Mulla ei ole kavereita. Olen ujo ja hiljainen ja tuntuu että aina vain ujouteni kasvaa voimakkaammaksi koska en ole ihmisten kanssa juurikaan tekemisissä. Olen aina ollut yksin. En ole ikinä seurustellut tai millään tavalla edes tapaillut ketään.
Ikää on jo 19v..nuori olen vielä mutta tuntuu että tätä myötä olen tosiaan ikuisesti yksin ja jään vanhaksipiiaksi. Mulla on ollut kyllä tilaisuuksia miesten suhteen (lähinnä nettideittailua) mutten jostain kumman syystä ikinä ole tarttunut niihin.. Tälläkin hetkellä mulla olisi mahdollisuus tavata eräs mukavan oloinen mies, mutta aina mä peräännyn. En tiedä miksi ja mitä mä aina pelkään!! Miksi en uskalla ottaa sitä riskiä ja antaa miehellekin mahdollisuus. Olen kyllä todella epävarmakin itsestäni ja itsetunto aika hukassa. Jos en tykkää omasta itsestäni niin miten kukaan muukaan mua voisi edes rakastaa? ...ettei kyllä ihmekään jos en saa mitään aikaiseksi ihmissuhteissa. huoh haluaisin vaan päästä eroon tästä tavasta :c
Ikää on jo 19v..nuori olen vielä mutta tuntuu että tätä myötä olen tosiaan ikuisesti yksin ja jään vanhaksipiiaksi. Mulla on ollut kyllä tilaisuuksia miesten suhteen (lähinnä nettideittailua) mutten jostain kumman syystä ikinä ole tarttunut niihin.. Tälläkin hetkellä mulla olisi mahdollisuus tavata eräs mukavan oloinen mies, mutta aina mä peräännyn. En tiedä miksi ja mitä mä aina pelkään!! Miksi en uskalla ottaa sitä riskiä ja antaa miehellekin mahdollisuus. Olen kyllä todella epävarmakin itsestäni ja itsetunto aika hukassa. Jos en tykkää omasta itsestäni niin miten kukaan muukaan mua voisi edes rakastaa? ...ettei kyllä ihmekään jos en saa mitään aikaiseksi ihmissuhteissa. huoh haluaisin vaan päästä eroon tästä tavasta :c
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaikka pelottais, niin mee nyt tapaamaan sitä mukavaa miestä! :)
Jostain se on aloitettava ja kokeiltava! Ehkä kantsii tavata ensin vaikka kahvilassa, tai jos vaikuttaa luotettavalta niin sitten vaikka leffaa katsoen kyläilemään.
Vaikka aina perääntyisit, niin NYT pakota itsesi tapaamaan se mies, kun menet ja teet sen, voi olla jatkossa helpompaa ylittää epäröinti.
Kiitos rohkaisusta! :)
Tuntuu vain ettei minusta ikinä olis mihinkään suhteeseen. Kaiken lisäksi ajattelen sen kaiken aina niin syvällisesti ja pohjia myöden ennen ensimmäistäkään tapaamista ja sekin vaikeuttaa. Tavallaan "suunnittelen" mielessäni kaiken etukäteen, sellaisenkin mitä ei vielä edes ole.
Mutta ei niin auta muu kuin nyt vain yritän koota itseni ja saada jonkinlainen tapaaminen onnistumaan vaikka ajatus nyt kuulostaakin aivan mahdottomalta. :/
Ei tosta mitään tule. Olet aivan liian huonoitsetuntoinen, epävarma rääpäle. Jos ajattelet, ettei sinusta ole suhteeseen, silloin sinusta ei ole siihen, koska asiat ovat päässäsi liian sekaisin.