Eurooppa-tiedotuksen sivuilta löytyy EU:n perustuslain tiivistelmä.
Uutiset ja tiedotteet
http://eurooppa-tiedotus.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=25553&intIGID=7&CatTypeNumber=1&LAN=FI&Thread=25553,26293,26119,23365,&intThreadPosition=0
21.7.2004
EU:lle perustuslaillinen sopimus
Euroopan unionin jäsenvaltiot pääsivät 18. kesäkuuta yksimielisyyteen EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta.
Uutta unionin nykyiset perussopimukset korvaavaa lakia käsiteltiin hallitustenvälisessä konferenssissa (HVK), joka aloitettiin lokakuussa 2003 Roomassa. Työn pohjana oli Eurooppa-valmistelukunnan eli konventin ehdotus perustuslailliseksi sopimukseksi.
Tavoitteena oli selkeyttää vanhoja sopimuksia ja koota ne yhteen sekä auttaa 25 maan unionia toimimaan tehokkaammin. Vaikeimmiksi asioiksi sopimusneuvotteluissa osoittautuivat EU:n toimielimiin liittyvät kysymykset kuten neuvoston äänestyskäytäntö ja komission kokoonpano.
Sopimus astuu voimaan vasta kun se on ratifioitu kaikissa jäsenvaltioissa. Kukin jäsenvaltio ratifioi sen oman valtiosääntönsä edellyttämällä tavalla, kansanäänestyksellä tai kansallisten parlamenttien hyväksymänä. Tähän mennessä ainakin viisi unionimaata on ilmoittanut järjestävänsä kansanäänestyksen, lisäksi neljä maata harkitsee sitä vakavasti. Suomessa ratifiointi edellyttää eduskunnan päätöstä, mahdollisesta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä ei ole vielä päätetty.
Uusi sopimus koostuu neljästä osasta. Ensimmäinen osa määrittelee unionin tavoitteet, toimivallan ja toimielimet. Toinen osa on perusoikeuskirja, johon on sisällytetty EU-kansalaisten oikeudet.
Kolmas osa käsittelee unionin sääntöjä eri politiikkalohkoilla, kuten ulko- tai talouspolitiikassa. Siinä kerrotaan myös millaisella päätöksentekomenettelyllä kustakin politiikka-alasta päätetään, määräenemmistöllä vai yksimielisesti jne. Sopimuksen neljäs osa on lyhyin. Se sisältää yleiset ja loppumäräykset, joissa kerrotaan mm. mitä maita sopimus koskee, miten se tulee voimaan ja miten sitä voidaan muuttaa.
Sopimuksen tuomia uudistuksia:
Jäsenmaiden äänivallan uudistus
Uusi sopimus lisää enemmistöpäätöksiä. Päätöksentekoon tarvitaan 55 prosenttia jäsenmaista ja 65 prosenttia koko unionin väestöstä. Maita päätöksen takana on oltava vähintään 15. Päätöksen estämiseen tarvitaan vähintään neljä maata.
Komission uudistus
Jokainen jäsenvaltio saa oman komissaarin vuoteen 2014 asti. Sen jälkeen salkut kiertävät jäsenmaiden kesken tasapuolisesti. Kaikki jäsenvaltiot ovat tulevaisuudessa kolmanneksen ajasta ilman itse nimeämäänsä komissaaria ja kaksi kolmasosaa ajasta niillä on komissaari.
Parlamentin valta lisääntyy.
Parlamentin vaikutus EU:n lainsäädäntötyössä kasvaa.
Uudet virat
EU:lle tulee presidentti, joka valitaan EU-maiden johtajien toimesta enintään viideksi vuodeksi. Presidentti johtaa puhetta huippukokouksissa ja edustaa unionia ulkomailla.
Toinen uusi virka EU:ssa on ulkoministeri. EU:n ulkosuhteiden hoito keskitetään ulkoministerille, joka saa hoitaakseen nykyisen ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan työt. Ulkoministeri hoitaa ulkosuhteita myös komissiossa.
EU-maat voivat myös yksimielisellä päätöksellä perustaa eurosyyttäjän viran. Eurosyyttäjä voisi nostaa syytteitä koko unionin alueella asioissa, jotka loukkaavat unionin taloudellisia etuja tai koskevat rajat ylittävää toimintaa esim. huumekauppaa.
Ulko-ja turvallisuuspolitiikka
Unionin kansainvälinen asema vahvistuu. Siitä tulee oikeushenkilö ja se pystyy esim. tekemään kansainvälisiä sopimuksia. EU saa nopean toiminnan joukot kriisinhallintatehtäviin. Yhteisiä hankintoja varten perustetaan puolustusmateriaalivirasto. Jäsenvaltiot antavat toisilleen turvatakuut, joilla sitoutuvat autaamaan toisiaan ulkopuolista hyökkäystä vastaan, suuronnettomuuden tai terrori-iskun jälkeen.
Kauppapolitiikka
EU:n toimivalta kauppapolitiikan alalla kasvaa. Se ulottuu palveluihin, tavarakaupppaan, henkisen omaisuuden kauppaan ja suoriin ulkomaisiin sijoituksiin. EU saa valtuuden neuvotella näistä asioista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Suomi sai mukaan lisäyksen, jolla estetään kauppasopimusten tuomat mahdolliset uhat Suomen hyvinvointipalveluille.
Perusoikeuskirja
Määrittelee sitovasti kansalaisten perusoikeudet- ja vapaudet. Unionin toimielinten on noudatettava näitä periaatteita, ja jäsenvaltioita koskevat samat velvoitteet niiden pannessa täytäntöön unionin oikeutta.
Aikaisemmin unionilla ei ole ollut toimivaltaa liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Nyt se on mahdollista, koska unionista sopimuksen myötä tulee oikeushenkilö.
Lisäksi uudessa perustuslaillisesa sopimuksessa mm. luetellaan ne arvot, jotka ovat EU:n perustana. Näitä ovat vapaus, kansanvalta, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, oikeusvaltio ja vähemmistöjen oikeudet. Näihin arvoihin voidaan vedota esim. uusien hakijamaiden kelpoisuutta arvioitaessa.
Uusi sopimus yksinkertaistaa unionin päätöksentekomenetelmiä ja selkiyttää unionin ja jäsenmaiden välistä toimivaltajakoa. Tulevaisuudessakin EU:lla on vain se toimivalta, jonka jäsenvaltiot ovat sille antaneet. Perustuslaillinen sopimus määrittelee myös, miten EU:sta voi erota.
Suomen erityistavoitteet
Suomi sai sopimusneuvotteluissa läpi maininnan Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden
erityisasemasta. Pohjoiselle maataloudelle tärkeiden artiklojen 141 ja 142 jatkuvuus varmistettiin, samoin työeläkejärjestelmän poikkeaman jatkuminen nykyisellään. Ahvenanmaan oikeudellinen erityisasema jatkuu.
Suomelle oli myös tärkeätä saada sopimuksen kauppapolitiikkaa käsittelevään osaan turvalauseke koulutus- ja terveyspalveluista.
Lisätietoa:
Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen väliaikainen konsolidoitu toisinto (Asiakirja CIG 86/04)
Liite 1
Liite 2
Lyhyt yhteenveto Euroopan perustuslaillisesta sopimuksesta (VN)
europa.eu.int/futurum
Uutiset ja tiedotteet
http://eurooppa-tiedotus.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=25553&intIGID=7&CatTypeNumber=1&LAN=FI&Thread=25553,26293,26119,23365,&intThreadPosition=0
21.7.2004
EU:lle perustuslaillinen sopimus
Euroopan unionin jäsenvaltiot pääsivät 18. kesäkuuta yksimielisyyteen EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta.
Uutta unionin nykyiset perussopimukset korvaavaa lakia käsiteltiin hallitustenvälisessä konferenssissa (HVK), joka aloitettiin lokakuussa 2003 Roomassa. Työn pohjana oli Eurooppa-valmistelukunnan eli konventin ehdotus perustuslailliseksi sopimukseksi.
Tavoitteena oli selkeyttää vanhoja sopimuksia ja koota ne yhteen sekä auttaa 25 maan unionia toimimaan tehokkaammin. Vaikeimmiksi asioiksi sopimusneuvotteluissa osoittautuivat EU:n toimielimiin liittyvät kysymykset kuten neuvoston äänestyskäytäntö ja komission kokoonpano.
Sopimus astuu voimaan vasta kun se on ratifioitu kaikissa jäsenvaltioissa. Kukin jäsenvaltio ratifioi sen oman valtiosääntönsä edellyttämällä tavalla, kansanäänestyksellä tai kansallisten parlamenttien hyväksymänä. Tähän mennessä ainakin viisi unionimaata on ilmoittanut järjestävänsä kansanäänestyksen, lisäksi neljä maata harkitsee sitä vakavasti. Suomessa ratifiointi edellyttää eduskunnan päätöstä, mahdollisesta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä ei ole vielä päätetty.
Uusi sopimus koostuu neljästä osasta. Ensimmäinen osa määrittelee unionin tavoitteet, toimivallan ja toimielimet. Toinen osa on perusoikeuskirja, johon on sisällytetty EU-kansalaisten oikeudet.
Kolmas osa käsittelee unionin sääntöjä eri politiikkalohkoilla, kuten ulko- tai talouspolitiikassa. Siinä kerrotaan myös millaisella päätöksentekomenettelyllä kustakin politiikka-alasta päätetään, määräenemmistöllä vai yksimielisesti jne. Sopimuksen neljäs osa on lyhyin. Se sisältää yleiset ja loppumäräykset, joissa kerrotaan mm. mitä maita sopimus koskee, miten se tulee voimaan ja miten sitä voidaan muuttaa.
Sopimuksen tuomia uudistuksia:
Jäsenmaiden äänivallan uudistus
Uusi sopimus lisää enemmistöpäätöksiä. Päätöksentekoon tarvitaan 55 prosenttia jäsenmaista ja 65 prosenttia koko unionin väestöstä. Maita päätöksen takana on oltava vähintään 15. Päätöksen estämiseen tarvitaan vähintään neljä maata.
Komission uudistus
Jokainen jäsenvaltio saa oman komissaarin vuoteen 2014 asti. Sen jälkeen salkut kiertävät jäsenmaiden kesken tasapuolisesti. Kaikki jäsenvaltiot ovat tulevaisuudessa kolmanneksen ajasta ilman itse nimeämäänsä komissaaria ja kaksi kolmasosaa ajasta niillä on komissaari.
Parlamentin valta lisääntyy.
Parlamentin vaikutus EU:n lainsäädäntötyössä kasvaa.
Uudet virat
EU:lle tulee presidentti, joka valitaan EU-maiden johtajien toimesta enintään viideksi vuodeksi. Presidentti johtaa puhetta huippukokouksissa ja edustaa unionia ulkomailla.
Toinen uusi virka EU:ssa on ulkoministeri. EU:n ulkosuhteiden hoito keskitetään ulkoministerille, joka saa hoitaakseen nykyisen ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan työt. Ulkoministeri hoitaa ulkosuhteita myös komissiossa.
EU-maat voivat myös yksimielisellä päätöksellä perustaa eurosyyttäjän viran. Eurosyyttäjä voisi nostaa syytteitä koko unionin alueella asioissa, jotka loukkaavat unionin taloudellisia etuja tai koskevat rajat ylittävää toimintaa esim. huumekauppaa.
Ulko-ja turvallisuuspolitiikka
Unionin kansainvälinen asema vahvistuu. Siitä tulee oikeushenkilö ja se pystyy esim. tekemään kansainvälisiä sopimuksia. EU saa nopean toiminnan joukot kriisinhallintatehtäviin. Yhteisiä hankintoja varten perustetaan puolustusmateriaalivirasto. Jäsenvaltiot antavat toisilleen turvatakuut, joilla sitoutuvat autaamaan toisiaan ulkopuolista hyökkäystä vastaan, suuronnettomuuden tai terrori-iskun jälkeen.
Kauppapolitiikka
EU:n toimivalta kauppapolitiikan alalla kasvaa. Se ulottuu palveluihin, tavarakaupppaan, henkisen omaisuuden kauppaan ja suoriin ulkomaisiin sijoituksiin. EU saa valtuuden neuvotella näistä asioista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Suomi sai mukaan lisäyksen, jolla estetään kauppasopimusten tuomat mahdolliset uhat Suomen hyvinvointipalveluille.
Perusoikeuskirja
Määrittelee sitovasti kansalaisten perusoikeudet- ja vapaudet. Unionin toimielinten on noudatettava näitä periaatteita, ja jäsenvaltioita koskevat samat velvoitteet niiden pannessa täytäntöön unionin oikeutta.
Aikaisemmin unionilla ei ole ollut toimivaltaa liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Nyt se on mahdollista, koska unionista sopimuksen myötä tulee oikeushenkilö.
Lisäksi uudessa perustuslaillisesa sopimuksessa mm. luetellaan ne arvot, jotka ovat EU:n perustana. Näitä ovat vapaus, kansanvalta, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, oikeusvaltio ja vähemmistöjen oikeudet. Näihin arvoihin voidaan vedota esim. uusien hakijamaiden kelpoisuutta arvioitaessa.
Uusi sopimus yksinkertaistaa unionin päätöksentekomenetelmiä ja selkiyttää unionin ja jäsenmaiden välistä toimivaltajakoa. Tulevaisuudessakin EU:lla on vain se toimivalta, jonka jäsenvaltiot ovat sille antaneet. Perustuslaillinen sopimus määrittelee myös, miten EU:sta voi erota.
Suomen erityistavoitteet
Suomi sai sopimusneuvotteluissa läpi maininnan Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden
erityisasemasta. Pohjoiselle maataloudelle tärkeiden artiklojen 141 ja 142 jatkuvuus varmistettiin, samoin työeläkejärjestelmän poikkeaman jatkuminen nykyisellään. Ahvenanmaan oikeudellinen erityisasema jatkuu.
Suomelle oli myös tärkeätä saada sopimuksen kauppapolitiikkaa käsittelevään osaan turvalauseke koulutus- ja terveyspalveluista.
Lisätietoa:
Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen väliaikainen konsolidoitu toisinto (Asiakirja CIG 86/04)
Liite 1
Liite 2
Lyhyt yhteenveto Euroopan perustuslaillisesta sopimuksesta (VN)
europa.eu.int/futurum
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.