Kirkkojärvi Sastamalan Suodenniemellä

Mitään syytä huoleen ei ole. Suodenniemen Kirkkojärven vesi on kuin kristallia ja järven lohensukuiset kalasaaliit ovat valtavia.

Google Corporationin tutka-autot ovat käyneet tarkastamassa vedenlaadun kuten myös varmistaneet kulkureittien toimivuuden järvelle.
http://www.fila800.com/c1/1101/kirkkojarvi-suodenniemi.jpg
http://goo.gl/maps/VSEuU

Kaikki on valmiina! Muuta kuin kesän tulla. Taas päästään pyhälle Kirkkojärvelle uistinta vetämään ja uimaan.

Ainakin valokuvan perusteella vaikuttaisi Kirkkojärven rannat aika lailla rehevöityneiltä.

On tainneet maajussit levittää extramäärät fosfori- ja typpilannoitteita rantamaiden pelloillensa. Kaislikko ja lumpeet ainakin hyvin viihtyy, ovat syöneet noin isot ranta-alueet itsellensä, ja ruovikon leviäminen senkuin jatkuu.

Pitäs muistaa jättää se 3 m leveä kaistale järvenpuoleisesta pellosta kyntämättä ja kylvämättä. Ei pääsis silloin apulantojen typet ja fosforit suoraan sadeveden mukana kyntövakoja pitkin Kirkkojärveen.

Veden laatua on vaikea arvioida luotettavasti ilman laboratoriokokeita, mutta hyvin on Kirkkojärvessä kelvannut uida ja siitä pyydystettyä kalaa syödä.

Tutkittua tietoa maa- ja metsätalouden sekä sahalaitoksen (jota ei tosin taideta enää nykyään käyttää muutoin kuin ajoittaini) vaikutuksista järven tilaan ei taida sitäkään olla, mutta toivottavasti myrkkyjen ja lannoitteiden päästäminen järveen on nykyisin minimoitu.

heti alatte maajusseista vouhaan mut ottakaa huomioon jätelaitos kelanrannan vieressä on päästänyt paskat veteen jo kymmeniä vuosia kuten sahakin,,,,ja heh vaaditaanko sahalta mitään erityis toimia EI mut tavallisen työttömän ihmisen täytys tehä 10000e paskakaivoja,,,,,,,,piru mitä touhua

Keväälä -77 olin siellä pilkillä ja silloin sinne putosi multa lietsalan kuore niminen tasapaino , semmoset muistot on mulla siitä järvestä.

Yhellä jos toisellakin on mennyt uistimia ja revennyt verkkoja ja potkurinsokat katkeillut ym. tuolla järvellä. Ei siellä noilla kirkon vesillä ihan kaikki pärjää. Jos alkaa tuulikin luoteesta nousta silloin kun on pienellä veneellä keskellä selkää, tulee monelle jo äitiä ikävä.

Nimimerkki "saastaa" on tietysti oikeassa muistuttaessaan jätevesipuhdistamosta. Maatalous on silti suurin yksittäinen jäljellä oleva ravinnekuormittaja. Kuten viljelijät tietävät, viljelymenetelmien valinnalla – mm. lannoitustavoilla, muokkaustekniikalla ja torjunta-aineiden käytöllä – voidaan vaikuttaa mm. ravinteiden huuhtoutumiseen ja ympäristöön kohdistuvan kemiallisen kuormituksen määrään. Ympäristöstään huolehtiminen, jokainen käytettävissään olevien keinojen ja mahdollisuuksien rajoissa, ei ole vouhaamista.

Suodenniemen sahasta en tiedä, mutta lähes jokaisella sahalla on käytetty KY-5-tuotetta tai metallikyllästeitä. Onko maaperä mahdollisesti pilaantunut ja kunnostuksen tarpeessa? Kloorifenolien ja dioksiinien käyttäytymistä maaperässä, pohjavedessä ja ympäröivissä vesistöissä lienee jossain tutkittukin, vaikkakaan ei Suodenniemellä.

Luettuani itse esittämäni kysymyksen ja mietittyäni sitä noin kaksi minuuttia, vastaisin siihen näin: saha-alueen maaperässä on paikoin runsaasti dioksiinia, mutta siitä ei ole varsinaista haittaa niin kauan kun maaperää ei ruveta pöyhimään, ja paikka pysyy yleisöltä suljettuna. Dioksiinin esiintyvyys sahan rantavesien pohjassa on kysymysmerkki, mutta jos sitä on, se pysyy siellä eikä liukene veteen.

Kloorofenolit ovat vesiliukoisia. Olettaen, että niiden käyttö loppui käyttökiellon tultua voimaan Suomessa, niin enimmät pitoisuudet ovat menneiden vuosien aikana liuenneet sadeveden mukana järveen, ja siitä vähitellen itämereen. Kai järvivesi jollain aikavälillä vaihtuu.

Uteliaisuuttani nykäisisin kuitenkin asiantuntijaa hihasta, jos sellainen kävelisi eteen.