Kysyisin, että voiko paniikkihäiriö tulla ihan yhtäkkiä ilman, että mitään erikoista olisi sattunut? Siis eli voiko tulla esim. kesken iltapalan syönnin tai vaikka juoksulenkillä?
Kysymys paniikkihäiriöstä
tyhmäkysymys???
5202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä voi ja useimmiten juuri niin tuleekin
Nimenomaan, kyllä voi. Itseäni myös hämmensi ja pelotti, kun kohtaus saattoi tulla missä ja milloin vaan, ilman mitään laukaisevaa tekiää. Esim. autoa ajaessa, sohvalla makoillessa, töissä, baarissa, lenkillä, missä vain. Lääkäri sanoikin minulle, että se on juuri "se oikea paniikkihäiriö", kun ei tarvita mitään varsinaista syytä kohtaukselle. Itse pelkäsin lähinnä jotain fyysistä sairautta.
Minulle on auttanut Cipralex-lääkitys, sekä alussa myös nukahtamislääke unta antamaan... Väsyneenä sitä on vielä paljon alttiimpi kaikille oudoille tuntemuksille jne.. Suosittelen, että menet rohkeasti psykiatrin juttusille, jos et jo ole käynyt, kuvailet oireesi ja kerrot epäileväsi paniikki-, tai ahdistuneisuushäiriötä. Ei kannata turhaan pelätä ja kärsiä niistä kohtauksista, jotka voivat olla todella rajoittavia ja ahdistavia kokemuksia, vaikka vaarattomia ovatkin.
Minkälaisia oireita sinulla noihin paniikkikohtauksiin liittyy?
Kiitos vastauksista!
Oireitani ovat: epätodellisuuden/sekoamisen tunne, jalkojen ja käsien meneminen veltoksi, joskus pyörrytys ja hengenahdistus välillä. Ihmettelen vain kun oireet saattavat tulla ilman mitään panikoivaa tai stressaavaa tekijää. Oireiden kesto on noin 2-5h ja joskus jopa melkein päivä. Luulen tämän olevan paniikkihäiriö, mutten ole aivan varma...
Tuttu tunne myös tuo epävarmuus, että onko kyseessä paniikkihäiriö vai joku muu... Itse muistan olleeni todella helpottunut tajutessani, että kyseessä on paniikkihäiriö.
Omia oireitani olivat mm. erilaiset sydäntuntemukset, joko sydän tuntui lyövän todella tiheään/voimakkaasti, tai toisaalta, ettei se lyö ollenkaan. Huimaus/kaatumisen tunne, epätodellinen/poissaoleva olo, sekoamisen/kuolemanpelko, suun kuivuminen, hikoilu/kuumalla ilmalla hikoilun äkillinen loppuminen, outo tärinän/värinän tunne rinnassa, heikotus, harvemmin hyperventilointi, näköhäiriöt, puheen takeltelu, palan tunne kurkussa/möykky rinnassa, punastelu, välillä taas kalpeus, jne... Oireet vaihtelivat. Ja kohtauksen jälkeen iski aina voimakas väsymys.
Ehdin kärsiä paniikkihäiriöstä n. 4 vuotta, ennen kuin ymmärsin mennä psykiatrin juttusille. Välillä oli parempia, välillä huonompia kausia... Lopulta tuntui, kuin olisi lievä paniikkikohtaus jatkuvasti päällä, joka äityi kunnon kohtaukseksi ehkä 1-5 kertaa viikossa. Nukkumisestakaan ei meinannut tulla mitään.
Paniikkihäiriö sekoitetaan usein esim. esiintymiskammoon, kahvikuppineuroosiin tai vastaaviin, siis tilanteisiin, jotka pitävät sisällään sen laukaisevan stressitekijän. Kun sitten reilu vuosi sitten sain paniikkihäiriö yleistynyt ahdistuneisuushäiriö diagnoosin, moni kaverikin ihmetteli, "Sulla paniikkihäiriö??", kun olivat tottuneet, että olen usein sellainen mielelläni esillä oleva ja avoin tyyppi.
Silloin reilu vuosi sitten aloitin myös sen Escitalopram Actavis(Sama kuin Cipralex) -lääkityksen, ja sen jälkeen on välillä tullut korkeintaan se olo, mistä ennen tiesin, että nyt se kohtaus on tulossa, mutta siihen on jäänyt, -ei kohtausta. On siis ns. normaali olo.
Kun olet lukenut tämän, toivon, että ensimmäisenä sinullekkin tulisi nyt sellainen helpottunut fiilis, että huh ja jes, enpä ole ainakaan ainoa, joka näistä ihme oloista kärsii, ja että kyse on todennäköisesti yllättävänkin yleisestä ongelmasta, joka ei ole vakava, vaikkakin todella kiusallinen ja ikävä, mutta hoidettavissa. :)
Kuulostaa paniikkihäiriön oireilta kyllä. Itsellä meni kksi ennenkuin tajusin mistä on kyse, tai oikeastaan silloinen elämänkumppani tajusi sivusta seuranneena että paniikkihäiriöstä on kyse. Lääkkeitä löytyy kyllä joka lähtöön, itse suosittelisin terapiaa, joka auttaa kummasti.