De som skriver hur många privilegier vi svenskspråkiga har kunde prova att leva som svenskspråkig en månad,jag tror att det skulle bli ett annat ljud i skällan.
Byt plats med mig en månad.
varsågod
2893
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Finns knappast några frivilliga.
Mitä tarkoitat? Mitä sinulta puuttuu?
Miksi vähättelet sitä, että maan suomenkieliset ja muut kielivähemmistöt joutuvat läpi koulupolkunsa yliopistoon asti opiskelemaan ruotsia, jota eivät useimmat missään tarvitse - vain jotta teille olisi ruotsinkielistä palvelua ja maan ruotsinkielistä kulttuuria voitaisiin pitää koko kansan kulttuurina muiden tarpeista välittämättä?
Oletko koskaan yrittänyt ajatella, miksi maan enemmistö haluaa vapaan kielivalinnan? Jos olet, oletko keksinyt muuta syytä kuin sen, että juopot sosiaalihuollon tuella elävät suomenkieliset kadehtivat teiltä kovalla työllä ansaittuja rikkauksia?
Oletko koskaan nähnyt meidät muut ihmisinä, joilla on koulutusta, kokemusta ja lapsia, joille me haluamme oikeudenmukaista ja hyvää elämää!
Kuinka voit asettaa sanasi noin, kun enemmistön toive vapaaehtoisesta ruotsista on taas tylysti haudattu uudessa opetussuunnitelmassa folktingetin ja RKP:n verkostojen lobbaamisella?
Vi har miljoner barn i världen som gråter när de inte får någon undervisning alls.och här gråts det för någon timmes språkundervisning som inte passar åt lata ungar.
Naurettavaa puolustella pakkoruotsia sillä, että maailmassa on lapsia, jotka eivät pääse kouluun ollenkaan.
Ihan sama kuin puolustelisi maailman nälänhädällä sitä, että ravitsevan ruuan sijasta tarjotaan höttöä.
Eivät maailman lapset saa parempaa opetusta sillä, että suomalaislapsisilta evätään vapaa kielivalinta, joka muilla vapaan maailman enemmistöillä ja uusilla vähemmistöillä on.
Koettakaa edes pysyä asiassa.
Ja sinä kehtaat kutsua meidän lapsiamme laiskoiksi!
Laiskoja ovat ilmeisesti kaikki fannot, koska tiedät, että aniharva fennoista säilyttää jonkinmoisen ruotsintaidon koulun jälkeen. Jopa professorit ja muut alansa huiput ovat unohtaneet ruotsinsa ja kommunikoivat englanniksi.
Miten voitte uskotella itsellenne, että koko ei-ruotsinkielinen Suomi on täynnä laiskoja ja tyhmiä, joille kuitenkin se pakkoruotsi tekee niin hyvää.
Eikö yhtään tule mieleen, että nyt petätte itseänne oikein reippaasti ja mustamaalaatte kansanosaa, joka tekee oikeasti paljon töitä, vastaa paljosta ja on aivan kypsä valitsemaan lastensa kieliopinnot?
Mina barn hade gärna läst några viktgare språk än pakkosuomi,nu när de är ute i världen har de inte haft någon som helst nyta av finska språket.
Siis kielivapaus on myös ruotsinkielisten etu. Olkaa hyvä ja toimikaa sen puolesta. Kertokaa edustajillenne, että pakon aika on ohi.
kiitän
Lakkaa jo ruikuttamasta näennäisongelmasta.
Jag har fölt samtalen på den här debatten i flera år och ännu har jag inte sett en enda en som skulle fodra att alla borde ha pakkoruotsi,det är nog era egna representanter som inte vågar släppa loss.Möjligtvis tänker de att det kan komma srt efter,vi svenskspråkiga skulle igen ha privilegier när vi kan båda nationalspråken.
Ihanko luulet, ettei RKP ja folktinget ole ollut pakkoruotsia vaatimassa?
Folktinget tilasi jo vuotta ennen vaaleja pakkoruotsia lisäävän hallitusohjelman kielipoliittisen osion tulevaa hallitusta varten.
RKP ei ensiyrittämällä saanut pakkoruotsia varhaistettua, mutta Mikaela Nylander ilmoitti heti tuntijakoluonnoksen ilmestyttyä, että he lähtevät hakemaan pakkoruotsin varhaistamaista hallituksessa suljettujen ovien takana. Ja saivat sen.
Folktingetin puheenjohtaja ilmoitti, että kielistrategia ja pakkoruotsin vahvistaminen ovat folktingetin tärkeimmät tavoitteet.
...
Folktinget, RKP ja ruotsinkielisten edustajien verkosto läpi puoluekentän on tehnyt valtavan paljon työtä pakkoruotsin eteen ja se työ on kantanut hedelmää.
Nyt voitte lähettää joko kritiikkiä tai kiitoksia tälle ryhmälle. Meiltä muilta heille ei kiitosta heru.
Ottakaa nyt kuitenkin aikuisen ihmisen tavoin vastuu edustajienne edesottamuksista - tai vaikuttakaa heihin.
Meidän on niin vaikeaa vaikuttaa omiin ministereihimme kun niitä ei ole. Tai siis ei tietenkään ole niin, että vaan perussuomalaiset kannattaisivat pakotonta ruotsia tai jotain sinne päin, vaan toki meitä on kaikista puolueista täällä kirjoittelemassa, mutta kun meitä vastustajia on vain 95 %, niin meidän on niin vaikea vaikuttaa omiin ministereihimme.
DEt är klart att det är svårt.
Byt plats med mig en månad.
Vaihda paikkaa kanssani kuukaudeksi.
Det var ju en rolig inledning. Varför ingen saklig diskussion?
Snälla ni, glöm pakkoruotsi för en stund och kommentera inledningen.
Nylänningens inledning är på riktigt bra. Var så god och kommentera sakligt.
Jotain etuoikeuksia täytyy olla, koska suomenkielisen perheen nuoren kannattaa pyrkiä nimenomaan ruotsinkielisiin jatko-opintoihin oltuaan vuoden Ruotsissa vaihto-oppilaana, sillä siten hän pääsee helpommin haluamalleen alalle.
Jos te nyt myöntäisitte, että nimenomaan korkeamman koulutuksen suhteen olettekin etuoikeutettuja.
Samalla myös syrjäytyminen on ruotsinkielisellä puolella harvinaisempaa, ei vain siksi, että sosioekonominen tilanne ruotsinkielisten parissa on parempi, vaan siksi, että jatkopaikkoja on enemmän (ei kaikille aloille, mutta halutuille aloille kyllä). Suomenkielisellä puolella saattaa pääkaupunkiseudulla viidennes jäädä toisen asteen ulkopuolelle. Lisäksi haluttujen koulujen keskiarvot nousevat suomalaisella puolella todella korkeiksi, kamppailu jatkopaikoista on ysien joukossa todella kovaa.
Kun suomenkielisellä koulutuspuolella nuoria ohjataan rajulla kädellä aloille, jolla on tarvetta (hoitoalat, teollisuus), ruotsinkielisellä puolella pidetään kiinni siitä, ettei nuoria voi pakottaa. Sanotaan suoraan, että esimerkiksi kulttuuri- ja media-alan opinnot ovat perinteisesti tärkeitä suomenruotsalaisille.
On myös nostettu esiin sitä, miten erilaiset säätiöiden jakamat apurahat ovat helpommin ruotsinkielisten tavoitettavissa. Ja koska maassamme on perinteisesti vahvaa läheisten suosimista virkoja ja paikkoja jaettaessa, ruotsinkielisten verkostot toki näyttelevät suurta osaa myös nuorten sijoittuessa työelämään, yhdistyksiin ja tutkijanuralle.
Ja tämän kuvion kruunaa nuorten ja aikuisten kavahtama pakkoruotsi, joka käsittämättömyydessään on vertaa vailla.
Alla svenskspråkiga studerar inte på universitet och högskolor. Det finns många som jobbar inom service,vårdbranschen, och till många yrken finns det helt enkelt inte svenskspråkig utbildning.
Ei ole islantilaisillakaan, joita on määrällisesti yhtä paljon kuin suomenruotsalaisia, koulutusta kaikille aloille, he lukevat siksi Tanskaa, jotta voivat käydä Tanskassa kouluttautumassa.
Suomenruotsalaiset voivat myös valita kouluttautumisen vanhassa emämaassa eli Ruotsissa. Siellä ei tarvitse suorittaa edes pakkosuomea.
Suomenkielisiltä nämäkin mahdollisuudet puuttuvat.
Mitä ruotsinkielisiltä puuttuu?
Me muut kieliryhmätkö eväämme teiltä jotain, mihin teillä olisi oikeus?
”Jotain etuoikeuksia täytyy olla, koska suomenkielisen perheen nuoren kannattaa pyrkiä nimenomaan ruotsinkielisiin jatko-opintoihin oltuaan vuoden Ruotsissa vaihto-oppilaana, sillä siten hän pääsee helpommin haluamalleen alalle.”
Eivät ruotsinkielisen koulutuksen paikat ole vain ruotsinkielisille vaan ruotsinkielentaitoisille. Amerikassa vuoden vaihto-oppilaana ollut voi hakea englanninkielisiin jatko-opintoihin, jos siltä tuntuu. Ei täällä silti huudella, että Suomen englanninkielisillä olisi jotain etuoikeuksia.
”Jos te nyt myöntäisitte, että nimenomaan korkeamman koulutuksen suhteen olettekin etuoikeutettuja.”
Muutamalla yliopistolla on velvollisuus huolehtia ruotsinkielentaitoisten lääkäreiden ja juristien kouluttamisesta. Minkä kielinen tahansa ruotsia osaava voi hakea. Mikä ihmeen etuoikeus tämä on tavalliselle suomenruotsalaiselle? Muutamahan sinne vaan hakee ja pääsee, jos pääsee. Sitä paitsi ruotsia taitavien sisäänpääsypisteet olivat esimerkiksi viime vuonna oikeustieteelliseen korkeammat kuin suomenkielisillä.
"Eivät ruotsinkielisen koulutuksen paikat ole vain ruotsinkielisille vaan ruotsinkielentaitoisille."
Tämä on turhaa jauhamista.
Suomenkielisillä ja muilla kieliryhmillä ei ole mahdollisuutta valita kielitaitoaan, joten heille ei aukene Saksan tai Ranskan tai edes Eestin yliopistot yhtä helposti kuin muiden maiden nuoriso etsii ulkomaista koulutusta.
Valinta suomenkielisen tai ruotsinkielisen opiskelun välillä ei ole todellinen, se on huono lohdutuspalkinto ihmisille, jotka ansaitsisivat opiskella omalla kielellään tai etsiytyä muunkielisiin koulutuksiin.
On yksinkertaisesti väärin laskea näitä ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja jotenkin "avoimeksi muille", koska on selvää, että niihin ovat etusijalla äidinkielenään ruotsia puhuvat ja ne harvat, jotka on haluttu työntää ruotsinkielisten helpompaan kiintiöön puskemalla heitä ruotsinkieliseen kouluun.
”Samalla myös syrjäytyminen on ruotsinkielisellä puolella harvinaisempaa, ei vain siksi, että sosioekonominen tilanne ruotsinkielisten parissa on parempi, vaan siksi, että jatkopaikkoja on enemmän (ei kaikille aloille, mutta halutuille aloille kyllä).
Asiaa on tutkittu. Ruotsinkielisillä on parempi sosiaalinen yhteisöllisyys (saa rohkaisua ja tukea), mutta toisaalta myös kovempi sosiaalinen kontrolli (ei passaa hirveästi lyödä lössiksi).
Media-assistentteja ja medianomeja koulutetaan myös suomenkielisellä puolella liikaa. NIitä on joka lähtöön.
Suomenkielisellä puolella koulutusta karsitaan. Ruotsinkielisellä puolella viestinnän koulutus ei painotu näihin turhakeammatteihin. Mikael Kosk varoitti vastikään HBL:ssä karsimasta tämän alan koulustusta, koska se on ruotsinkieliselle kulttuurille ominaista.
HS kartoitti nyt kesällä 2012 nuorten syrjäytymisvaaraa. Todetaan se, mikä on jo tiedetty kauan:
"Rannikkoseudun ruotsinkielisissä kunnissa nuorten tilanne on keskimääräistä parempi. Tämä näkyy työttömyystilastoissa, mutta lisäksi ruotsinkielisten on helpompi päästä lukioihin ja muihinkin keskiasteen oppilaitoksiin, toisin sanoen opiskelupaikkoja on tarjolla suhteellisesti enemmän."
Sinänsä ok, että edes ruotsinkielisillä nuorilla on hyvin. Nyt pitäisi sitten pitää huolta myös näistä muista.
”On myös nostettu esiin sitä, miten erilaiset säätiöiden jakamat apurahat ovat helpommin ruotsinkielisten tavoitettavissa. Ja koska maassamme on perinteisesti vahvaa läheisten suosimista virkoja ja paikkoja jaettaessa, ruotsinkielisten verkostot toki näyttelevät suurta osaa myös nuorten sijoittuessa työelämään, yhdistyksiin ja tutkijanuralle.”
Kun eläisit kuukauden tavallisen ruotsinkielisen elämää, niin mitenkähän se sinun elämääsi vaikuttaisi? Ei luultavasti yhtään mitenkään. Jos luulet, että virat jaetaan sukulaisuussuhteiden perusteella, niin huh huh. Johan jääviyssäännöt sen estävät. Verkostoja ruotsinkielisillä varmasti on, mutta niin on suomenkielisilläkin. Verkostojen luomistahan opetetaan jo vaikka ammattikorkeakouluissa. Tai kaipa sinullakin on vaikka armeija-aikojen kautta jotain verkostoa. Jos ei, otan osaa.
Avoimesti Umayya Abu-Hanna sanoo mielipiteensä myös suomenruotsalaisuudesta. Näin häntä siteerataan HBL:n artikkelissa:
--- finlandssvenskar är vana vid att representera alla minoriteter trots att finlandssvenskarnas, liksom de finskspråkigas, situation på inget sätt går att jämföra med invandrarnas eftersom man varken delar historia, erfarenheter, samhällsställning eller verklighet. --- Finlandssvenskarnas starka ställning som minoritet tycker hon visserligen är en bra sak men tillägger samtidigt att svenskans position nu går in i en ny fas där den inte har samma självklara status längre. --- Historia är historia, nu är demografin på väg att förändras. Många av mina finlandssvenska vänner förstår inte det här. De säger sig vägra släppa taget om rättigheterna de tillskansat sig. Men i framtiden kommer svenskans ställning inte att vara lika självklar längre. Den här förändringen är oundviklig och kommer säkert att göra ont. --- Bland annat kritiserar hon i boken den nepotism som hon anser har förekommit i samband med olika utnämningar. Ansökningsprocesser där efternamn och kontakter förbättrar ens förutsättningar att bli vald och som invandrare därmed inte kan omfattas av. Bland annat beskriver hon hur Stefan Wallin 2009, då som kulturminister, av språkpolitiska orsaker valde att tillsätta Leif Jakobsson som ordförande för Statens konstkommission. Detta samtidigt som styrelsen innehöll en enda representant för andra etniska minoriteter, vilket enligt Abu-Hanna är alltför få. Hon ifrågasätter också valet av Eva Biaudet som minoritetsombudsman 2010 då vissa andra sökande med invandrarbakgrund inte ens kallades till intervju. Hon skriver att det är välkänt att vissa minoriteter motsätter sig mångkulturens demokratiseringsprocess, samtidigt som dessa förväntar sig att andra ska driva just deras sak. ---
I de här fallen borde alltså folk med invandrarbakgrund blivit valda ?
Vanha suomalainen sananlasku: "Hullun vasikan kanssa on turha juosta kilpaa!"
Hämeessä on sanontatapa: "Hullun kanssa on turha kinata ja vasikan kanssa turha juosta kilpaa"
Keskustelu loppuu aina siihen, mistä sen pitäisi alkaa. Ruotsinkieliset kieltäytyvät näkemästä todellisuutta.