Työpäivä maalilolla pitkä, sivuja

ei säästetä..

Viljelijät työskentelevät keskimäärin 2500 tuntia kun muilla työaika on noin 1700 tuntia vuodessa. Jäävät myös muita myöhemmin eläkkeelle, noin 60:tä vuotiaana, kun yleinen eläköitymis ikä on 58 vuotta.

30

358

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Karjatiloilla

      tuntimäärä on yli 4000 tuntia ja viljatiloilla hiukan yli 1000 tuntia, tämä selvennyksenä..

      • Kyseessä on

        kokonaistyöaika..


    • merri...ott

      4000 : 365 = 11 h /vrk...tuohon tarvitaan käytännössä 3 henkilön työpanos, jos ympäri vuoden noin ...toki muutanana päivänä voudessa mahdollista.

      Ei noita karjatilojen työaika kirjauksia kukaan asiaa tunteva ole enää aikoihin uskonut

      • Eräs emäntä

        Mikähän tuossa nyt niin uskomatonta on? Tämä oli ihan normaali talvipäivä tänään, aamulla navettatöitä neljä tuntia, päivällä tunti paperitöitä ja asioiden hoitoa, iltapäivällä tunti vasikkalan siivousta ja neljä tuntia navetalla, yhteensä 10 tuntia, puolisolla suunnilleen samat tunnit, ei kaikki yhtäaikaa. Muu valveilaoloaika lienee sitten vapaa-aikaa, Kesällä päivät pidempiä, lomapäivistäkin osa menee lomittajan opastmiseen.Kyllä siiä tunteja kertyy, eikä kai muutkasn työpaikallan vapaa-aikaa vietä, että en alkaisi saivarrella navetassa vietetyn ajan tarpeellsuudesta tai tehokkuudesta. Usein siellä olsi enemmänkin tehtävää, kuin mitä sillon ehtii jäädä tekemään. Tuo väite, että 11tuntia olisi kolmen hengen työpanos, on maataloudessa kyllä vitsiäkin suurempi aliarvostus, vai onko se keskimääräinen kaupunkilainen työkyky? Voisihan siä enemmänkin vapaapäiviä pitää, jos "joku muu" ne työt siti tekisi, vaan kun ei ole niitä muita, vain tämä yhdessä aloitettu ja kehitetty yhteistyö, jonka yrittäjäpärina hoitaa kenties jossakin vaiheessa lastenkin avustamana, mutta kuitenkin päävastuullisena, aamusta iltaan vapaasti niin paljon kuin töitä jaksaa ja ehtii tehdä. Jos sen työpanoksen kirjaa ylös niinkuin se on, tulee joku "asiantuntija" sanomaan, että ei pidä paikkasnsa, kuka on sellainen "asiantuntija"?


      • jep jep.
        Eräs emäntä kirjoitti:

        Mikähän tuossa nyt niin uskomatonta on? Tämä oli ihan normaali talvipäivä tänään, aamulla navettatöitä neljä tuntia, päivällä tunti paperitöitä ja asioiden hoitoa, iltapäivällä tunti vasikkalan siivousta ja neljä tuntia navetalla, yhteensä 10 tuntia, puolisolla suunnilleen samat tunnit, ei kaikki yhtäaikaa. Muu valveilaoloaika lienee sitten vapaa-aikaa, Kesällä päivät pidempiä, lomapäivistäkin osa menee lomittajan opastmiseen.Kyllä siiä tunteja kertyy, eikä kai muutkasn työpaikallan vapaa-aikaa vietä, että en alkaisi saivarrella navetassa vietetyn ajan tarpeellsuudesta tai tehokkuudesta. Usein siellä olsi enemmänkin tehtävää, kuin mitä sillon ehtii jäädä tekemään. Tuo väite, että 11tuntia olisi kolmen hengen työpanos, on maataloudessa kyllä vitsiäkin suurempi aliarvostus, vai onko se keskimääräinen kaupunkilainen työkyky? Voisihan siä enemmänkin vapaapäiviä pitää, jos "joku muu" ne työt siti tekisi, vaan kun ei ole niitä muita, vain tämä yhdessä aloitettu ja kehitetty yhteistyö, jonka yrittäjäpärina hoitaa kenties jossakin vaiheessa lastenkin avustamana, mutta kuitenkin päävastuullisena, aamusta iltaan vapaasti niin paljon kuin töitä jaksaa ja ehtii tehdä. Jos sen työpanoksen kirjaa ylös niinkuin se on, tulee joku "asiantuntija" sanomaan, että ei pidä paikkasnsa, kuka on sellainen "asiantuntija"?

        Viljatilasta on kysymys aloituksessa.


      • Työtahti?
        Eräs emäntä kirjoitti:

        Mikähän tuossa nyt niin uskomatonta on? Tämä oli ihan normaali talvipäivä tänään, aamulla navettatöitä neljä tuntia, päivällä tunti paperitöitä ja asioiden hoitoa, iltapäivällä tunti vasikkalan siivousta ja neljä tuntia navetalla, yhteensä 10 tuntia, puolisolla suunnilleen samat tunnit, ei kaikki yhtäaikaa. Muu valveilaoloaika lienee sitten vapaa-aikaa, Kesällä päivät pidempiä, lomapäivistäkin osa menee lomittajan opastmiseen.Kyllä siiä tunteja kertyy, eikä kai muutkasn työpaikallan vapaa-aikaa vietä, että en alkaisi saivarrella navetassa vietetyn ajan tarpeellsuudesta tai tehokkuudesta. Usein siellä olsi enemmänkin tehtävää, kuin mitä sillon ehtii jäädä tekemään. Tuo väite, että 11tuntia olisi kolmen hengen työpanos, on maataloudessa kyllä vitsiäkin suurempi aliarvostus, vai onko se keskimääräinen kaupunkilainen työkyky? Voisihan siä enemmänkin vapaapäiviä pitää, jos "joku muu" ne työt siti tekisi, vaan kun ei ole niitä muita, vain tämä yhdessä aloitettu ja kehitetty yhteistyö, jonka yrittäjäpärina hoitaa kenties jossakin vaiheessa lastenkin avustamana, mutta kuitenkin päävastuullisena, aamusta iltaan vapaasti niin paljon kuin töitä jaksaa ja ehtii tehdä. Jos sen työpanoksen kirjaa ylös niinkuin se on, tulee joku "asiantuntija" sanomaan, että ei pidä paikkasnsa, kuka on sellainen "asiantuntija"?

        Olin aikanaan 70-luvulla ulkomailla maatalousharjoittelussa jossa yksi henkilö hoiti kokonaan 60 lehmän parsinavetan. Sen verran monta päivää tuli oltua tuo "yksi henkilö" että tiedän että työtunteja siitä tuli 8-9 ja hiki tuli pintaan.

        Hämmästykseni oli suuri kun samaan aikaan kotimaassa harjoitelleet kaverit olivat olleet navetoissa joissa 2 henkilöä hoiti 20 lehmän navetan tehden 11-tuntista päivää.


      • merri...ott
        Eräs emäntä kirjoitti:

        Mikähän tuossa nyt niin uskomatonta on? Tämä oli ihan normaali talvipäivä tänään, aamulla navettatöitä neljä tuntia, päivällä tunti paperitöitä ja asioiden hoitoa, iltapäivällä tunti vasikkalan siivousta ja neljä tuntia navetalla, yhteensä 10 tuntia, puolisolla suunnilleen samat tunnit, ei kaikki yhtäaikaa. Muu valveilaoloaika lienee sitten vapaa-aikaa, Kesällä päivät pidempiä, lomapäivistäkin osa menee lomittajan opastmiseen.Kyllä siiä tunteja kertyy, eikä kai muutkasn työpaikallan vapaa-aikaa vietä, että en alkaisi saivarrella navetassa vietetyn ajan tarpeellsuudesta tai tehokkuudesta. Usein siellä olsi enemmänkin tehtävää, kuin mitä sillon ehtii jäädä tekemään. Tuo väite, että 11tuntia olisi kolmen hengen työpanos, on maataloudessa kyllä vitsiäkin suurempi aliarvostus, vai onko se keskimääräinen kaupunkilainen työkyky? Voisihan siä enemmänkin vapaapäiviä pitää, jos "joku muu" ne työt siti tekisi, vaan kun ei ole niitä muita, vain tämä yhdessä aloitettu ja kehitetty yhteistyö, jonka yrittäjäpärina hoitaa kenties jossakin vaiheessa lastenkin avustamana, mutta kuitenkin päävastuullisena, aamusta iltaan vapaasti niin paljon kuin töitä jaksaa ja ehtii tehdä. Jos sen työpanoksen kirjaa ylös niinkuin se on, tulee joku "asiantuntija" sanomaan, että ei pidä paikkasnsa, kuka on sellainen "asiantuntija"?

        Jos asia käy mielessä ei se silti työtä ole,että se täytyisi kirjata ylös.
        Vähän sama asia seksinkin suhteen ............D


      • Vastine..
        merri...ott kirjoitti:

        Jos asia käy mielessä ei se silti työtä ole,että se täytyisi kirjata ylös.
        Vähän sama asia seksinkin suhteen ............D

        http://www.mtt.fi/wwwdoc/kommenttejaVTV.pdf

        Viljelijöiden kirjaamiin työtunteihin ei sisälly huomattavaa arvionvaraisuutta

        Työtunnit perustuvat henkilöittäin pidettävään työtuntikirjanpitoon, johon kirjataan paitsi maa- ja puutarhatalouden, niin myös metsätalouteen, porotalouteen ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan käytetyt työtunnit. Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi. Vain maa- ja puutarhatalouteen käytetyt tunnit kohdennetaan kustannukseksi maatalouden kannattavuuslaskentaan. VTV tarkastelee kotieläin-, kasvinviljely- ja muita maataloustöitä kutakin erikseen ja eri tilaryhmillä.
        Kannattavuuslaskelmiin ei vaikuta se, miten yrittäjä on jaotellut työnsä näihin ryhmiin. Jos jollakin tilalla johonkin ryhmään on kirjattu enemmän töitä, niin toisessa on sitten vähemmän. Vain työtuntimäärien summa vaikuttaa kannattavuuteen. Jaottelua tehdään lähinnä tutkimustarkoituksia varten. VTV on ottanut tarkasteluun kussakin tapauksessa jonkin edellä mainituista jakoeristä antaen ymmärtää, että tilan koko työmenekki olisi moninkertainen todellisuuteen nähden. Työmäärät eivät ole moninkertaisia, sillä kuten tarkastuskertomuksestakin ilmenee, niin edes kaksinkertaisen työmäärän yksittäisessä työerässä tekeviä on vähän, ja näihin poikkeuksellisiin tilanteisiin on tietysti tilakohtaisia ko. vuonna esiintyviä syitä. Yksittäisten tilojen suurellakaan työmäärälläyksittäisessä työlajissa ei ole mitään näkyvää vaikutusta koko maan tai edes ko. tuotantosuunnan kannattavuustuloksiin.


      • Eräs emäntä
        Työtahti? kirjoitti:

        Olin aikanaan 70-luvulla ulkomailla maatalousharjoittelussa jossa yksi henkilö hoiti kokonaan 60 lehmän parsinavetan. Sen verran monta päivää tuli oltua tuo "yksi henkilö" että tiedän että työtunteja siitä tuli 8-9 ja hiki tuli pintaan.

        Hämmästykseni oli suuri kun samaan aikaan kotimaassa harjoitelleet kaverit olivat olleet navetoissa joissa 2 henkilöä hoiti 20 lehmän navetan tehden 11-tuntista päivää.

        No on meillä 80 päätä ja kolmessa rakennuksessa. Riippuu varmaan vähän "ulkomaasta" miten paljon hoito eroaa suomalaista vastaavankokoisesta karjasta. Työmäärään itsekullakin tilalla vaikuttaa niin moni asia ruokinnassa, lypsyjärjestelyissä, terveystilanteessa ja hoitajankin terveydessä ja jaksamisessa, sekä tietenkin se, mikä on karjanhoidon tavoite. Mahdollisimman nopeasti hoitaminen päivittääin tuskin tuo parasta mahdollista tulosta millään saralla. Ainakin teettää välillä niitä kiinniottopäiviä, jolloin tehdään pos rästissä olevia töitä, ja väistämättä kiireessä on jäänyt asioita huomaamatta. Eikös nämä eläinsuojelijat juuri vastusta "teollista " karjanhoitoa, jännä että huudellaan kahta noin vastakkaista tavoitetta - eläimet täytyy hoitaa hyvin ja lajinomaisesti, mutta mahdollisimman tehokkaasti? Olen kyllä huomannut, että esim monet lomittajat pystyvät hoitamaan navettatyöt nopeammin kuin me, mutta he myös jättävät tekemättä asioita, joita karjasta ja rakennuksesta oikeasti vastaava henkilö tekee. Palkoillinen, saati harjoittlija ei välttämättä hahmota kokonaisuutta ja osaa ottaa vastuuta, mitä kaikkea tulisi tehdä juuri siinä tilanteessa. Esimerkiksi yhdessä suomen suurimmista lihakarjakasvattamoista ruokinnasta vastasi yksi henkilö, ja koska hän kulki useita kertoja päivässä läpi kaikki navetat, hänen oletettiin yleistarkastavan myös eläimet. Hän kuitenkaan ei pystynyt tekemään sitä ruokinnan ohessa muutoin kuin satunnaisesti eikä tuolloinkaan kertonut havaintojaan eteenpäin. Muutaman vakavan sairastumisen jälkeen on päädytty siihen, että yhden ihmisen työaika tarvitaan pelkästään eläinten tarkkailuun ja havaintojen kirjaamiseen sekä jotenkin poikkeavien eläinten päivittäiseen, ei rutiininomaiseen hoitoon.


      • Ei ole
        jep jep. kirjoitti:

        Viljatilasta on kysymys aloituksessa.

        vaan kyse on keskiarvoista.


      • Tarkennus
        Eräs emäntä kirjoitti:

        No on meillä 80 päätä ja kolmessa rakennuksessa. Riippuu varmaan vähän "ulkomaasta" miten paljon hoito eroaa suomalaista vastaavankokoisesta karjasta. Työmäärään itsekullakin tilalla vaikuttaa niin moni asia ruokinnassa, lypsyjärjestelyissä, terveystilanteessa ja hoitajankin terveydessä ja jaksamisessa, sekä tietenkin se, mikä on karjanhoidon tavoite. Mahdollisimman nopeasti hoitaminen päivittääin tuskin tuo parasta mahdollista tulosta millään saralla. Ainakin teettää välillä niitä kiinniottopäiviä, jolloin tehdään pos rästissä olevia töitä, ja väistämättä kiireessä on jäänyt asioita huomaamatta. Eikös nämä eläinsuojelijat juuri vastusta "teollista " karjanhoitoa, jännä että huudellaan kahta noin vastakkaista tavoitetta - eläimet täytyy hoitaa hyvin ja lajinomaisesti, mutta mahdollisimman tehokkaasti? Olen kyllä huomannut, että esim monet lomittajat pystyvät hoitamaan navettatyöt nopeammin kuin me, mutta he myös jättävät tekemättä asioita, joita karjasta ja rakennuksesta oikeasti vastaava henkilö tekee. Palkoillinen, saati harjoittlija ei välttämättä hahmota kokonaisuutta ja osaa ottaa vastuuta, mitä kaikkea tulisi tehdä juuri siinä tilanteessa. Esimerkiksi yhdessä suomen suurimmista lihakarjakasvattamoista ruokinnasta vastasi yksi henkilö, ja koska hän kulki useita kertoja päivässä läpi kaikki navetat, hänen oletettiin yleistarkastavan myös eläimet. Hän kuitenkaan ei pystynyt tekemään sitä ruokinnan ohessa muutoin kuin satunnaisesti eikä tuolloinkaan kertonut havaintojaan eteenpäin. Muutaman vakavan sairastumisen jälkeen on päädytty siihen, että yhden ihmisen työaika tarvitaan pelkästään eläinten tarkkailuun ja havaintojen kirjaamiseen sekä jotenkin poikkeavien eläinten päivittäiseen, ei rutiininomaiseen hoitoon.

        Niin jos tuo 80 päätä oli vastaus tähän

        "Olin aikanaan 70-luvulla ulkomailla maatalousharjoittelussa jossa yksi henkilö hoiti kokonaan 60 lehmän parsinavetan."

        niin tuollahan lypsylehmiä oli sen 60 eli 60 parsipaikkaa ja sen päälle oli sitten vasikat ja hiehot olisiko ollut 30-40 sekä lihasonnit varmaan myös sen 30-40 koska kaikki kasvatettiin itse. Eli varmaan joku 130 suuta ruokittavana. Ja navetan hoiti siis yksi henkilö, ei kaksi henkilöä.


      • Eräs emäntä kirjoitti:

        No on meillä 80 päätä ja kolmessa rakennuksessa. Riippuu varmaan vähän "ulkomaasta" miten paljon hoito eroaa suomalaista vastaavankokoisesta karjasta. Työmäärään itsekullakin tilalla vaikuttaa niin moni asia ruokinnassa, lypsyjärjestelyissä, terveystilanteessa ja hoitajankin terveydessä ja jaksamisessa, sekä tietenkin se, mikä on karjanhoidon tavoite. Mahdollisimman nopeasti hoitaminen päivittääin tuskin tuo parasta mahdollista tulosta millään saralla. Ainakin teettää välillä niitä kiinniottopäiviä, jolloin tehdään pos rästissä olevia töitä, ja väistämättä kiireessä on jäänyt asioita huomaamatta. Eikös nämä eläinsuojelijat juuri vastusta "teollista " karjanhoitoa, jännä että huudellaan kahta noin vastakkaista tavoitetta - eläimet täytyy hoitaa hyvin ja lajinomaisesti, mutta mahdollisimman tehokkaasti? Olen kyllä huomannut, että esim monet lomittajat pystyvät hoitamaan navettatyöt nopeammin kuin me, mutta he myös jättävät tekemättä asioita, joita karjasta ja rakennuksesta oikeasti vastaava henkilö tekee. Palkoillinen, saati harjoittlija ei välttämättä hahmota kokonaisuutta ja osaa ottaa vastuuta, mitä kaikkea tulisi tehdä juuri siinä tilanteessa. Esimerkiksi yhdessä suomen suurimmista lihakarjakasvattamoista ruokinnasta vastasi yksi henkilö, ja koska hän kulki useita kertoja päivässä läpi kaikki navetat, hänen oletettiin yleistarkastavan myös eläimet. Hän kuitenkaan ei pystynyt tekemään sitä ruokinnan ohessa muutoin kuin satunnaisesti eikä tuolloinkaan kertonut havaintojaan eteenpäin. Muutaman vakavan sairastumisen jälkeen on päädytty siihen, että yhden ihmisen työaika tarvitaan pelkästään eläinten tarkkailuun ja havaintojen kirjaamiseen sekä jotenkin poikkeavien eläinten päivittäiseen, ei rutiininomaiseen hoitoon.

        Juuri näin, mulla 120 päätä ja välillä hoidan itse kun ei ole säännöllstä palkkatyövoimaa. Viikkotunnit pyörivät 100 tunnin kieppeillä. Lomilla lomittaja työntekijä saattavat selvitä jopa viikon 80 tunnilla, mutta sitten on tehty vaan rutiineja.


      • Työtä riittää
        caseman kirjoitti:

        Juuri näin, mulla 120 päätä ja välillä hoidan itse kun ei ole säännöllstä palkkatyövoimaa. Viikkotunnit pyörivät 100 tunnin kieppeillä. Lomilla lomittaja työntekijä saattavat selvitä jopa viikon 80 tunnilla, mutta sitten on tehty vaan rutiineja.

        varsinkin näin pakkasella, ilman apuja ei olisi selvitty, onneksi oli saatavilla..


      • hörhörules
        Tarkennus kirjoitti:

        Niin jos tuo 80 päätä oli vastaus tähän

        "Olin aikanaan 70-luvulla ulkomailla maatalousharjoittelussa jossa yksi henkilö hoiti kokonaan 60 lehmän parsinavetan."

        niin tuollahan lypsylehmiä oli sen 60 eli 60 parsipaikkaa ja sen päälle oli sitten vasikat ja hiehot olisiko ollut 30-40 sekä lihasonnit varmaan myös sen 30-40 koska kaikki kasvatettiin itse. Eli varmaan joku 130 suuta ruokittavana. Ja navetan hoiti siis yksi henkilö, ei kaksi henkilöä.

        Ja varmaan hoidit pellotkin samalla, ja naapurinki karjan :)))))))))


      • Saahan sitä sanoa
        Tarkennus kirjoitti:

        Niin jos tuo 80 päätä oli vastaus tähän

        "Olin aikanaan 70-luvulla ulkomailla maatalousharjoittelussa jossa yksi henkilö hoiti kokonaan 60 lehmän parsinavetan."

        niin tuollahan lypsylehmiä oli sen 60 eli 60 parsipaikkaa ja sen päälle oli sitten vasikat ja hiehot olisiko ollut 30-40 sekä lihasonnit varmaan myös sen 30-40 koska kaikki kasvatettiin itse. Eli varmaan joku 130 suuta ruokittavana. Ja navetan hoiti siis yksi henkilö, ei kaksi henkilöä.

        Niin siellä on varmaan ollut erilaiset tavat ja työmenetelmät, eiköhän niitä avaamalla olisi helpompi verrata mikä aiheuttaa erilaisen työnmenekin eri maissa. Esim. Jos utareira ei siellä pyyhitty, menee lypsy nopeammin ( ei paremmin eikä hygienisemmin kylläkään) samoin ajettiinko päivän rehut kerralla jollakin koneella eteen leveälle ruokintapöydälle vai millainen systeemi, liikkuiko lanta itsekseen vai pitikö kolata, ajaa lantakone jne. Millainen lypsymenetelmä, parsi-vai pihattonavetta jne.


    • Taloustohtorista,

      voi katsella eri tuotantosuuntien työtunteja, se on kaikille avoin..

    • --------------------

      Kuka älykääpiö omasta työstään tehtyjä tunteja kirjaa ylös??????????????No ehkä kannattaisi ehdottaa ,että maatiloilla siirryttäisiin kellokortti järjestelmään kuten muutkin duunarit tekee.Silloin ei vaan voi merkitä työksi sitä aikaa kun istuu aamu pas-kalla tai ruokapöydässä.Itse en ole kyllä koskaan edes ajatellut kuinka monta tuntia menee aamunavetalla ja iltanavetalla.Ainoastaan ne tunnit olen merkinnyt jotka tulee urakoinnista.Kaikesta huolimatta 2 kertaa vuorokaudessa on tullut käytyä navetalla ja muutkin työt siinä on tullut tehtyä,niin omat kun toistenkin.Tietysti jos laskee tunteja.niin kaiketi niitä jokunen tulee vuodessa kun yksin tekee kaikki omat työt.

    • 8tuntia ja 5 päivää

      Unohdit kysyä,että kuinkas noi pekkaspäivät täytyisi hoitaa maatiloilla,kun tuollaiset tuntimääräthän tekee jo mukavasti pekkasia. Kuinkas noi ylityökorvaukset???
      Tuo kellokortti homma olisikin ihan hyvä asia,niin olisi kaikki duunarit samoilla viivoilla ja vielä tuo,että täytyisikö tuosta aamukakilla olosta saada puuhkimis lisä kun muuten se on siinä ja siinä,että kannattaako 3euron tuntipalkalla.
      Minä en kanssa ole viitsinyt noita omia tunteja laskiskella ja jos joskus rupeaa kiinnostamaan,niin kysäisen naapurilta se pitää tarkkaa kirjaa tunneistani.Meillä maalla on tarkka valvonta kun toinen viljelijä kadehtii toista.Mikä tosin on jo vanhassa muistissa.

      • Miksi olet

        noin kiinnostunut viljelijän työstä, mikä sinänsä on myönteistä, kaikki on kirjattu ja laskettu moneen kertaan !

        https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Tyotunnit_tuotantosuunnittain

        Työtunnit perustuvat henkilöittäin pidettävään työtuntikirjanpitoon, johon kirjataan paitsi maa- ja puutarhatalouden, niin myös metsätalouteen, porotalouteen ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan käytetyt työtunnit. Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi. Vain maa- ja puutarhatalouteen käytetyt tunnit kohdennetaan kustannukseksi maatalouden kannattavuuslaskentaan. VTV tarkastelee kotieläin-, kasvinviljely- ja muita maataloustöitä kutakin erikseen ja eri tilaryhmillä.


    • Näinkin..

      TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 4.2 miljardia.
      -Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen 789 479 000€
      -Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 2 402 106 000€
      - Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä24 507 000€

    • tarkkailija.

      Johan pomppasi, kyllä ne viljelijän tunnit on kolme numeroisia.

    • Tämä in

      siirretty tuolta tukipalstalta ?

    • Investoidaan,

      rajusti, työsarkaa riittää..

      • Investoinneilla,

        helpotetaan työtaakkaa !


    • näin on

      Noita tunteja tulee kyllä karjatiloilla, 26 lomapäivää, eli 339 työpäivää vuodessa.

      Se tekee 8 tunnin päivillä 2712 tuntia vuodessa, eli se että mennään yli jostakin palkansaajan keskiarvotunneista, niin ei siihen kovinkaan pitkiä päiviä tarvita.

      • Joo,

        painetaan pyhät ja viikonloput yhteen putkeen..


    • jyrki k.

      jännää on että viljelijät pytkivät profiloitumaan maatalousyrittäjiksi mutta tunteja lasketaan kuin palkolliset

      veljet, teillä ei ole mitään linjaa tässäkään

      • Muamuija

        Sehän on vain vastausta siihen, kun meidän väitetään makoilevan päivät pitkät suurimman osan vuotta tekemättä mitään. Milläs sen työajan muuten ymmärrettävästi esität, kuin laskemalla ja vertaamalla vaikka palkansaajien työaikaan? Jos sanoo periaatteessa olevansa aina töissä, ei sekään saa ymmärrystä aikaiseksi.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      298
      3229
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      234
      1743
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      91
      1285
    4. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1253
    5. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      78
      1159
    6. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1148
    7. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      48
      1056
    8. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      964
    9. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      46
      906
    10. Etkö ymmärrä että olen turhautunut

      kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?
      Ikävä
      64
      821
    Aihe