soveltuvuus rahti ja matkustajaliikenteessä ? Onko kokeiltu ?
Puoli ja sukellusaluksen
U-rahti
8179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
On kokeiltu jopa Suomessakin kieltolain aikaan.
Nykyisin etenkin Väli-Amerikassa huumekuljetuksiin.
Se oli tynnyri, sanoi täkkikolmonen kun sukellusvenettä kolhaisi 70-luvulla Turun saaristossa.
Koska tuolloin ei Turun saaristossa ollut sukellusveneitä, se oli tynnyri.
Mitä enemmän aluksesta on veden alla, sitä suurempi veden vastus. Sen mukaan myös pölttoainekustannukset nousevat, joten eipä rahdin tai matkustajien kuljetus sukelluksissa kannata. Tämä on tutkittu juttu, mutta tutkimattomanakin itsestään selvyys.
Huonosti tutkittu. Pienillä nopeuksilla pinta-aluksilla tosiaan viskoosinen vastus eli märkäpintalasta johtuva, on vallitseva, mutta jo runkonopeuden pinnassa aalonmuodostusvastus on sen ylittänyt. Pinnan alla kulkeva nopea alus ei juuri tee aaltoja, siksi sen vastus on pienempi kuin samakokoisella pinnalla kulkevalla. Valaat ovat suhteellisen nopeita. Periskooppisyvyydessä kulkeva rahtialus voisi olla hyvä ajatus.
Hyvin pitkä alus (tankkeri) on varmaan parempi pinta-aluksena, koska se ei kulje lähelläkään rinkonopeutta, mutta esim alle 100-jalkainen alus olisi taloudellisempi kulkiessaan esim 1,5x runkonopeutta periskooppisyvyydessä aaltoja tekemättä, jolloin moottorin polttoilma saataisiin pinnalta.
Onhan noita ollut - tosin kaikki sota-aikaisia kokeiluja, saarronmurtajiksi.
German Lloyd rakennutti ensimmäisen maailmansodan aikana kaksi sukellusvenettä kauppa-aluksiksi, näistä "Deutschland" teki kaksi matkaa USA:an, kokeilu oli sota-ajan hinnoilla kaupallinen menestys, mutta Saksan huonontuneet suhteet USA:an lopettivat reissut ja alukset siirrettiin laivastolle. Kapasiteetti oli 700 tonnia rahtia.
Italia rakensi toisen maailmansodan aikana (20 oli tarkoitus rakentaa) venettä, jotka tosin eivät aiottuun käyttöön tiettävästi ehtineet. Rahtitila, n. 600 tonnia
Japani rakensi samaan aikaan kolme suurta rahtisukellusvenettä, projeti oli parille kymmenelle, lastikapasiteetti tosin vain 300 tonnia, yksi upotettiin 1943 Azorien luonna matkatessaan kohti Saksaa. Tuon aluksen (I-52) upotuksesta, matkasta ja erityisesti lastista on kirjoitettu paljon.
Sinänsä olisi mielenkiintoista nähdä laskelma - sanotaan vaikka 30 000 tonnin ydinkäyttöisen rahdille optimoidun aluksen käytöstä high-value lastin siirtelyyn pitkillä etäisyyksillä. Jos matkavauhtina voidaan pitää tasaista 30-35 solmua tuolla voi olla oma erityiskäyttäkohteensa. Mielenkiintoinen pohdinta sinänsä vaikka tuskin siitä kaupallisesti kannattavaa saisi. Vanhan ohjusveneen konvertointi voisi olla juuri niin hullua mihin venäläiset saattaisivat jopa ryhtyä. :)
Pitää nyt vielä jatkaa tarinaa, ensin korjaus: I52 upposi 44 ei 43.
Mutta, näköjään venäläisillä todellakin on konversioprojekti harkinta-asteella ja asiasta on tehty jonkinlaisia kaupallisia analyysejä:
http://www.global-its.org/sfts.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Submarine_Cargo_Vessel
Mielenkiintoista, tuskin noista mitään tulee, mutta on ennakkoluulotonta pohdintaa.
Varsinainen etuhan on siinä, että ydinkäyttöisellä sukellusveneellä koillis- ja luoteisväylät ovat aina auki, eli matkakin lyhenee, sen pinta-aluksia suuremman nopeuden lisäksi.
Haittapuolena on tietysti pieni rahtikapasiteetti, pienet luukut rahtitilaan, sekä niiden satamien vähyys, jihin voi ydinkäyttöisellä aluksella liikennöidä.
Käytännössä lentokoneet hoitavat homman nopeammin ja tehokkaamin.