Te osaatte arvioida, niin arvioikaa! Minulla on 360 neliötä lämmitettävää n. 2.7m korkeata asuintilaa. Keskilämpö 20 astetta. Vuoteen menee sähköä 16000kwh. Mikä osuus tästä voisi mennä lämmitykseen ja mikä on käyttösähkön osuus. Lämpöässä tuottaa lämmön kaivosta. Vai pitääkö laittaa kwh mittari pumpulle erikseen? Olisin kiitollinen suuntaa antavista vastauksista.
palstan INSINÖÖREILLE !!!
Jantunen
312989
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tuossa asunnossa ei asuta ollenkaan, vaan kaikki sähkö menee lämmitykseen, mikäli lämmitys siis on sähköllä toimiva. Jos sen sijaan poltetaan parikymmentä kuutiota puuta ja mahdollisesti lisäksi öljyä, niin sitten riittää jo vähän talousähköönkin.
No, keskustelun herättäjänä varmaan hyvä juttu.
Samansuuntaisia itellä 305 neliöö ja 14000 kwh
Minulla on maalämpö ja 110 m2. Kulutus 12 MWh/a. Tämän lisäksi puukiuas. Olemmepa melkoisia energiatuhlareita.
Sinulla on vajaatehopumppu eli sähkökattila. Optimoitu on. Siis pumpun myyjän katteet.
nolaat koko insinöörikunnan. Kukaan järki-insinööri ei laita tuonkokoiseen puljuun maalämmitystä. Heräähän jo provoinesi !!!
No niin, lomat on lusittu ja pääsee taas keskittymään olennaiseen.
Talo on v:lta 1981. Siihen aikaan tuo oli ihan tavallisen kokoinen talo maalämmitykseen. Meillä talo on ollut v:sta -90. Sitä ennen entinen omistaja oli hätäpäissään vaihtanut lämpöpumpun. Meidän aikana ei ole tehty mitään.
Laskeskelin tuossa huvikseni teoreettista sähkönkulutusta. Meidän pumpun ottoteho on 3 kW ja teoreettinen antoteho 7,5-8 kW. Jos käyttöaika keskimäärin vuorokaudessa olisi vaikkapa 8 h, niin koko vuoden sähkötarve lämpöpumpulle olisi 8,76 MWh. Tuo pitää aika hyvin varmaan meillä paikkansa. Onko näissä nykyisissä jättiläistaloissa samankokoiset pumput. Sanokaapa paremmat vehkeet omistavat, paljonko ne teidän käyttötuntimittarinne näyttävät esim. vuoden käyttötunneiksi.
Kun olen jutellut oikeiden ihmisten kanssa enkä teidän virtuaali-insinöörien, niin kyllä niistä puheista voi päätellä, että meidän sähkönkulutuksemme on aika pieni. Mitähän muuten tarkoittaa vajaatehopumppu.
P.S. minunkin ammattinimikkeeni on vanhempi suunnittelija.
Meillä meni taloussähköön v2004(käyttövesi lämmitetään 300L varaajalla) 7000kwh kun kaksi lasta ja kaksi aikuista. Kahdelta aikuiselta meni 5600kwh vuodessa v2000. Talossa normaali sähkövarustus. Taloa ei lämmitetä sähköllä, koska se ei ole ilman lämpöpumppua viisasta, öljy maksaa 2,2c/kwh ja yösähkö 4,5c/kwh ja päiväsähkö 8,5c/kwh noin niikuin tiedoksi...
Alkaa kuullostaa järkevältä. Meillä on 5-henkinen perhe, lapset 16, 14 ja 11. Eli sekä viihde-elektroniikan että vedenkulutus ovat varmaan ainakin keskimääräistä tasoa.
Tuohon verraten kokonaiskulutus 12 MWh ei ole kyllä paha. Mutta täytyy myöntää, että jos 360 m2:n talossa kokonaisenergiankulutus on vain 16 MWh/a, niin kyllä varmasti maalämpö on kaikkein edullisin lämmitysmuoto. Tosin eppäillä soppii...
Vajaatehopumppu tarkoittaa sitä, että systeemissä on tehokas sähkökattila. Ääripää vajaatehoisissa on PILPpi ja välimaastossa ovat täystehoon mentäessä erilaiset maasta osittain lämpöä ottavat pumput.
Noissa on saatu pienen kompuran myötä "ilmaisenergia"-statusta sen verran että yksi jos toinenkin haksahtaa siihen ja varsinkin vihreisiin ledeihin ja vauhtiviivoihin.
En oikein vieläkään ymmärrä tuota selostusta. Jos nyt oletetaan, että meilläkin menisi tuon "inssin myös" ilmoittama 7 MWh sähköä taloudenhoitoon, niin lämmitykseenhän jäisi silloin 5 MWh. Tuon määrän hinta on meillä kokolailla tasan 400€. Minkäverran tuolla rahalla saa esim. polttoöljyä, riittäisikö se määrä meidän talomme lämmittämiseen. Olisiko tuolla rahalla toimiva öljylämmityskin vajaatehoinen. Meillä ei kyllä tarvita mitään lisälämpöä, vaan tuossa on kaikki energia, mitä talossa kuluu.
Jos oletettaisiin, että meidän talomme p-a olisi 330 m2 (se on 110 m2), niin lämmitykseenhän kuluisi silloin 15 MWh ja kokonaiskulutus olisi 22 MWh. Ei olisi paljon vieläkään, kun otetaan huomioon rv. 1981. Varsinkin, kun talon ostovaiheessa maalämpöjärjestelmä ei ainakaan nostanut talon hintaa, mieluumminkin vastoinpäin.
Miksi kukaan ei muuten ole vielä ilmoittanut maalämpöpumppunsa käyttötuntimääriä, että voisin tarkistaa, pitääkö edellä tekemäni laskelma paikkaansa.
Siitä se johtuu. Puuttuu viikkoja.
400 eurolla saa öljyä noin 1000 litraa. 1000 öljylitran energiasisältö on noin 10000 kWh eli 10 MWh, joten se on kaksinkertainen teidän kulutukseen. 5 MWh:a saadaan 500 litralla öljyä ja se maksaa 200 euroa. Eli suosittelen lämmitysmuodon vaihtoa...
No nythän sinä vitsin murjaisit. Minä jo vähän ihmettelinkin noita sepustuksia. Lieneekö tuo AMK-inssi sama kuin Tampereen inssi. Luultavasti AMK-inssiltä puuttuu joitakin opintoviikkoja, kun verrataan meihin oikeisiin insseihin. Siis meihin, jotka 50-luvun kotimaisissa elokuvissa käyskentelevät yo-lakki päässä heinäpellolla vikitellen talon tyttäriä.
Vieläkö löytyy juttua sähkönkulutuksesta.
Tässähän kyseltiin insseiltä, älä sinä tule sekaantumaan.
Riittääkö 1000 litraa öljyä 110 m2:n talon ja 5 hengen käyttöveden lämmitykseen. Ei muuten varmasti riitä. Appiukko, joka on taatusti pihi, ostaa 117 m2:n taloonsa 1500 litraa öljyä vuodessa ja vielä könyää pitkin radanvarsia kaatelemassa VR:n lepikoita. Ja talossa asuu kaksi ihmistä. Ja talvella lämpö pyörii tuolla 17-18 asteen tienoissa.
Joo sori teillä olikin maalämpö, luin vaan viimeisimmän ja ajattelin suoraa sähköä. Eikä tuossa olut kysymys öljyn riittävyydestä vaan siitä paljonko öljyä 400 eurolla saa. Lukemisen ymmärtäminen on osittain hallussa, katos... 1000 litraa ei varmaankaa riitä, mutta 1500 litraa riittää, eikä tarvitse elellä kylmässä. Ja se taas maksaa 600 euroa, ei ole minusta paljoa. Ja varmasti on täysitehoinen eikä lämmin vesi lopu kesken.
Ajatelin että saan vastata kun tunnen pari insinööriä, ja tiedänpä muutaman insinöörivitsinkin.
Mitä oikein valmistat? Oletko hamppuviljelijä?
Tiedätkö yhtään AMK-insinöörivitsiä?
Koko AMK on suuri vitsi.
Insinöörit ja hyvä onni!
Hurrikaani iski täysin odottamatta. Risteilyalus upposi ja insinöörimies havahtui ajautuneena pienen saaren rantaan eikä hän
nähnyt muita ihmisiä tai tarvikkeita. Hänellä oli vain banaaneja
ja kookospähkinöitä. Tottuneena viiden tähden hotelleihin hänellä
ei ollut aavistustakaan mitä tehdä, joten seuraavan neljän
kuukauden aikana hän söi banaaneja, joi kookospähkinämehua,
kaipasi vanhaa vaimoaan ja tarkkaili merta toivoen huomaavansa
pelastusaluksen.
Eräänä päivänä kun insinööri oli makailemassa puoliunessa
rannalla, hän havahtui silmäkulmastaan huomaamaansa liikkeeseen.
Kyseessä oli soutuvene, jossa oli kauneimman näköinen nainen jota
hän oli koskaan nähnyt. Nainen souti hänen luokseen.
Epäuskossa mies kysyi häneltä:
- Mistä sinä tulit? Kuinka sinä pääsit tänne?
- Soudin saaren toiselta puolelta, nainen vastasi. Ajauduin
tänne, kun risteilyalus upposi joitain kuukausia sitten.
- Uskomatonta, insinööri vastasi. Luulin että kukaan muu ei
selviytynyt. Kuinka monta teitä on? Olitpa onnekas, kun soutuvene
ajautui luoksesi, minulla ei ole mitään.
- Olen yksin, nainen vastasi, eikä tämä soutuvene ajautunut, ei
minullakaan ollut mitään.
Mies oli hämmentynyt.
- Mistä sinä sitten sait tuon soutuveneen?
- Voi, sehän oli yksinkertaista, nainen vastasi. Tein soutuveneen
siitä, mitä tältä saarelta löytyy. Airot ovat kumipuun oksia, ja
koversin pohjan palmupuun rungosta ja sivut sekä keulan
Eukalyptus-puusta.
- Mu-mu-mutta sehän on mahdotonta! insinööri änkytti. Sinulla ei
ollut työkaluja eikä tarvikkeita, kuinka sinä siinä onnistuit?
- Eihän se nyt ollut ongelma, nainen vastasi. Saaren toisella
puolella on paljon ihmeellistä laavakiveä ja huomasin, että kun
sitä kuumentaa tulisijassa,siitä tulee helposti muotoiltavaa
rautaa. Käytin sitä tehdäkseni joitain työkaluja ja niillä sitten
sain tehtyä kaiken tarvittavan.
- Mutta ei siitä sen enempää, nainen jatkoi. Missä sinä asut?
Häpeillen insinööri tunnusti, että hän oli nukkunut rannalla
avotaivaan alla koko ajan.
- No,eiköhän sitten soudeta minun puolelleni, nainen sanoi.
Parin minuutin soutamisen jälkeen vene rantautui pieneen
merenlahteen. Kun mies katsoi rannalle hän melkein tippui
veneestä. Rannalta lähti kivetty polku johtaen upeaan bungalowiin, joka oli
maalattu
siniseksi ja valkoiseksi. Kun nainen kiinnitti
venettä ammattitaitoisesti punotulla hamppuköydellä, insinöörimies pystyi
vain
tuijottamaan tyhmänä. Kun he saapuivat taloon, nainen
sanoi rennosti:
- Eihän tämä nyt kovin erikoinen ole, mutta kutsun sitä kuitenkin
kodiksi. Istu alas, ole hyvä. Haluaisitko drinkin?
- Ei, ei kiitos, mies vastasi edelleen hämmentyneenä. En halua
enää pisaraakaan kookospähkinän mehua.
- En ajatellut kookospähkinämehua, nainen vastasi. Miten olisi
Pina Colada?
Yrittäen peittää hämmästyksensä mies nyökkäsi vaisusti, ja he
istuivat sohvalle keskustelemaan.
Kun he olivat kertoneet tarinansa, nainen ilmoitti:
- Vaihdan nyt jotain mukavampaa päälleni. Haluaisitko käydä
suihkussa ja ajaa partasi? Partahöylä on yläkerrassa kylpyhuoneen
kaapissa.
Kysymättä enää yhtään mitään insinööri meni kylpyhuoneeseen.
Kaapissa oli partahöylä, joka oli tehty luusta. Keksi terävää
simpukankuorta oli kiinnitetty sivuistaan kasvoja myötäilevään
mekanismiin.
- Tämä nainen on ihmeellinen, hän mutisi. Mitähän ihmeitä
tässä vielä paljastuu?
Kun hän palasi olohuoneeseen, nainen istui sohvalla pukeutuneena
ainoastaan pariin isoon lehteen, jotka oli strategisesti
aseteltu, ja hän tuoksui ihanalta. Nainen pyysi häntä istumaan
viereensä.
- Kerrohan minulle, nainen aloitti vihjailevalla äänensävyllä
siirtyen samalla lähemmäksi miestä, me olemme olleet tällä
saarella todella pitkään, ja olen ollut yksinäinen. Uskoisinpa,
että sinäkin haluaisit tehdä juuri nyt jotain, mitä olet kaivannut kaikkina
näinä
kuukausina, ymmärräthän...
Ja hän tuijotti syvälle miehen silmiin. Insinööri ei voinut uskoa
korviaan.
- Tarkoitatko---??? hän vastasi, että voin lukea sähköpostini
täältä?
Miksihän ei ole vitsejä AMK insinööreistä? On vain kesken koulutuksen valmistuneista insinööreistä. Jotta saisit ammattiKORKEAkoulun paperit joudut käymään 60 ov. Olet pelkkä ammattikoululainen siis.
Mutta me voimmekin käyttää nimitystä korkeakouluinssi. Miksi muuten olisi ammattiKORKEAkoulu? Sitäpaitsi vähitellen kyllä muutetaan nimi ammattiYLIOPISTOkouluksi. Aivan varmasti. Kun huomataan, miten päteviä valmistuu verrattuna esim. di-koululaisiin.
Minä olen muuten diplomi-inssi. Siitä tuo nimimerkki. Et sitä ilmeisesti ymmärtänyt.
Olisi kai jostain kiireesti saatava miinusmerkkisiä ooveetä jotta pääsisin AMK-lukemiin.
160ov eikä 60ov?
se on totta että amk:sta valmistuu vaikka miten mutta ei ne numerot sitten 1 parempia ole.. ei missään koulussa ole pakko lukea yhtää että pääsee vähintään läpi..
hah hah... Tiedätkös että Suomessa on korkeakoululaki, jossa määritellään missä kaupungeissa on OIKEAT korkeakoulut? Kas kummaa, AMK-paikkakuntia ei ole ko. laissa määritelty. Joten et voi käyttää nimitystä korkeakouluinsinööri kun se sattuu kuulumaan Teknillisistä Korkeakouluista ja Yliopistoista valmistuneille insinööreille. Joten käytä vaan sitä AMK-nimitystä.
ps. Tampereen AMK koitti käyttää englanninkielistä nimitysta Tampere Polytecnic University, vaan eivätpä saaneetkaan käyttää University nimeä...
Terveisin Master of Science, Mechacinal Engineering (M.Sc)
pumpussasi ole käytiaikamittaria? Tuossa omassani ainakin on. Muistiin menee kaikki tieto tavoista joilla ollaan lämmitetty.
Miksi kyselet joltain insinööreiltä? Mikset kysele AMK-insinööreiltä? Insinööreiltä puuttuu 60 ov kunnon koulutuksesta.
Niiltä puuttuu yliopistokoulutus kunnon koulutuksesta.
Työelämässä ei ole merkitystä onko inssi, amkki vai dippa, kaverin osaaminen ratkaisee. Siperia nääs opettaa...
... että dipalla on yliopistokoulutus, sehän lämmittää mielettömästi kun raataa banaanipalkalla toisen leivissä ...
Tämä tapaus kyllä taitaa olla ilman duunia, ja kohottaa vaan muuten itsetuntoaan
Toisten leivissähän tässä ollaan. Palkka on banaaneiksi laskettuna aivan riittävästi. Työttömänä en ole ollut koskaan.
No, ei sillä oikeasti ole suurta merkitystä mikä koulutus on. Kyllä se on ihmisestä kiinni. Alkoi vain korpeaan yhden vaahtoaminen siitä AMKista ja sen ylivertaisuudesta.
koulutus on tärkeää, en sitä vähättele.
Lisääntyneen sivistyksen myötä myös asenne kasvaa, kommenttisi osoittaa että sitä löytyy, hyvä !
Alkuperäiseen aiheeseen voisin vielä kommentoida että jos kokonaiskulutus on 16000 kwh vuodessa niin siitä mlp:n osuus voisi olla 5500 - 7000 kwh oman kokemuksen mukaan