Olin keväällä rikki miehen vuoksi. Kaikkiea mahtui taivaan ja maan väliin. Tunsin rakkaustta, kipua ja rakkautta vuorotellen. Koin elämäni menetyksen ja luulin,etten pääse yli. Kävin todella pohjalla. Nyt sateinen aamu ei ole enää harmaa vaan sydän voi paremmin. Menetettyä ihmistä en halua unohtaa, mutta sivuutan kaipuun. Hän valitsi toisin ja elää omaa unelmaansa. Ensin en tahtonut hyväksyä, mutta niin tämän kaiken kuului mennä. Nyt osaan nauraa ja iloita taas asioista. Hymyillään, kun tavataan. Tsemppiä muille samassa tilanteessa oleville!
Ikävästä voi päästä yli
Ani....
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.