olen n. kolmikymppinen, raskaita aikoja elävä nainen. Monia hankaaluuksia on vielä voitettavana, mutta yritän olla optimistinen. Mitä näkisit minulle tulevaisuuteen, onko kauan kaivattua romantiikan poikasta missään näkösällä tai helpotusta asioihin?
kiitos jo etukäteen!!!
kiitos jo etukäteen!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei "näkymätönNyyti"!
Olet todellakin ollut (ainakin minun silmissäni) näkymätön:)) sillä en eilen täälla palstalla vastaillessani nähnyt lainkaan tätä sinun kysymystäsi ja tänään olen vastannut vasta muutamalle. Sinun "näkymätöNyyti" kysymyksesi nyt nousi vasta eteeni, ja heti on mainittava tämä tärkeä pointti tuosta henk.koht. kuvaukseen liittyvästä "tattumapohjasta" mikä pitäisi löytyä kysymykseen sisällytettynä jotta voisi visualisoida tietyntyyppisen kysyjän silmieni eteen kuin valokuvaksi.
Siis hieman muutakin kuin vain 30 v. ja sinkku, mutta yritän nyt silti näillä vähän värittömillä persoonakuvauksilla saada näkymää sinun auraasi (mikä on todellakin haastavaa kuin taistelua tuulimyllyjä (henkivoimia) vastaan, minulla siis:))
Ok, kahlailtuani "rivien väleissä", etsimässä "sinua" sain eteeni kuvan näyttävästä nuoresta t.ristiverisestä naisesta (toiv. että se olit sinä).
Olit näyssäni kuin "itseäsi etsimässä", vaikutit tempramenttiselta ja vilkaalta, toisaalta halusit vetäytyä piiloon, kuvitellessasi ettet kelpaa sellaisena kuin olet, omana itsenäsi ja tähän kuvaan nousi ankara uskonollisuuden henki lapsuudestasi varjoksi. Mietit näitä kaikkia ja sitä miksi et voi olla j"okasuuntaan kumartava". kiittäjä:)
Olet siis hyvinkin mielenkiintoinen ja erilainen persoona kuin sinun oletetaan olevan, siis heidän taholta joidenka ruotuun et ole alistunut tms.
Nostat vielä kynttiläsi vakan alta, kiusallaankin hieman "pöyhistellen sulkia", sillä sinullahan on paljon anettavaa kuten myös saavutettavaa omana itsenäsi menestyen toimissasi ja työurallasi.
Työuralla missä näen nyt alkavia opiskeluja, etenemistä luovalla taiteellisella saralla hyvinkin määrätietoisesti laskelmoiden, kannattavuutta ja sitä mihin rahkeesi riittävät ja nehän riittävät hyvinkin siihen mihin tähtäät...onneksi sinulla on sinua kannustava miesystävä (taustalla) tulemassa päätöksiäsi, tuette toisianne kaikessa vaikka välillä ei toki siltä tunnukaan.
Näen sinulle muuytakin kuin vain raskaita aikoja, näen myös onnea, väriä ja yht. hyvää aikaa nykyisen kumppanisikin rinnalla, mistä huokuu huumoria ja väriä elämään vaikka et sitä halunnut esille tuodakaan kysymyksessäsi:)
Luotahan vaistoihisi ja omaan onneesi, minkä olet ansainnut!
Kiitos suuresti sinulle, kun näit vaivaa vastataksesi minulle!
Ja pahoittelut jos en riittävästi antanut tietoja itsestäni!
Osuit oikeaan siinä, että olen pohtinut opiskelujen aloittamista taiteellisella alalla, ja etsiskelen kovasti itseäni sekä koitan uskaltaa olla oma itseni, mikä on minulle haastavaa.
Olen käynyt rankan parisuhteen läpi, jonka jälkeen en oikein ole uskaltanut päästää miehiä lähelleni, eli olen siis sinkku ollut jo jokusen vuoden.
Ihanaa että näit valoakin minulle, siihen kun on aika ajoin ollut vaikeaa uskoa.
Alkuperäisessä kysymyksessäni vähän utelinkin, että näkisitkö minulle rakkautta missään. Jotainhan ilmeisesti näit, onko sitten tulevaa kun ei ainakaan nykyistä?
Nostaisin..