvästi kuulu suurimpiin vahvuuksiisi.

    Äänestä

  • cvhj kirjoitti:

    Et nyt oikein ymmärrä. Kyse on yo-kirjoitusten tuloksista, ja ne ovat ruotsinkielisissä lukioissa keskimäärin parempia kuin suomenkielisissä, etenkin vieraiden kielten suhteen.

    Ero yläasteen ja lukion väliillä on tietenkin siinä, että opillisesti heikompi aines ei jatka lukioon. Ero suomenkielisten ja ruotsinkielisten yläasteiden välillä on siinä että ruotsinkielisillä yläasteilla hyvin ja huonosti pärjäävät ryhmät erottuvat toisistaan selkeämmin kuin suomenkielisissä, ja jos ymmärrät ollenkaan tilastotieteen perusteita, tajuat myös, että juuri tämä tekijä (suurimmasta osasta ruotsinkielisiä oppilaita selkeästi erottuva huonosti pärjäävien ryhmä) laskee ruotsinkielisten yläasteiden kokonaistulosta suhteessa enemmän. Tämä huonosti pärjäävien ryhmä ei kuitenkaan jatka ruotsinkieliseen lukioon, joten tasoero yläasteen ja lukion oppilaiden välillä on ruotsinkielisellä puolella suurempi kuin suomenkielisellä.

    Ruotsinkielisten jakaumat, valinnat ja menestys ovat erilaisia kuin muiden kieliryhmien.

    Ensinkin ruotsinkieliset painottavat kieliä, se lienee myös osa kulttuuria. Tämän vuoksi humanistiset ja kaupalliset opinnot painottuvat. Ja tämän vuoksi ruotsinkieliset pystyvät huonosti arvioimaan muunkielisten koulutusta, jossa taas vaativat matemaattistekniset aineet painottuvat.

    Kaiken lisäksi ruotsinkielisellä puolella on helppo päästä jatkoon, joka vaiheessa. Ruotsinkieliset eivät ole edes tietoisia siitä, miten veristä kilpailua jo ammis/lukio-paikoista käydään suomenkielisten kesken esim. pääkaupunkiseudulla, yliopisto-opinnoista puhumattakaan.

    Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista"
    http://areena.yle.fi/video/1323975193164

    Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opettaa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero erikielisten opiskelijoiden välillä on suuri.

    Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.

    Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.

    Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.

    Professori itse puhuu alisuoriutumisesta. Hän ei halua puhua laiskuudesta vaan toivoo sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnistaa itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa - mutta se kertoo siitä, että ruotsinkielisillä on mahdollisuus panostaa "inhimilliseen kasvuun" vielä silloin, kun muiden on pitänyt jo taipua tuottavuuden ja kilpailun realiteetteihin.

    Tämä teema ei suoraan kuulu vapaan kielivalinnan piiriin, mutta se on osa kielipolitiikan kokonaiskuviota.

    Äänestä

  • cvhj kirjoitti:

    Tuossa: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1338461/2011---lukiovertailu-ruotsinkieliset-parempia


    Muuten, erästä asiaa hieman ihmettelen, nimimerkki "jaahas jaahas". Päätellen

    a) siitä että et tiedä, että suuriruhtinaskunta on yhdyssana,

    b) siitä että et tiedä että vuosien 1809 ja 1917 välillä olemassaollut Suomen suuriruhtinaskunta todellakin OLI valtio,

    c) siitä että yleissivistyksessäsi on monia muitakin aukkoja,
    sekä

    c) yleisesti ottaen siitä tyylistä jolla ilmaiset itseäsi

    on helposti pääteltävissä että sinä ET ole koskaan suorittanut edes ylioppilastutkintoa. Kun tämän ilmeisen tosiseikan ottaa huomioon, on hieman erikoista että olet olevinasi kovin kiinnostunut kouluun ja kulttuuriin liittyvistä asioista. Nehän eivät selvästi kuulu suurimpiin vahvuuksiisi.

    Miten ihmeessä autonominen osa Venäjää voi olla valtio. Tiedätköhän sinä reppana mitä edes valtio tarkoittaa.

    Äänestä

  • voi tolvanaa kirjoitti:

    Miten ihmeessä autonominen osa Venäjää voi olla valtio. Tiedätköhän sinä reppana mitä edes valtio tarkoittaa.

    Usein valtiosta puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan itsenäisiä eli suvereeneja valtioita, mutta valtioksi voidaan kutsua myös muunlaisia hallinnollisia kokonaisuuksia, kuten autonomista Suomea.

    Äänestä

  • pois pakkoruotsi

    Äänestä

  • cvhj kirjoitti:

    Et nyt oikein ymmärrä. Kyse on yo-kirjoitusten tuloksista, ja ne ovat ruotsinkielisissä lukioissa keskimäärin parempia kuin suomenkielisissä, etenkin vieraiden kielten suhteen.

    Ero yläasteen ja lukion väliillä on tietenkin siinä, että opillisesti heikompi aines ei jatka lukioon. Ero suomenkielisten ja ruotsinkielisten yläasteiden välillä on siinä että ruotsinkielisillä yläasteilla hyvin ja huonosti pärjäävät ryhmät erottuvat toisistaan selkeämmin kuin suomenkielisissä, ja jos ymmärrät ollenkaan tilastotieteen perusteita, tajuat myös, että juuri tämä tekijä (suurimmasta osasta ruotsinkielisiä oppilaita selkeästi erottuva huonosti pärjäävien ryhmä) laskee ruotsinkielisten yläasteiden kokonaistulosta suhteessa enemmän. Tämä huonosti pärjäävien ryhmä ei kuitenkaan jatka ruotsinkieliseen lukioon, joten tasoero yläasteen ja lukion oppilaiden välillä on ruotsinkielisellä puolella suurempi kuin suomenkielisellä.

    Luuletko tosiaan, että kriteerit yo-kirjoituksissa on samat?

    Äänestä

"Minua vaivaa se asia, että ollaan yleisesti sitä mieltä että meillä ruotsinkielisillä suomalaisilla olisi enemmän etuoikeuksia suomenkielisiin verrattuna."

Jotain etuoikeuksia täytyy olla, koska suomenkielisen perheen nuoren kannattaa pyrkiä nimenomaan ruotsinkielisiin jatko-opintoihin oltuaan vuoden Ruotsissa vaihto-oppilaana, sillä siten hän pääsee helpommin haluamalleen alalle.

Jos te nyt myöntäisitte, että nimenomaan korkeamman koulutuksen suhteen olettekin etuoikeutettuja.

Samalla myös syrjäytyminen on ruotsinkielisellä puolella harvinaisempaa, ei vain siksi, että sosioekonominen tilanne ruotsinkielisten parissa on parempi, vaan siksi, että jatkopaikkoja on enemmän (ei kaikille aloille, mutta halutuille aloille kyllä). Suomenkielisellä puolella saattaa pääkaupunkiseudulla viidennes jäädä toisen asteen ulkopuolelle. Lisäksi haluttujen koulujen keskiarvot nousevat suomalaisella puolella todella korkeiksi, kamppailu jatkopaikoista on ysien joukossa todella kovaa.

Kun suomenkielisellä koulutuspuolella nuoria ohjataan rajulla kädellä aloille, jolla on tarvetta (hoitoalat, teollisuus), ruotsinkielisellä puolella pidetään kiinni siitä, ettei nuoria voi pakottaa. Sanotaan suoraan, että esimerkiksi kulttuuri- ja media-alan opinnot ovat perinteisesti tärkeitä suomenruotsalaisille.

On myös nostettu esiin sitä, miten erilaiset säätiöiden jakamat apurahat ovat helpommin ruotsinkielisten tavoitettavissa. Ja koska maassamme on perinteisesti vahvaa läheisten suosimista virkoja ja paikkoja jaettaessa, ruotsinkielisten verkostot toki näyttelevät suurta osaa myös nuorten sijoittuessa työelämään, yhdistyksiin ja tutkijanuralle.

Ja tämän kuvion kruunaa nuorten ja aikuisten kavahtama pakkoruotsi, joka käsittämättömyydessään on vertaa vailla.

Toivoisin, että aloittaja palaa vielä palstalle ja miettii tuntemuksiaan tässä valossa vielä kerran.

Äänestä
  • Svekkuleilla on tiettyjä etuoikeuksia, mutta liioittelet tahallasi kuin mikäkin asiamies. Mitä etuoikeuksia svekkuleilla on esimerkiksi liikenneajoneuvoissa, urheilussa.... niin niin jokainen svekkuli ajaa limusiinilla Närpiössäkin. Eiks jee.

    Äänestä

  • olet sekaisin kirjoitti:

    Svekkuleilla on tiettyjä etuoikeuksia, mutta liioittelet tahallasi kuin mikäkin asiamies. Mitä etuoikeuksia svekkuleilla on esimerkiksi liikenneajoneuvoissa, urheilussa.... niin niin jokainen svekkuli ajaa limusiinilla Närpiössäkin. Eiks jee.

    Voisitko tarkentaa, missä yllä olevassa on liioiteltu. En näe tekstissä liikenneajoneuvoja, limusiineja tai urheilua.

    Äänestä

Ruotsinkieliset katoavat keskustelusta heti, kun huomaavat, että toiset pystyvät vastaamaan heille.

Sitten viikon päästä on taas sama marina otsikoissa.

Eikö kerrankin voisi myöntää, että ok, etuoikeuksia on eikä muiden kieliryhmien kritiikkiä voi noin vain sivuuttaa ja leimata vihamielisyydeksi.

Äänestä

Kaksikielisenä saan parempaa palkkaa, mielenkiintoisemman työn, paremman auton, ulkomaanmatkoja, kesämökkeja on kaksi...rahaa on riittävästi. Olen kuitenkin kaikki ansainnut itse työlläni.
Sossun rahoilla on tietenkin ankeampaa, syyllinen löytynee peilistä.

Äänestä
  • Näinkö HBL-neuvoo osallistumaan keskusteluun kieliryhmien eturistiriidoista: väitä aina, että fennot ovat juoppoja sossun asiakkaita ja luettele kaikki mitä omistat.

    Tulee mieleen Vänrikki Stoolin tarinat: kaks` on leukaa, yksi silmä, sydäntä vain puolikas...

    Tai ehkä olet provoileva nettifenno.

    Äänestä

  • Todennäköisesti räkänokan isukki on joka valtion virkamies. Nyt pitää sitten muihin projisoida oman pappansa kuvottavaa LOISIMISTA, niinkö.

    Äänestä

  • olet provo kirjoitti:

    Näinkö HBL-neuvoo osallistumaan keskusteluun kieliryhmien eturistiriidoista: väitä aina, että fennot ovat juoppoja sossun asiakkaita ja luettele kaikki mitä omistat.

    Tulee mieleen Vänrikki Stoolin tarinat: kaks` on leukaa, yksi silmä, sydäntä vain puolikas...

    Tai ehkä olet provoileva nettifenno.

    Räikkönen, Selänne, Rosberg, Kovalainen, Timo Vuorensola.... kyllä on niin. Vuorensola on muuten ihannemies. Hänen elokuvansa eivät ole saaneet Suomen valtiolta tukea kuten svekkoloisten roskaläjät.

    Äänestä

  • loinen on loinen kirjoitti:

    Todennäköisesti räkänokan isukki on joka valtion virkamies. Nyt pitää sitten muihin projisoida oman pappansa kuvottavaa LOISIMISTA, niinkö.

    Huomaatteko, heittämällä ilkeyksiä tuo "mukavaa.." pilasi ketjun, sillä hänelle ruvettiin herjaamaan vastaan.

    Tämä on strategia: ryhdy vain haukkumaan fennoja ja ohita koko teema, niin keskustelu hajoaa ja ikävä alkuasetelma jää varjoon, hyvässä lykyssä koko ketju poistetaan.

    Äänestä

Ahtisaari,Halonen, Niinistö.....suomalaisia, suomenkielisiä fiksuja ihmisiä. Osaavat arvostaa myös vähemmistöjä. Ai niin, kyse on presidenteistä.

Äänestä
  • Ihmisten arvostaminen on taitolaji. Pakkoruotsin ylläpito enemmistön lapsille, sivistyneiden, koulutettujen ja monikulttuuristen vanhempien lapsille vanhempien perustelluista kielivapaustoiveista huolimatta, ei kerro kyvystä arvostaa ketään. Se on pelkkää liturgiaa ja käy kaikille kalliiksi.

    Äänestä

Tässä olisi ollut asiallisen keskustelun paikka - miksei onnistunut?

Äänestä

"Minua vaivaa se asia, että ollaan yleisesti sitä mieltä että meillä ruotsinkielisillä suomalaisilla olisi enemmän etuoikeuksia suomenkielisiin verrattuna."

Kyllä se minuakin hävettäisi, jos olisin ruotsalainen.

Äänestä

Ruotsinkieliset katoavat keskustelusta heti, kun huomaavat, että toiset pystyvät vastaamaan heille.

Sitten viikon päästä on taas sama marina otsikoissa.

Eikö kerrankin voisi myöntää, että ok, etuoikeuksia on eikä muiden kieliryhmien kritiikkiä voi noin vain sivuuttaa ja leimata vihamielisyydeksi.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Perushurri1 kirjoitti:

Minua vaivaa se asia, että ollaan yleisesti sitä mieltä että meillä ruotsinkielisillä suomalaisilla olisi enemmän etuoikeuksia suomenkielisiin verrattuna. Mikäli näin oikeasti on, en varmaan joutuisi viemään lapsiani naapurikaupunkiin terapiaan tai kouluun, kun suomenkieliset saavat terapiat yms. hoidettua kotikaupungissaan. En ole koskaan valittanut tästä asiasta ja hyväksynyt sen, koska ollaan kuitenkin vähemmistö, mutta se asia minua vaivaa että löytyy ihmisiä jolla on pokkaa väittää että meillä ruotsinkielisillä olisi enemmän etuoikeuksia kuin suomenkielisillä.

Olen ylpeä suomalainen ja en voi ymmärtää miksi emme voi elää tässä hienossa maassamme sovussa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu