Olen 19 vuotias poika ja olen kohtalaisen urheilullinen ja minulla on terveet elintavat. Suvussa ei ole esiintynyt mitään sydänsairauksia.
Tapaus oli seuraavanlainen. Kerran kun olin lenkillä, niin sydän alkoi lyödä todella tiuhaan tahtiin, eikä se lakannut vaikka pysähdyin. Melkein heti sydämen sekoamisen alettua käteni alkoivat hikoilla ja kylmetä, samalla jaloista ja käsistä lähti voimat ja pikkaisen rupesi päästäkin heittämään. Menin sitten istuskelemaan hetkeksi polun varteen ja sitten sydän vain palautui normaaliksi yhtä nopeasti kuin se sekosikin.
Kotona katsoin netistä, että kyseessä saattaisi olla joku supraventrikulaarinen takykardia ja sen pitäisi olla vaaraton. Omasta mielestä kuitenkin tuntui että olisi voinut käydä huonosti sielä lenkillä. Tuossa takykardiassa kyllä sanottiin sen johtuvan matalasta verenpaineesta ja minulla on kohtalaisen korkea verenpaine.
Armeijan lääkärintarkastuksessa ei huomattu mitään erikoista (jossa olin siis ennen tätä tapahtumaa) ja sain A paperit.
Pitäsisikö minun hakeutua tutkimuksiin, vai mahtaako tuo sydämen tiheä lyöntisyys vaikuttaa varusmiespalvelukseen. Mietin myös, että mistä tälläinen sydämen äkillinen sekoaminen johtuu kun ei kenelläkään suvussa tai perheessä ole mitään vikaa pumpussa ollut ja itsekkin olen jo 19 eikä ennen ole mitään ilmennyt, lenkkikin oli ihan samanlainen kuin ennen paitsi liikun nykyään enemmän.
En tiedä liittyykö tämä asiaan, mutta päänsärky ja muut kivut etenkin jaloissa ja selässä ovat lisääntyneet. Johtuvat tosin varmasti liikkumisesta.
Voisiko mieliala vaikuttaa asiaan, sillä nyt on viimeaikoina ollut vähä paineita joka suunnalta vai voisiko olla mahdollista, että sydämessäni on vikaa vaikka suvussa se ei ole tapana. Eihän tästä kehtaa puhuakkaan, jos olen suvussa ainoa jolla vikaa pumpussa.
Tapaus oli seuraavanlainen. Kerran kun olin lenkillä, niin sydän alkoi lyödä todella tiuhaan tahtiin, eikä se lakannut vaikka pysähdyin. Melkein heti sydämen sekoamisen alettua käteni alkoivat hikoilla ja kylmetä, samalla jaloista ja käsistä lähti voimat ja pikkaisen rupesi päästäkin heittämään. Menin sitten istuskelemaan hetkeksi polun varteen ja sitten sydän vain palautui normaaliksi yhtä nopeasti kuin se sekosikin.
Kotona katsoin netistä, että kyseessä saattaisi olla joku supraventrikulaarinen takykardia ja sen pitäisi olla vaaraton. Omasta mielestä kuitenkin tuntui että olisi voinut käydä huonosti sielä lenkillä. Tuossa takykardiassa kyllä sanottiin sen johtuvan matalasta verenpaineesta ja minulla on kohtalaisen korkea verenpaine.
Armeijan lääkärintarkastuksessa ei huomattu mitään erikoista (jossa olin siis ennen tätä tapahtumaa) ja sain A paperit.
Pitäsisikö minun hakeutua tutkimuksiin, vai mahtaako tuo sydämen tiheä lyöntisyys vaikuttaa varusmiespalvelukseen. Mietin myös, että mistä tälläinen sydämen äkillinen sekoaminen johtuu kun ei kenelläkään suvussa tai perheessä ole mitään vikaa pumpussa ollut ja itsekkin olen jo 19 eikä ennen ole mitään ilmennyt, lenkkikin oli ihan samanlainen kuin ennen paitsi liikun nykyään enemmän.
En tiedä liittyykö tämä asiaan, mutta päänsärky ja muut kivut etenkin jaloissa ja selässä ovat lisääntyneet. Johtuvat tosin varmasti liikkumisesta.
Voisiko mieliala vaikuttaa asiaan, sillä nyt on viimeaikoina ollut vähä paineita joka suunnalta vai voisiko olla mahdollista, että sydämessäni on vikaa vaikka suvussa se ei ole tapana. Eihän tästä kehtaa puhuakkaan, jos olen suvussa ainoa jolla vikaa pumpussa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sydän on kehomme "sielu" ja takuuvarmasti herkkä ihminen reagoi ikäviin asioihin myös sydämellään (kokemusta on).
Toisaalta Sinun ei pidä hävetä sydänoireitasi! Mene lääkäriin ja kerro oireistasi - olethan täysi-ikäinen, joten suvusta viis!
Tuskin mitään vakavaa. mutta oman mielentilasi vuoksi Sinun täytyy selvittää asia, ettei ala pelkojen muodossa hallita elämääsi.
Tsemppiä!!!
Itse sain paniikkihäiriön (joka nyt on jo hyvässä hoitotasapainossa) sydänleikkauksen jälkeen. Jonkun kerran lenkillä sain juurikin tuollaisen sydämenlyöntikohtauksen ja muutaman minuutin istuskelun jälkeen se meni ohi. Olo oli kuitenkin heikko pari päivää, paleli ja ahdisti. Samalla ilmaantui muitakin paniikkihäiriölle tyypillisiä oireita, kuten huimaus.
Tämä on vain yks vaihtoehto, johon on hyvä hoito olemassa.
Minä laitan tähän myös tälläisen, tästä ei kannata ottaa pulttia ap. mutta naisella joka on samassa työpaikassa tuli näitä oireita keski-ikäisenä, aiemmin ei kuulemma ole ollut. Hän piti niitä aika pitkään, mutta lopulta meni lääkärille.
Asia tutkittiin ja yliop. sairaalassa sitten todettiin että jossain johtoradassa oli joku virhe tms. eli radat oli jotenkin epätasapainossa. Hänellä oli hirveät häiriöt, ne korjattiin niin että häiritsevä johto- kait poltettiin. Ja se jäi siihen.
Tämä ei ole edes vaihtoehto mutta käy lääkärissä.
Kuvaamasi oire voi tulla myös liikarasituksesta mikäli jatkuvaan olet lenkillä.
No tietysti jäi tuosta että johtoradat ovat sydämessä. Jotka korjattiin.