Tarkemmalla lukemisella uudesta Kreikka-"sovusta" paljastuu kaikenlaista kummallista
Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, finanssikomissaari Olli Rehn ja IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde
Eurooppa-neuvosto
Kolme eläköön-huutoa euroalueelle! Uusi Kreikka-sopimus on syntynyt!
Euroryhmä ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julistivat viime yönä päässeensä sopuun Kreikan velka-ahdingon helpottamisesta. Kuten tavallista, piru asuu kuitenkin yksityiskohdissa. Sovun ehtojen hieman tarkempi lukeminen paljastaa heti muutamia kummallisuuksia.
Kuten Financial Times huomauttaa, IMF ei vielä varsinaisesti sitoutunut sopimukseen kokonaan. IMF suostuu maksamaan osuutensa seuraavasta lainaerästä Kreikalle vasta, kun suunnitelmaan Kreikan velkojen takaisinosto-ohjelmasta tulee sopu. FT Alphaville puolestaan huomauttaa, että tämä takaisinosto-ohjelma ei ole mitenkään varmaa - muun muassa siksi, että suunnitelmien julkisuuteen vuotamisen jälkeen velkakirjojen arvo on noussut, mikä on vienyt ohjelman potentiaalista tehoa.
Joten IMF:n osuus sopimuksessa on siis vielä hyvin avoin.
Toinen erikoisuus liittyy IMF:n tekemään "myönnytykseen". IMF on hyväksynyt, että Kreikalle hyväksyttävä velkataso vuonna 2020 on 124 prosenttia kansantuotteesta, aiemmin vaaditun 120 prosentin sijasta. Mutta tämän myönnytyksen vastineeksi Euroryhmä suostui siihen, että vuonna 2022 Kreikan velkatason pitää olla huomattavasti alle 110 prosenttia kansantuotteesta.
Toisin sanoen Kreikan velkatason pitäisi vuosina 2020 ja 2021 laskea vähintään 7 prosenttiyksikköä kansantuotteesta. Tällainen vaatisi Kreikalta melkoisia ponnistuksia. Kuinka realistinen tällainen odotus on?
Puhumattakaan toki siitä, että vuonna 2016 velan odotetaan olevan 175 prosenttia kansantuotteesta ja vuonna 2020 siis 124 prosenttia. Tämä tarkoittaa 51 prosenttiyksikön pudotusta neljässä vuodessa. Onnea matkaan vain tämän tavoitteen kanssa.
Aiheesta lisää
Suomi pidentää Kreikan-lainaansa 15 vuotta - Sdp sidottiin vanhaan porvarihallituksen syntiin 07:33
Kreikan velkatakaan helpottamisesta syntyi sopu päivitetty 05:51
Osana sopimusta euromaat lupasivat laskea huomattavasti Kreikan korkoa - jopa niin paljon, että jotkut euromaat joutuvat käytännössä lainaamaan Kreikalle rahaa tappiolla. Tämä ei välttämättä mene purematta läpi kaikissa Euroopan maiden parlamenteissa.
Nämä tuskin jäävät viimeisiksi outouksiksi sopimuksessa. Edelleen edessä on monta kompastuskiveä, ennen kuin epävarmuus Kreikan ympäriltä hälvenee.
Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, finanssikomissaari Olli Rehn ja IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde
Eurooppa-neuvosto
Kolme eläköön-huutoa euroalueelle! Uusi Kreikka-sopimus on syntynyt!
Euroryhmä ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julistivat viime yönä päässeensä sopuun Kreikan velka-ahdingon helpottamisesta. Kuten tavallista, piru asuu kuitenkin yksityiskohdissa. Sovun ehtojen hieman tarkempi lukeminen paljastaa heti muutamia kummallisuuksia.
Kuten Financial Times huomauttaa, IMF ei vielä varsinaisesti sitoutunut sopimukseen kokonaan. IMF suostuu maksamaan osuutensa seuraavasta lainaerästä Kreikalle vasta, kun suunnitelmaan Kreikan velkojen takaisinosto-ohjelmasta tulee sopu. FT Alphaville puolestaan huomauttaa, että tämä takaisinosto-ohjelma ei ole mitenkään varmaa - muun muassa siksi, että suunnitelmien julkisuuteen vuotamisen jälkeen velkakirjojen arvo on noussut, mikä on vienyt ohjelman potentiaalista tehoa.
Joten IMF:n osuus sopimuksessa on siis vielä hyvin avoin.
Toinen erikoisuus liittyy IMF:n tekemään "myönnytykseen". IMF on hyväksynyt, että Kreikalle hyväksyttävä velkataso vuonna 2020 on 124 prosenttia kansantuotteesta, aiemmin vaaditun 120 prosentin sijasta. Mutta tämän myönnytyksen vastineeksi Euroryhmä suostui siihen, että vuonna 2022 Kreikan velkatason pitää olla huomattavasti alle 110 prosenttia kansantuotteesta.
Toisin sanoen Kreikan velkatason pitäisi vuosina 2020 ja 2021 laskea vähintään 7 prosenttiyksikköä kansantuotteesta. Tällainen vaatisi Kreikalta melkoisia ponnistuksia. Kuinka realistinen tällainen odotus on?
Puhumattakaan toki siitä, että vuonna 2016 velan odotetaan olevan 175 prosenttia kansantuotteesta ja vuonna 2020 siis 124 prosenttia. Tämä tarkoittaa 51 prosenttiyksikön pudotusta neljässä vuodessa. Onnea matkaan vain tämän tavoitteen kanssa.
Aiheesta lisää
Suomi pidentää Kreikan-lainaansa 15 vuotta - Sdp sidottiin vanhaan porvarihallituksen syntiin 07:33
Kreikan velkatakaan helpottamisesta syntyi sopu päivitetty 05:51
Osana sopimusta euromaat lupasivat laskea huomattavasti Kreikan korkoa - jopa niin paljon, että jotkut euromaat joutuvat käytännössä lainaamaan Kreikalle rahaa tappiolla. Tämä ei välttämättä mene purematta läpi kaikissa Euroopan maiden parlamenteissa.
Nämä tuskin jäävät viimeisiksi outouksiksi sopimuksessa. Edelleen edessä on monta kompastuskiveä, ennen kuin epävarmuus Kreikan ympäriltä hälvenee.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.