Olen kolmen lapsen todella väsynyt äiti. Nuorin lapsistamme on alle vuoden ikäinen ja erittäin huonosti nukkuva tapaus.. Mieheni tulee toisesta kulttuurista ja tekee vain yötöitä, joten arjen pyörittäminen on minun vastuullani täysin. Miehelläni on ollut paljon sairauksia viime aikoina ja muita ongelmia. Itselläni tuli synnytyksen jälkeinen paha masennusta josta toipuminen on ollut raskasta. Olen saanut lääkityksen mutta lopetin itse lääkkeiden syömisen. Olen aikaisemmin yrittänyt itsemurhaa ja nyt ko. ajatukset ovat taas vallanneet mieleni.
Olen niin väsynyt arjen pyörittämiseen ja toivon koko ajan että pääsen pois täältä.. En tiedä minne haluan mutta pois.. Kaikki raha-asiat ovat minun vastuullani ja aina joudun miettimään miten rahat riittävät kuukauden eteenpäin. Mieheni ei lähetä rahaa kotiinsa tms., mutta hänen rahansa ovat menneet mm. sairaalalaskuihin toisessa maassa, omaan koulutukseensa jne.. Lapsien rehaaminen paikasta toiseen, kauppassakäynti, ruoan laitto, vaatteiden pesu jne... Tämä kaikki ei mieheni mukaan ole mitään.. Hänen mukaansa minun velvollisuus on hoitaa kaikki, koska hän käy töissä. Toki näinkin on...
Itse en pysty hoitamaan omaa parenemistani koska kaikki hänen ongelmat ovat perheessämme ykkösasioita. Mies on mitä ihanin, mutta ei ymmärrä että myös äiti on vain ihminen ja ei jaksa jos ei nuku... Kamppailen koko ajan jaksaminen äärirajoilla.. Meillä käy kotipalvelu kaksi kertaa viikossa jotta saisin edes vähän hengäsdystaukoja.. Käyn itse myös psykologin luona, mutta mieheni ei tiedä sitä koska hänen mukaansa ko. masennuksen sairastajat tms.. ovat aiheuttaneet tilansa itse.. Taivas mikä ajattelumalli...
Mitä pitäisi tehdä? Moni sanoisi heitä mies ulos... Haluaisin niin että mieheni ymmärtäisi oman tilanteeni. Haluaisin niin kovaa kertoa hänelle tämän kaiken mutta tiedän että eromme tulee varmasti. Hän ei voi hyväksyä että käyn jossain juttelemassa eikä sitä etten olekkaan se äiti joka jaksaa tehdä kaikki.. Ja olen äiti joka ajattelee itsemurhaa ja syö lääkkeitä...En jaksa olla rakastava, olen mustasukkainen, valittaja, ... Rakastan lapsiani yli kaiken ja tiedän että itsemurha on todella itsekäs teko.. Mutta kun ei jaksa enään....
Olen niin väsynyt arjen pyörittämiseen ja toivon koko ajan että pääsen pois täältä.. En tiedä minne haluan mutta pois.. Kaikki raha-asiat ovat minun vastuullani ja aina joudun miettimään miten rahat riittävät kuukauden eteenpäin. Mieheni ei lähetä rahaa kotiinsa tms., mutta hänen rahansa ovat menneet mm. sairaalalaskuihin toisessa maassa, omaan koulutukseensa jne.. Lapsien rehaaminen paikasta toiseen, kauppassakäynti, ruoan laitto, vaatteiden pesu jne... Tämä kaikki ei mieheni mukaan ole mitään.. Hänen mukaansa minun velvollisuus on hoitaa kaikki, koska hän käy töissä. Toki näinkin on...
Itse en pysty hoitamaan omaa parenemistani koska kaikki hänen ongelmat ovat perheessämme ykkösasioita. Mies on mitä ihanin, mutta ei ymmärrä että myös äiti on vain ihminen ja ei jaksa jos ei nuku... Kamppailen koko ajan jaksaminen äärirajoilla.. Meillä käy kotipalvelu kaksi kertaa viikossa jotta saisin edes vähän hengäsdystaukoja.. Käyn itse myös psykologin luona, mutta mieheni ei tiedä sitä koska hänen mukaansa ko. masennuksen sairastajat tms.. ovat aiheuttaneet tilansa itse.. Taivas mikä ajattelumalli...
Mitä pitäisi tehdä? Moni sanoisi heitä mies ulos... Haluaisin niin että mieheni ymmärtäisi oman tilanteeni. Haluaisin niin kovaa kertoa hänelle tämän kaiken mutta tiedän että eromme tulee varmasti. Hän ei voi hyväksyä että käyn jossain juttelemassa eikä sitä etten olekkaan se äiti joka jaksaa tehdä kaikki.. Ja olen äiti joka ajattelee itsemurhaa ja syö lääkkeitä...En jaksa olla rakastava, olen mustasukkainen, valittaja, ... Rakastan lapsiani yli kaiken ja tiedän että itsemurha on todella itsekäs teko.. Mutta kun ei jaksa enään....
Vastaukset 6
Vanhimmat
En oikeen usko että miehesi niin ihana on jos arvot eivät kohtaa ja olet äärirajoilla jaksamisesi suhteen. Laita moinen äijä vaihtoon koska toipumisesi ei ala ennen sitä! Muista hankkia sitten lähestymiskiellot ym.. jos mustasta miehestä on kyse! Itsemurha on säälittävä teko ja en suosittele! Ja vielä vinkki kun lapsia on jo tarpeeksi -mieti ehkäisyn käyttöä;-)
Äiti hyvä! Olet ilmeisesti törmäyskurssilla kahden kulttuurin välissä. Et voi muuttaa miestäsi, on vain hyväksyttävä se, että hänellä ei ole edellytyksiä täysin ymmärtää vieraan kulttuurin omaavaa vaimoa ja hänen ajatuksiaan. Tämä on ihan luonnollinen ja normaali asia joka on nyt vain osunut kohdallesi. Jossain toisessa perheessä asia voi olla toisinkin.
Kolmen lapsen ja miehen hoitaminen yksin on rankkaa. Kannattaa istua ja kirjata mielessään ylös ne tosiasiat mitä odottaa mieheltä mutta joita hän ei pysty toteuttamaan ja sitten unohtaa ne ja keskittyä vahvistamaan omaa elämäänsä. Psykologin avulla voi luoda oman itsenäisen identiteetin ja elämän.
Lapsen tarvitsevat sinua. Jos olet syönyt mielialalääkkeitä hiljattain, voit kärsiä myös vielä niiden vieroitusoireista jotka väsyttävät ylimääräisesti ja tuovat itsemurha ajatuksia.
Itse olet halunnut 3 lasta ja vielä vieraasta kulttuurista olevan miehen kanssa. Ulkomaila naiset nyt vaan hoitaa koko talouden ja mies käy töissä ja juhlimassa.
Nyt vaan rauhoitu ja aika tekee tehtävänsä. Lapset kasvaa jne...
Eikö sinulla ole sukulaisia, jotka voisi tulla välillä auttamaan ja hoitamaan lapsia?
Jos vauvasi nukkuu jo koko yön, niin pyydä lääkäriltä resepti lyhytvaikutteiseen melatoniiniin. Sillä saat nukuttua.
Syöthän Omega-3 rasvahappoja ja D-vitamiinia riittävästi?
Kalaa täytyy syödä 3 kertaa viikossa lapsetkin.
Muista ulkoilla joka päivä eli lähde puistoon, jossa on muita öitejä. Näin saat seuraa ja vertaistukea arkeen.
Kyllä se siitä sitten ajan kanssa.
Älä vaan syö mitään mielialalääkkeitä. Ne eivät ole hyväksi.
Onneksi saat jo keskusteluapua. Se on iso asia, kun harva sitä saa.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm
Koska jälki-abortista saa elinkautisen, niin et voi muuta kun olla
möllöttää. Mutta mieti seuraavassa elämässä kortsuja,
suomalaista miestä ...Ja vähennä kansssa trollaamista se auttaa heti.
Älä syyllisty. tilanteesi on nyt tämä ja mietitään mikä avuksi.
Lapsillesi päivähoito, seurakunta, kerhot. Ota vastaan ja mieti kaikki apu, suku, naapurit, kaverit.
Toimeentulotuki.
Vertaistuki, uskoisin, että on ryhmiä erikulttuurisille perheille,
Jaksamista sinulle, äityli,
Jaksoin minäkin ja nyt olen onnellinen kolmesta nuoresta aikuisesta lapsestani.Pää pystyyn ja ota lääkeesi.
Lapset puistoon, kerhoon, päiväkotiin edes puolipäiväksi.
Lääkkeet jättää apteekkin ja ihan tosi. Niillä ei parane arjen ylä- ja alamäistä, jotka kuuluu elämään.