On se vaan märkää - onnkesi patjat sisällä lämpimässä!
Yhtään eivät ole merkanneet homeen hajulla makkarin sängyn alla olevat palaset. Etikkaa olen pumppupullolla suhikunut alapintoihin ihan kostaksi asti keväisin, sekä syksyisin ennen varastoinita.
Yhtään eivät ole merkanneet homeen hajulla makkarin sängyn alla olevat palaset. Etikkaa olen pumppupullolla suhikunut alapintoihin ihan kostaksi asti keväisin, sekä syksyisin ennen varastoinita.
Vastaukset 43
Vanhimmat
On silkkaa taikauskoa ja itsensä pettämistä "patjat vaan pystyyn ja sillä selvä".
Toki monilla se on se ainoa vaihtoehto, mutta erityisesti silloin kannattaa suihkia etikalla kaikki pinnat ihan märäksi asti.
Etikka itsessään on vaaraton ja biologisesti aine. Kasvustoja tuhoava vaikutus on kloriitin kanssa samaa luokkaa.
Google kertoo loput
Olishan sitä lämmintä kellaria ja purjeet tuodaan sinne. Ei ole tarvittu kuitenkaan etikkaakaan niiden kymmenen vuoden aikana, jonka patjat ovat veneessä talvehtineet, vain hyvin tuulettuva veneen peittely ja avoimeksi jätettyjä luukkuja. Raikas tuoksu veneessä ja täysin tahrattomat patjat eivät ole mitään taikauskoa.
Juuri tällä kelillä kannattaa pitää kaikki luukut auki. Lumi muuttuu vedeksi aikanaan, eikä kevään sisäpesua varten tarvi kantaa ämpärillä vettä .
"avoimeksi jätettyjä luukkuja"
Ilmassa oleva kosteus pääse tällöin helposti veneeseen ja tiivistyy pinnoille. Parempi on luukut kiinni ja kosteutta keräävä suolapussi käyttöön.
Maalaisjärkikin sanoo, että patjojen vaahtomuovi kuivuu ja säilyy parhaiten lämpöisessä.
Miksi kosteus tiivistyisi veneen sisällä? Ikinä en ole veneessä käydessä nähnyt ensimmäistäkään kondenssipisaraa. Ilmatiiviiksi ei venettä ole mahdollista sulkea, joten suolan pitäisi kuivata ilma myös veneen ympäristöstä.
Talvisää on kovin kuivaa, eikä vaahtomuovi kärsi mitenkään kylmässä varastoinnista. Varmaan parikymmentä vuotta tuli patjoja rahdattua talveksi. Nyt toistakymmentä vuotta jätetty veneeseen, eikä homepilkkuakaan niihin tullut. Ei taida maakrapujärki olla toimiva veneasioissa.
Niin eikös kondenssia synny jos on lämpötilaeroja ja talvella niitä ei synny eikä patjaan siirry ihosta kosteutta
Eikä ole talvella veneessä ihmisiä hönkimässä sinne kosteaa ilmaa. Oliko se liki pari litraa, mitä aikuisesta vettä ilmaan vuorokaudessa irtoaa hengityksen ja hikoilun tuotoksena.
Mulla on lasitetulla parvekkeella ulkolämpö/kosteus anturi. Pitkin syksyä kosteudet olleet 80-90% haarukassa. Ihan kuiva tämä talvi ei ole ollut.
Eipä noillakaan kosteuksilla kondensoi. Ilman kosteus olisi sama myös kylmässä hallissa ja niissä paljon yleisemminkin jätetään tavaraa veneisiin.
mutta kosteeta on ja home sanoo nam nam
Ei ole ainakaan mun patjoihin home noissa oloissa yrittänytkään pesiytyä. Ei taida itiöt tykätä kylmästä eikä raikkaasta ilmasta, ei kummastakaan. Varmasti olisi pentryn ympärille syötävääkin jäänyt enemmän kuin patjoihin, mutta ei ole sekään kelvannut.
Suhteellinen kosteus on talvella keskimäärin suuri, tosiaan tuollaista 80-90% luokkaa, kun kesällä ollaan keskimäärin jossain 50% paikkeilla. Ilmassa oleva todellinen vesimäärä riippuu kuitenkin paljon lämpötilasta. 20 C 50% ilmassa on vettä 8,7 g/m3, mutta 100% 5 C ilmassa on vain 6,8 g/m3 ja 100 % 0 C ilmassa enää 4,9 g/m3.
Homekasvu lämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktiona löytyy vaikkapa täältä: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/coste18/portugalpaperviitanen.pdf
Kosteutta kertyy veneen sisälle silloin kun ulkoilman suhteellinen kosteus on ennestään korkea ja lämpötila laskee reilusti esim yöllä nostaen suhteellisen kosteuden sataan. Kostetta imeytyy veneen rakenteisiin ja tekstiileihin ja vaihtuva ilma tuo aina vaan lisää vettä mukanaan.
Samasta ilmiöstä muuten kärsitään aamuisin kun joudutaan raapimaan auton ikkunoita puhtaaksi.
Syksyllä kannattaisi siis pitää luukut kiinni ja kuivattaa sisäilma suolapalloilla. Kevätpuolella kun ilma on kuivaa avataan luukkuja ja tuuletellaan.
Onko kukaan koskaan joutunut aamulla raapimaan auton ikkunoita sisältä?
On joutunut. Etenkin pitempään seisonnassa olleen auton ikkunat on talvella aina raaputeltava myös sisäpuolelta.
Mikä on pidempään? Kakkosauto on mulla silloin tällöin seisonut pihassa kuukauden tai parikin, mutta se ei ainakaan vielä ole ollut se pidempään seisominen. Ei ole tullut huurretta talvella, eikä pisaroita kesällä.
Ainoastaan ne jotka ovat unohtaneet ikkunat raolleen.
Logiikka mättää pahasti. Ensinnäkin parempi lukea, mitä Joakim juuri tuossa ylempänä kirjoitti suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden eroista. Mitä kylmempää on ilma, sen kuivempaa, pakkasella suorastaan rutikuivaa. Toiseksi, vaihtuva ilma ei tuo mitään kumuloituvaa kosteutta sisään. Ilman kuivuessa kuivuvat myös rakenteet ja tekstiilit. Puuveneidenkin nostoa hieman aikasemmin syksyllä suositellaan sen takia, että rakenteet kuivuisivat, eikä niitä tuoda sen takia lämpimään.
Pointti on siinä, että kun ilma jäähtyy sen suhteellinen kosteus lisääntyy. Ymmärsitkö mitä se tarkoittaa ?
Se tarkoittaa sitä, että kastepiste lähestyy, mutta kosteus ei lisäänny. Kun suhteellinen kosteus on täydet sata prosenttia, alkaa kosteus tiivistymään kylmille pinnoille. Pressun alla oleva vene on hieman ympristöään lämpimämpi ja veneen sisäpinnat vielä sitäkin hieman lämpimämpiä, kuten autonkin sisäpinnat. Siksi niille pinnoille ei kondesoidu vettä.
Nyt menee änkkäämiseksi, sinulla ei tule sisäpuolelle kuuraa tuulilasiin ja minulla tulee. On se ihmeellistä, ehkä on kyse erilaisista autoista? Ja erilaisesta säilytyksestä? Etenkin silloin kun kaivaa lumihangesta autoa, kun tuulilasin päällä on pari-kolkytä senttiä lunta niin varsin todennäköisesti tuulilasin joutuu raapimaan myös sisäpuolelta.
Sään lauhtuessa nääs kuura härmistyy ilmaa kylmempiin rajapintoihin, ja jos lasin päällä on vielä kylmä kinos niin ihan taatusti.
Mutta, ole onnellinen ettei sinun tuulilasisi koskaan mene huuruun sisäpuolelta.
Aika lapsellista vastata kakkosautosi tuulilasia koskevaan väitteeseen, sorry
Ei se noin mene, tuulilasi menee kuuraan sisäpuolelta silloin kun lämpötila laskee. Eihän ilma auton sisällä vaihdu ja kun ulkopuolella pakkanen kiristyy niin tuulilasi kylmenee ja sisällä olevan ilman vesihöyry menee kylmään pintaan. Eikä tarvi seisoa kuin yön yli niin aamulla rapsutetaan, molemmin puolin.
Pakkasella home ei kasva. Se on selvää.
Tarkoittaako tuo kuvio sitä, että homeen kasvu on kovinta alle 10 asteen lämmössä ja korkeassa kosteudessa? Syksyllä valitettavan yleinen tilanne.
Ylläolevassa ei oikein ole päätä eikä häntää. Kerrataanpas nyt koulufysiikkaa: ilmassa oleva kosteus tiivistyy pinnoille, joiden lämpötila on kastepisteen alapuolella. Kastepiste riippuu ilman absoluuttisesta kosteudesta ja lämpötilasta. Käytännössä kastepiste on aina ilman lämpötilaa matalampi. Eli kosteus tiivistyy ilmaa kylmemmille pinnoille (esim. kylpyhuoneen peili suihkun aikana).
Talvisäilytyksessä oleville veneille haitallisinta on siis sään nopea lauhtuminen, jolloin lämmintä kosteaa ilmaa virtaa kylmään veneeseen, ja kosteus tiivistyy kylmille pinnoille (esim. keväällä yöpakkaset ja lämpimät päivät).
No tavallaan. Kovinta homeen kasvu on lämpimässä ja kosteassa, mutta sellaista on harvemmin pidempiä aikoja Suomessa. Alle 10 asteen lämpötilassa taas pitää olla varsin kosteaa (huomaa kuinka alin käyrä nousee), jotta homekasvu olisi mahdollista tai varsinkaan nopeaa (kaikki käyrät nousevat).
Kuinkas monta tuollaista nopeaalämpötilamuutosta mahtuu talveen? Kuinka paljon vettä lauhtuu kerralla? Vaikkapa 10 m veneeseen mahtunee ~30 m3 ilmaa sisälle. +5 C ja 100% ilmassa on 6,8 g/m3 vettä eli reilut 200 g yhteensä. Tuosta tuskin kuitenkaan tiivistyy ainakaan yli puolet, sillä 50% kosteudella kastepiste olisi jo -5. Eli yhdessä syklissä voisi tiivistyä hurjat 100 g vettä eli puoli mukillista. Uskooko joku tuon puolen mukillisen aiheuttavan suuriakin ongelmia tasaisesti veneeseen leviteltynä?
Eiköhän mahdollinen homeongelma tule silloin kun sadevettä vuotaa sisälle tai vene on jätetty valmiiksi märkänä talvehtimaan.
Syksyllä lastasin auton takakontiin veneen köysiä (lähinnä ankkuri- ja kiinnytysköysiä) ja kiireiden vuoksi ne olivat siellä pari viikkoa. Ihmettelin kun ikkunat olivat aina huurussa liikkeelle lähdettäessä, kunnes muistin köydet.
Korjataanpa kuitenkin vähän. Suihkussa läträtään huoneilmaa ja siis peiliäkin lämpimämmällä vedellä, jolloin ilma lämpenee ja sen kosteus lisääntyy. Päivittäisessä vaihtelussa illalla vene on ilmaa lämpimämpää illalla ja kylmä yö kuivattaa ilman aamuksi.
Autossa taivasta päin olevat osat jäähtyvät ensimmäisinää, koska siinä suunnassa ei ole lämpöä takaisin heijastavia pintoja. Siksi tuulilasi on aina ensimmäisenä ja paljon muita pintoja paksummassa kuurassa. Veneen sisäpinnoista mikään ei ole kohti tyhjää, suorastaan päin vastoin. Vielä kannenkin päällä on pressu heijastimena ja tietysti päivällä keräämässä auringon lämpöä varastoon. Veneen käytönaikaisenkin tuuletuksen voi tehdä kuivattavan kylmäloukun kautta. Telakoituna pressu ja kansi muodostavan sen kylmäloukun ja sisäpinnoilla kondensoituminen on hyvin harvinaista vielä silloinkin, kun lämmin rintama tuo lämmintä ja kosteaa ilmaa. Todella pienetkin erot pintojen lämpötiloissa vaikuttavat merkittävästi.
Tämä sama ongelma koskee tietty kesämökkejä.. Muistan lukeneeni artikkelin (olisikohan ollut Helsingin Sanomissa) jossa joku asiantuntija suositteli pitämään kesämökeillä talven ajan peruslämpöä yllä, jottei sään lauhtuessa kosteutta tiivistyisi ja mökit homehtuisi. Ongelmaa pidettiin todellisena. Harvapa mökkiään koko talven lämmittää. Meren rannalla lämpö- ja kosteusvaihtelut lienevät suurimpia.
Kyllä kai suurin osa veneen sisustukseen tulevista homepilkuista tulee talvisäilytyksen aikana, jos niitä on tullakseen. Onko sitten syynä sään lauhtuminen yhdistettynä liialliseen tuuletukseen, sisällä jo oleva vesi, puutteellinen tuuletus tai veneeseen jätetty lika ja kosteat tavarat ? Oma tapani on siivota vene syksyllä kunnolla, viedä patjat, köydet, yms. lämpimään varastoon ja jättää muutama luukku raolleen. Eipä ole hometta näkynyt.
Pienellä hakemisella en tuota Hesarin artikkelia löytänyt, mutta tässä jotain aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/kesamokin_kuivanapitolammityksella_satasien_saastot/5629914
Toinen mekanismi, jolla veneen sisäpinnoille saa kosteuden tiivistymään, on lämpötilan nopea lasku pitkän lauhan ja kostean jakson jälkeen. Lauhan jakson aikana kosteus veneen sisällä nousee, ja lämpötilan nopea lasku jäähdyttää rungon, jolloin kosteus tiivistyy kylmille pinnoille.
Ei ole mulla ikinä ollut auton lasit jäässä sisäpuolelta, kuin vasta sitten kun on mennyt itse sisälle aitoon.
Ei ole kaiketi kuin jollan patja jos se sängyn alle mahtuu!
...ellei sitten vaikkapa peräkajuutan patjasto siellä ja muut toisaalla...
Köyhältä kuulosta jos on niin pieni sänky jotta vain jollan patja alle mahtuu :)
Totta haastaen, kaksi viiden tuuman patjaa mahtuu päällekkäin sängyn alle, parisängyn alle siis neljän petipaikan patjat. Ja köyhää on jos huushollissa on vaan yksi sänky jonka alle sen saakelin suuren purren patjoja yrittää tunkea ;)
Sehän se vasta köyhää onkin jos patjat pitää sängyn alle laittaa, minulla on veneen patjoja varten oma lämmin varasto.
Nyt on kyllä laatuveneestä kyse jos on kerran 5-tuuman patjat. Sehän tarkoittaa n. 12.5 cm paksuutta, missä veneessä on sellaiset? Kun messuilla kiertelee, niin melkoisen lisuja on patjat isoissakin veneissä.
Osuit oikeaan, laatuveneestä on kyse :) Tosin patjat ovat paljon laatuvenettä uudempia, mutta kun ihminen ikääntyy niin on jo oppinut sanonnan: "niin makaa kuin petaa". Viiden tuuman patjat, aika raskasta vaahtomuovia, niiden päällä viiden sentin petauspatjat.
Vuokraveneillä seilatessa on pitänyt siunailla jotta miten onnettomiin peteihin uusien kalliiden veneiden omistajat joutuvat tyytymään.
En ole pitänyt mitenkään köyhänä sängyn alla säilyttämistä, patjat ovat siellä suht tiiviisti, eivät juuri kerää pölyä eikä kissakaan mahdu sängynpohjan ja patjojen väliin raapimaan. Onhan niitä molempien vierashuoneiden (entiset lastenkammarit) sängynaluset ja aviovuoteen alus täynnä, mutta vierashuoneet vierashuoneina, eikä niitä käydä muuttamaan lämpimäksi varastoksi :)
Ensi kesänä viedään patjat veneeseen vasta jos lähdetään reissuun. Muuten viikkokisat heitetään ihan ilman patjoja, jotka on kotona lämpimässä häkissä.
Viikkokisat voi varmaan noinkin heittää, oikeisiin patjat on pakollinen varuste.
Luokkasäännöt on välistä varsin huvittavia. Tosin ei koske koske meitä LYS.purjehtijoita. Esim Albin Expessin luokka säännössä taisi aikoinaan ja lienee edelleen penterin mukana kuskaus.
On eri asia kelata kaksi tuntia viikkokisassa kun ensimmäinen virhe yleeensä ratkaisee pelin. Tai sitten olla vaikka Suursaaressa patjoille on jo käyttöä.
Minä toin lipastonkin kotiin. Ei lahoa.
Laittakaa vaan kaikki luukut kiinni, ja pressu niin ettei lunta pääse kannelle, eli koko paketti ihan umpeen. Patjat ja kaikki muukin irtaimisto pois. Neljänkymmenen vuoden kokemuksella, voin sanoa, että toimii. Vene pitää putsata sisältä kunnolla, eikä mitään kosteudenpoistopalloja tarvita. Ei kannata jättää pressua avoimeksi edestä, eikä takaa, koska silloin vesi ja lumi pääsee avotilaan ja kannelle, ja on suuri todennäköisyys, että myrskytyyli päästyään pressun alle repii sen tuhannen palasiksi, ei tosin polta niitä palasia, mutta kuitenkin.
Joo, ei kannata jättää auki edestä eikä takaa. Silloin tosiaan tuuli pääsee pressun alle ja irrottaa tai rikkoo sen. Mutta irti laidoista ja alta saa tai oikeammin pitää olla auki, se on ainoastaan eduksi. Kokemusta nyt vain vaivaiset 30 v, mutta toimii.
Joo laidoista irti tottakai. Jos joku ei lumesta tai vedesta välitä, niin päädyistä auki olevien pressujen alle, siis kannelle ja avotilaan( ja sisälle jos luukut auki) menee myös pöly, hiekka ja noki (paikasta riippuen) Minulla on tapana tehdä kevätkunnostus jo syksyllä( rungon ja kannen pesu ja vahaus, myrkkymaalin paikkaukset, jos tarpeen, potkurin kiilloitus (en poista vaan peitän ). Keväällä sitten pressun ja potkurisuojan purku, ja vene veteen.