Montako sivuainetta yleensä yms...?

Itsekin aloitan opintoni nyt syksyllä Jyväskylän yliopistossa ja sivuainevalinnat ym. ovat minulle miltei täyttä utopiaa.
Valitaanko sivuaineet jo ekana vuonna?
Monta sivuainetta yleensä otetaan?
Millaisia sivuaineita kannattaisi ottaa vietintäopintojen kanssa?
Joissakin aineissa on suoriuduttava kokeesta tms., jotta saisi kyseisen aineen sivuaineeksi. Millaisia nämä kokeet yleensä ovat? Siis pitääkö asiasta olla jo valmiiksi mahdollisimman paljon tietoa/osaamista?
Tiedän kyllä, että sitten koulun alkaessa meitä neuvotaan, mutta jos joku ystävällinen vaivautuisi silti hiukan valaisemaan minua.
Niin ja vielä se, että kuinka monta opintoviikkoa ekana vuonna pitäisi saada kasaan? Siis jos haluan saada tuet ym.
Kiitoksia vastauksista!

Sivuaineen "valinta" tapahtuu oikeastaan niin, että itse päättää suorittaa tiettyä oppiainetta sivuaineen verran (lyhyt 15-20 ov:a tai pitkä 25-40 ov:a). 160 ov:n putkitutkintoon sivuaineita mahtuu yksi laaja tai 2 x lyhyt. Lisäksi on tilaa vapaasti valittaville opinnoille n. 15-20 ov:a. Siihenkin voi halutessaan tehdä esim. jonkin aineen perusopinnot (siis 15-20 ov:a) tai sitten yksittäisiä kursseja sieltä täältä 15-20 ov:n edestä. Nämä op.viikkomäärät riippuvat hieman yliopistosta, tiedekunnasta ja oppiaineesta. Mutta tutkinnon tarkka rakenne selviää aina oman tiedekunnan opinto-oppaasta.

Eli siis tämän peruskaavan mukaan jos tekee opintonsa niin yleensä valitaan yksi laaja sivuaine ja sen lisäksi 15-20 ov:a valinnaisia. Tai sitten kaksi lyhyttä sivuainetta.

Mutta, toki tutkinto voi olla laajempikin kuin tuon 160 ov:a, jolloin voi tehdä esim. kaksi laajaa sivuainetta jos jaksaa/ehtii ennen kuin op. tukikuukaudet loppuvat. Joissakin aineissa on myös mahdollista tehdä ns. sivulaudatur, mikä tarkoittaa sitten sitä, että tekee sivuaineestaankin perus, aine ja syventävät opinnot ja lisäksi sivuaineen tutkielman. Mutta näitä kai nykyisin enää harvemmin tehdään ja tämä riipuu ymmärtääkseni myös hieman oppiaineesta.

Itselläni on nyt kasassa n. 180 ov:a ja vielä on gradu tekemättä eli tutknnon laajuus on yli 200 ov:a.

Joihinkin sivuaineisiin pitää tehdä "pääsy"koe, jolloin ko. oppiaineeseen sitten saa "virallisen" sivuaineoikeuden. Osaan aineista taas riittää että menee mukaan oppiaineen kursseille ja suorittaa opinto-oppaassa mainitut (lyheen/laajaan) sivuaineeseen vaadittavat kurssit. Sitten kun valmistuminen on lähellä, pitää täytellä lomake johon itse merkitsee suorittamansa sivuaineet ja pääaineen opinnot ja muut opinnot. Op.toimistossa sitten tarkastavat ennen todistuksen antamista, että vaaditut opinnot on toisaan suoritettu ja merkitty opintorekisteriin.

Se miten paljon ovareita tulee vuodessa kasaan riippuu omasta aktiivisuudesta mutta myös siitä minkä tasoisia opintoja suorittaa. Perusopintoja on vielä melko helppo napsia, mutta mitä pidemmälle opinnot etenevät sitä vaativammaksi homma käy. Syventävien opintojen kursseja ei välttämättä ihan samaan tahtin suoritella kuin perusopintoja vaikka niistä saatavat opintoviikkomäärät näyttäisivätkin samoilta. Syventävissä opinnoissa työtä on huomattavasti enemmän ja ne ovat pääosin paljon vaativampia kuin perusopinnot. Aineopinnot ovat sitten tietty hieman siitä välistä.

Kelan kanssa ei kannatta olla huolissaan, koska yliopisto op.tukilautakunta katsoo aina myös suoritettujen opintoviikkojen kokonaismäärää suhteessa nostettuun opintotukeen. Eli vaikka olisi vuonna X saanut suht. vähän opintoja kasaan ei tämä haittaa jos on edellisenä vuonna Y saanut riittävästi opintoja suoritetuksi. Tämä on näin ymmärtääkseni juuri siksi, että syventävien opintojen vaiheessa kursseja ei välttämättä saa samalla tahdilla kuin aiemmissa opinnoissa.