Jos Jumalan olemassaolo voitaisiin todistaa, millainen evidenssi sen todistaisi? Vastaus riippuu luonnollisesti siitä, mitä Jumalalla tarkoitetaan eli oletetusta Jumala-käsitteestä. Myös Jumalan otaksutut ominaisuudet ovat yhteydessä valittuun Jumala-käsitteeseen. On siis erotettava kysymykset "onko Jumala olemassa?" ja "mitä käsitteellä 'Jumala' tarkoitetaan?" Vastaaminen edelliseen edellyttää vastausta jälkimmäiseen, jolloin Jumala-käsitettä koskeva kysymys on Jumalan olemassaoloa koskevaa kysymystä perustavampi.-----
Jumala-käsitteitä on mahdollista erottaa ainakin seuraavat viisi:
1) Jumala transsendenttisena voimana
2) Immanenttinen Jumala
3) Jumala mystisenä kokemuksena
4) Humanistinen jumalakäsitys
5) Jumala filosofisena apukäsitteenä
Maailma voidaan jakaa kolmeen todellisuuspiiriin seuraavasti:
1) Empiiriseen eli konkreettiseen havaintomaailmaan (havaintotietoa)
2) Matemaattiseen eli abstraktiseen käsitteelliseen maailmaan (ymmärryksellä saatavaa tietoa)
3) transsendenttiseen eli ideoiden tai käsitteiden maailmaan (ei muuta tietoa kuin, että se on olemassa - välttämättä. Transsendenttinen käsitteiden maailma on ihmisen tietokyvyn ulottumattomissa, mutta sen olemassaolo vaikuttaa ihmiseen ja on siten todellisuutta, kuten Leibniz sanoo: "Kaikki mikä vaikuttaa ihmisen kokemukseen on todellisuutta)----
Koska juutalais-kristillisen jumalakäsityksen mukaan Jumala on transsendenttinen ja ääretön, tietomme Jumalasta ei voi perustua aistihavaintoon. Aistihavainnon kohteina voivat olla vain ajassa ja avaruudessa tapahtuvat äärelliset ilmiöt. Tietomme Jumalasta ei voi perustua myöskään näkemykselliseen ymmärrykseen, koska ääretön on epänäkemyksellinen. Tietoteoreettisesti äärettömyyden käsite vie näin inhimillisen tietokyvyn rajalle. Äärettömyyttä voi käsittää, mutta ilman sitä vastaavaa näkemystä ja havaintoa.
Tietokykyämme vastaavasti maailma on jaettavissa ontologisesti kolmeen eri todellisuuspiiriin:
1) aistihavaintoa vastaavaan ja aika-avaruudessa esiintyvään konkreettiseen maailmaan, 2) ymmärrystä vastaavaan matemaattiseen, abstraktiseen, käsitteelliseen maailmaan, ja 3) "puhtaan järjen" ideoita vastaavaan transsendenttiseen käsitteiden maailmaan. Jumala ja ääretön ovat meille "puhtaan järjen" ideoita eli käsitteitä, joita vastaavat "oliot" ovat tietokykymme ulottumattomissa.
Ihmisen on kuitenkin mahdollista "käsittää", joskin kielellisiä ja matemaattisia analogioita hyväksi käyttäen eli vertauksin, että äärettömän Jumalan kaikkiallinen läsnäolo on samaa sekä suuressa että pienessä, menneessä ja tulevassa - ja että Jumala on ikuisuutta ilman alkua ja loppua, avaruudettomuutta ilman suuruutta ja pienuutta. Toisin sanoen Jumala "on".
(Jari Palomäki: Ääretön transsendenttinen Jumala, Teologinen aikakauskirja 4/2002)
Jumala-käsitteitä on mahdollista erottaa ainakin seuraavat viisi:
1) Jumala transsendenttisena voimana
2) Immanenttinen Jumala
3) Jumala mystisenä kokemuksena
4) Humanistinen jumalakäsitys
5) Jumala filosofisena apukäsitteenä
Maailma voidaan jakaa kolmeen todellisuuspiiriin seuraavasti:
1) Empiiriseen eli konkreettiseen havaintomaailmaan (havaintotietoa)
2) Matemaattiseen eli abstraktiseen käsitteelliseen maailmaan (ymmärryksellä saatavaa tietoa)
3) transsendenttiseen eli ideoiden tai käsitteiden maailmaan (ei muuta tietoa kuin, että se on olemassa - välttämättä. Transsendenttinen käsitteiden maailma on ihmisen tietokyvyn ulottumattomissa, mutta sen olemassaolo vaikuttaa ihmiseen ja on siten todellisuutta, kuten Leibniz sanoo: "Kaikki mikä vaikuttaa ihmisen kokemukseen on todellisuutta)----
Koska juutalais-kristillisen jumalakäsityksen mukaan Jumala on transsendenttinen ja ääretön, tietomme Jumalasta ei voi perustua aistihavaintoon. Aistihavainnon kohteina voivat olla vain ajassa ja avaruudessa tapahtuvat äärelliset ilmiöt. Tietomme Jumalasta ei voi perustua myöskään näkemykselliseen ymmärrykseen, koska ääretön on epänäkemyksellinen. Tietoteoreettisesti äärettömyyden käsite vie näin inhimillisen tietokyvyn rajalle. Äärettömyyttä voi käsittää, mutta ilman sitä vastaavaa näkemystä ja havaintoa.
Tietokykyämme vastaavasti maailma on jaettavissa ontologisesti kolmeen eri todellisuuspiiriin:
1) aistihavaintoa vastaavaan ja aika-avaruudessa esiintyvään konkreettiseen maailmaan, 2) ymmärrystä vastaavaan matemaattiseen, abstraktiseen, käsitteelliseen maailmaan, ja 3) "puhtaan järjen" ideoita vastaavaan transsendenttiseen käsitteiden maailmaan. Jumala ja ääretön ovat meille "puhtaan järjen" ideoita eli käsitteitä, joita vastaavat "oliot" ovat tietokykymme ulottumattomissa.
Ihmisen on kuitenkin mahdollista "käsittää", joskin kielellisiä ja matemaattisia analogioita hyväksi käyttäen eli vertauksin, että äärettömän Jumalan kaikkiallinen läsnäolo on samaa sekä suuressa että pienessä, menneessä ja tulevassa - ja että Jumala on ikuisuutta ilman alkua ja loppua, avaruudettomuutta ilman suuruutta ja pienuutta. Toisin sanoen Jumala "on".
(Jari Palomäki: Ääretön transsendenttinen Jumala, Teologinen aikakauskirja 4/2002)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.