Minkälaisia reittejä teitte kuluneella kesällä pääkaupunkiseudulta Maarianhaminaan? Missä yövyitte matkalla ja missä tankkasitte? Oliko satamissa tilaa vielä iltapäivällä tullessa vai joutuiko etsimään uuden yöpymiskohteen?
Suunnitteilla Ahvenanmaa
HessuP1
443740
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Pk seudulta jos lähtee länteen suorinta venereittiä luvassa on korpea hankoon asti, joten ruokaa, vettä ja veneen energiaa pitää olla tuolle matkalle. Seuraava täydennyspaikka on joko degerby tai kökar tai suoraan maarianhaminaan.
Luonnonsatamissa ja retkisatamissa on yleensä tilaa aina, matkalla on tammisaaren kansallispuiston monet satamat ja saaristomerellä yxskär ja björkö (kiva uimajärvisaari). Föglön eteläpuolella on kivoja luonnonsatamia myös.
Tankata voi myös Kasnäsissä / Rosalassa jos niitä miettii ja sinne asti yksi tankkaus riittää. Jos ei riitä niin Porkkalasta saa, samoin Barösundista jne.
Yleensä vielä iltapäivällä joka satamasta joku kolo löytyy, mutta jos on mieltynyt tiettyyn kohtaan laiturilla niin sitten pitäisi olla liikkeellä jo ennen puoltapäivää. Välillä tilaa on vaikka kuinka, sen ennakointi on vaikeaa. Jotkut lähtee satamasta vasta illansuussa eli täydessä satamassa paikansaanti on aina tuurista kiinni.
Föglön eteläpuolelle en kehota menemään, jos ei tunne vesiä hyvin. Ainoastaan lounaiskulmassa on hyviä luonnonsatamia, turvallisesti saavutettavissa, (Laivaväylän suunnasta sisään).
Föglön eteläpuoleta menee turvallinen 4m syvä väylä, joka on merkitty ainakin merikarhujen julkaisuun. Sopisi aivan yhtä hyvin merikarttoihin se laittaa vaikka katkoviivoituksella.
Föglön eteläpuolelta pääsee ainakin merikarttaan merkittyä kaapelilinjaa seuraamalla. Ei niitä kaapeleita koskaan kivien päältä vedetä. Siellä on joskus ennen ollut merkittykin väylä.
Olen käyttänyt ko. väylää useasti. Ja tiedän kuinka se ajetaan.
Vidskärin päällä on vieläkin jäänteet vanhoista linjatauluista. Ylemmässä osia vielä vähän pystyssä, Alammasta on jäljellä pieni lautakasa saaren rinteessä, vaikea havaita.. Vidskärin kohdalla pitää tehdä aika jyrkkä taitto länteen, ei saa oikaista, muuten on matalikossa. Kun on havainnoinut taulujen jäänteet, niin sitten suuntaan 265 länteen . Kohti edessä näkyvää "puolipyöreää" saarta, sen pohjoisreunasta vähän pohjoisemmaksi. Tällä välillä on hankalin kohta. Pitää osua kahden pintakarikon väliin. Ne kyllä näkyvät loiskeena jos on merenkäyntiä ja normaali veden korkeudella. Sitten Gaddenin pohjoispuolelta kohti Björköriä. Olen kiertänyt sen edessä olevat matalikot etelän puolelta, koska sisäkurvissa on vaara joutua matalaan. Sitten vain Ledskärin väytälle.
Koetan sailmate.fi avulla kuvata merikarhujen väylää kökarilta päin:
1. Mennää virallistä väylää pitkin kohti föglön kylää jossa matala 5m silta
2. Ennen Föglön saarta käännytää etelään kohti Ramsön saarta.
3. Stora Estön saari jää taakse paapuuriin ja käännytään loivasti kohti länttä Håkonskärin suuntaan, joka jää paapuuriin ja Fjärdgrunnorna luodot styyrpuuriin.
4. Mennään Skinnarskär ja Botelskärr saarten välistä kohti Bergskärin pohjoisosaa. Neljän nimettömän luodon välistä mennää varovasti, siellä on vedenalaisia kiviä joiden välistä reitti menee.
5. Bergskärin luoteiskulmasta käännytään luoteesta jättäen ristikivi styyrpuuriin. Saavutaan syvän veden ääreen, josta on helpppo jatkaa Stroklobbenin eteläpuoliseen salmeen.
Mielenkiintoista. Tulipa vahvistettua luuloni, että se Merikarhujen väylä on toisenlainen ja kulkee pohjoisempana kuin tuo itse käyttämäni (joka siis on sama, jota Degerby1 kuvasi ja joka seuraa kaapelilinjaa. Sille reitille lähdetään Linskärskobbenin jälkeen ja siinä seurataan mahdollisimman paljon "valkoista vettä".
Itse kyllä jättäisin tuon Merikarhujen reitin sikseen, mutta kukin tekee oman valintansa.
Minusta taas kaapelilinjan seuraaminen on vaativampaa kuin pohjoisempi merikarhujen reitii, jolla on vähemmän mutkia ja reitin osuudet lähes viivasuoria. Myös ulompana saaristossa on harvat puuttomat saaret vaikeampi eroittaa.
No, omasta mielestäni plotterin kanssa (ja tietysti kaikuakin seuraten) navigoidessa se "kaapelilinja" on paljon helpompi. Säästää hermoja, kun enimmän osan aikaa alla on "valkoista vettä.
Ilman plotteria minä en lähtisi kummallekaan reitille vaan kulkisin pohjoisempaa. Tai sitten reilusti etelämpää.
Huomioitava on, että merikortit siltä alueelta eivät ole tältä vuosisadalta ja siis epätarkkoja.. Alue jakaanttuu myös useanpaan paperikarttalehteen.
Koen vaikeaksi vain määrätyissä olosuhteissa (täysin tyyntä), malalikkojen välin löytämisen. Muuten on helppoa. Saattaa kaiku näytää jossain kohdin 4m, mutta ei matalampaa.
Toinen asia vielä. Vidskärin reunalle tulo.
1. Lyhin reitti on ns. puu ja talo väylä. Ajo läheltä saarta, jossa on leppä. Lyötyy, kun ajaa länteen Kökarista, eikä kartassa olevaa väylää. Pian näkee edessään ainakin kiikarilla sen talon ja puun. Oltava tarkaan väylällä minimi syvyys 3m.
2. Viralliselta väylältä erkanevaa reittiä etälä-lounaaseen Vidskäriin.
3. Ennen kuin väylä menee Föglön saarten väliin. Etelään mutkitellen pääsee kaapeliväylälle ja välttää matalikojen välin kokonaan.
Näistä väylistä oli juttua Venelehdessä vuonna miekka ja kilpi.
Saaristossa ei ole järkeä käyttää plotteria, jokin virhe tiedoissa/laitteissa ,niin pum. Myöskin plotterien kartat ovat out of date. Päivitin uusia kiviä paperikarttoihin vuoden tauon jälkeen, löytyi muutama uusi etelärannikolta .
Pohjoinen reitti on ihan helppo perinteisin menetelmin tiheän saariston ansiosta, tilaa on jopa purjeveneellä purjehtia.
Plotteri on minulla silmämääräisesti ollut 97,8 % TODELLA TARKKA. Kyllä plotterilla näkövarmistusta unohtamatta voi ajella turvallisesti saaristossa.
Mistä saat kivipäivitykset? Näkeekö ne jostain aikajärjestyksessä, jotta osaa täydentää vähän eri ikäisiä paperisia merikorttisarjojaan?
Toi on ihan käsittämätöntä scheissea tuo joidenkin ihmefossiilien tyrkyttämä "plotteria ei ole järkeä käyttää saaristossa". JUURI siellähän sitä ON järkeä käyttää. Avomerellä se taas ei tarjoa perusgepsiin nähden mitään lisäarvoa.
Plotteri pesee perinteiset menetelmät tarkkuudessa 100-0. Yksikään, todellakaan siis yksikään ihminen ei pysty perinteisin menetelmin sijoittamaan itseään kartalle samalla tarkkuudella kuin plotteri, jos tehdään vaikkapa 50 tai sadan paikannuksen koesarja.
Pitääkö uusien kivilöytöjenkin tiedoista maksaa, ja mistä tiedot saa?
Kävinpä uudestaan paperikartan kanssa läpi tuon "merikarhuväylän" ja pysyttäydyn kannallani. Se näyttää aika itsetuhoiselta reitinvalinnalta, jolle lähtijällä täytyy olla jotenkin sellainen perusasenne, ettei pienet kiviinkolistelut merkitse mitään.
Kuules, jopa ruotsalaiset uskaltavat mennä tuon yleisesti tunnetun reitin kautta.
http://www.asort.se/3Bil/3BilderFinland10del1.htm
Voi jeesus on köyhää netin käyttö ja veneilytaidot, jos tollaista kysyy.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sally_albatrossin_turman_syy_17061.html
Uskovaiset uskovat muutenmkin taivallisiin voimiin, joten jatkakaa vain rauhassa uskomista.
https://www.strategypage.com/htmw/htspace/20070923.aspx
"September 23, 2007: The U.S. announced that it can now degrade the GPS signal in a small area, and will no longer buy GPS satellites equipped to degrade the signals planet wide.
The degraded signal (originally the "civilian" signal) is only accurate to within 100 meters
The newly announced capability can degrade the civilian signal to a different degree
"
"Yleisesti tunnettu" tai alkutekstissä "välkänd" on kyllä melko törkeää liioittelua. Tässäkin joukossa ilmeisesti vain eskaaderin vetäjä sen tunsi ja muutama muista uskalsi seurata, eivät kaikki.
Sinänsä tietysti poikkeuksellista, että yksikään ruotsalainen tuntee noin kumman polun.
"Sinänsä tietysti poikkeuksellista, että yksikään ruotsalainen tuntee noin kumman polun. "
Mitä kummaa tuossa reitissä on, katso tämän linkin 4 lyijykynärastia Bergskärin ja Botelskärin lähellä ja vedä viivat niiden väliin.
http://www.asort.se/3Bil/3BilderFinland10del1.htm
Sallynkin gps kyllä sijoitti ihan oikein. Bryggalla ei vain osattu käyttää laitetta (kapteenihan ei meriselitystä oikeudessa antaessaan tiennyt edes, mitä "datum" tarkoittaa).
Kyseessä oli siis käyttäjän virhe. Sellaisia tapahtuu ja ns. traditionaalisessa navigoinnissa tapahtuu paljon useammin. Ihminen on yksinkertaisesti epäluotettava olento.
"Ihminen on yksinkertaisesti epäluotettava olento. "
Tietotekniikka ei ole vielä niin pitkällä, että se olisi 100% luotettavaa ja älykästä. Ihmisen on helppo havaita puutteensa ja virheensä, koneen ei.
http://www.foxtv.fi/shows/lentoturmatutkinta/about
Tärkein jäi mainitsematta, eli tetotekniset laitteet ovat ihmisen tekemiä ja mitä enemmän niissä on osia, sitä virheherkempiä järjestelmiä ovat. Plotterissa on satoja tuhansia rivejä ihmisen kirjoittamaa tietokoneohjelmaa ja täydellinen tietokonekoodin testaaminen on mahdotonta. Merikäytössä poikkeustilanteita luonto aiheuttaa helposti pienveneille, joten ongelmat korostuvat lisää.
Väitän, että jos katsomme viimeisten 20 vuoden aikana eli satelliittinavigoinnin aikakaudella tapahtuneita havereita, niin ihmisen virheen aiheuttamia on 99,9% ja vain se jäljellejäävä murto-osa laitevirheitä. Ja jos väite plotterin hyödyttömyydestä olisi tosi, niin mistä ne tuhannet hylyt sitten ovat ilmestyneet Itämereen ennen plotteriaikaa???
Yksilö, joka väittää ihmisen olevan konetta luotettavampi, on yksinkertaisesti helvetin tyhmä. Ihminen väsyy, suuntaa huomionsa muuten vain johonkin muuhun tai yksinkertaisesti näkee tai ymmärtää näkemänsä väärin, vaikka olisi miten keskittynyt ja virkeä.
"niin mistä ne tuhannet hylyt sitten ovat ilmestyneet Itämereen ennen plotteriaikaa???"
Puuttelisten kartoituksen, säätiedotuksen ja merimiestaitojen takia.
Ennen plotteriaikaa laivat eivät ajaneet majakoita nurin:
http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/1210772727698
"Yksilö, joka väittää ihmisen olevan konetta luotettavampi, on yksinkertaisesti helvetin tyhmä."
Ihminen, joka väsyneenä tekniikan avulla tekee jotain se vasta tyhmä onkin.
"Yksilö, joka väittää ihmisen olevan konetta luotettavampi, on yksinkertaisesti helvetin tyhmä. "
Yksilö joka arvostaa koneita enemmän kuin omaa päätään on todella tyhmä. Saaristossa ei todellakaan tarvita huviveneessä taivaalta navigointintiapua, avomerellä kylläkin siitä on hyötyä jotta kahden erilaisen navigointitavan voi toteuttaa.
Aika kaukaa haettua veneilijälle on etsiä kiviä liikennevirastosta.
Tuo virasto kuitenkin vastaa tiedonantoja merekulkijoille ja veneilijöille julkaisusta. Hyvä juttu että internet aikakaudella karttapäivitykset saa ilmaiseksi.
Esimerkkejä uusista kivistä:
http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu/b_sarja.pdf
"Tm/UfS/NtM 24, 31.8.2012
*247.
Tm/UfS/NtM 22-23, 20.8.2012
*232.
"
Olen osunut plotterilla kivelle valkoisella, toisen kerran viittaan pimeässä. Molemmilla kerroilla virhe oli lähellä 100 m. Itse olen nykyään erittäin varovainen.
Heh, siinä viivanvetoharjoituksessa päätyisi kyllä taatusti kiville.
Tällä vesialueella on reilusti tilaa purjehtia:
http://www.asort.se/3Bil/3BilderFinland10del1.htm
Ainoastaan Bergskärin tienoolla on vähän kapeampaa, mutta hyvin sielläkin mahtuu vaikka kaksi venettä vierekkäin menemään.
Minä tein: 1) Helsinki 2) Elisaari 3) Modermagan 4) Hanko 5) Kasnäs 6) Jurmo 7) Kökar 8) Föglö 9) Maarianhamina. Nuo oli siis yöpymispaikkoja 8 metrisellä purkkarilla. Tankattu ei kertaakaan. Hyvin pääsi joka paikkaan iltapäivällä vielä heinäkuussakin. Ehkä isommalla veneellä voisi olla vaikeuksia. Jos olet aloittelija niin ei kannata mennä kuin näitä merkattuja väyliä eli jätä väliin nuo ehdotetut oikoväylät.
Tulipa tuo reissu heitettyä viime kesäkuun loppupuolella reilut 11-metrisellä purjeveneellä seuraavan kaavan mukaan: Espoo-Elisaari-Hanko-Vänö-Jurmo-Utö-Kökar-Degerby-Maarianhamina.
Takaisin tultiin Kihdin selän yli Saaristomerellä kierrellen reittiä Sottunga-Aspö-Pensar-Kassnäs-Jussarö-Elisaari-Espoo.
Huoltopisteitä osui matkalle sopivasti, eikä purjevenettä tietenkään viime kesän tuulilla tarvinnut tankata kun koneajoa tuli lokiin todella vähän.
6m DC:llä ajettiin Porvoosta Hankoon yöksi ja sieltä Maarianhaminaan. Takaisin Kasnäsin kautta. Haipakkaa mentiin ja oli kaiken kaikkiaan kiva reissu. Tuossa ottaa helposti Turkua, Naantalia jne. ohjelmaan myös jos niin haluaa.
Paljonko Hangosta maarianhaminaan on matkaa? Ajattelin itse myös tehdä tuon reissun 7m liukuvalla veneellä kesällä helsingistä lähtien .Ensin yhtäsoittoa hankoon että pääsee "tutuilta vesiltä" pois,sitten kelin salliessa ahvenanmaalle ja takaisin hitaammalla aikataululla.Pärjääköhän siellä ahvenanmaalla Suomella ja englannilla?
Matka riippuu siitä mitä kautta menee. Kielikurssi on kyllä turva.
Hki - Porkkala- Tammisaari - Hanko - Hiittinen - Utö - Helsö - Degerby - mariehamn
Kiinnitti huomiota, että monikaan ei mene Maarianhaminaan (Itäsatama) Lumparnin kautta. Oma mukava ohjelmanumero on mennä Lemströmin kanavan läpi.
Kuinkas näin kun olen poikamies ja ajattelin käydä paikallisissa ravintoloissa naisia katsastamassa,niin onko suomipoika kovassa kurssissa siellä? ja kun ei tuo ruottin kieli taivu? vai olisiko mahdollista käydä tallinnan tyyliin maksullisissa?
Kausityöntekijöitä ja keikkaajia on paljon mantereelta ja ulkomailta, niiltä saa helpommin. Natiiviit voi unohtaa. Nimim. flaxi kävi koko miehistöllä.