En halua synnyttää selälläni (jakkara/amme?)

Tietysti jokaiselta synnyttäjältä kysytään synnyttämään mennessä toiveet mahdollisista synnytysasennoista. On kuitenkin muistettava että jos tulee jotain esim.vauvan voinnissa et välttämättä voi synnyttää haluamassasi asennossa.

Multa ei kysytty toiveita, ponnistusvaiheessa ohjeistettiin kyljelleen mutta sekös se vasta oudolta tuntui!! Käännyin puoli-istuvaan asentoon. Mä ajattelin kanssa että polvillaan etunojassa synnyttäisin mutta mulla kävi niin että supistukset vei tunnon reisistä ja ne oli ihan voimattomat. Sitten sain vielä epiduraalin eikä siinä kai kovasti saa sitten jalkojen varassa olla sen jälkeen kun vielä verenpaineetkin laski niin alas että vessaan tarvitsin kaksi avustajaa avautumisvaiheessa..
Musta tuntui oudolta kans synnyttäminen puoli-istuvasti mutta siinä sain aika hyvin sängyn laidoista kiinni ja hyvin ponnistettua. Siitä ei tullut mitään että olisin jostain sukanvarsista tai polvitaipeista pitänyt kiinni! :oD

Ihan hyvä miettiä ponnistusasentoja etukäteen, ja totta on sekin että makaava/puoli-istuva asento ei ole mitenkään optimaalinen. Lantiossa on paljon enemmän tilaa kun äiti on pystymmässä eikä makaa häntäluun päällä, ero voi olla jopa 30%.

Pystympi asento vaatii että äiti ei ole ihan väsynyt tai jalattomaksi puudutettu, makaamaan on helppo jäädä mutta jakkaralle nouseminen voi joskus tuntua ylivoimaiselta. Moni kätilö haluaa tutkia kohdunsuun tilanteen sängyllä, ja todettuaan että saa ponnistaa, on synnyttäjä sitten valmiiksi selällään ja jää siihen helposti. Kannattaakin etukäteen sanoa ja tukihenkilön kanssakin sopia että haluaa toisen ponnistusasennon, silloin tukihenkilö voi tutkimuksen jälkeen auttaa ja muistuttaa asennon vaihtamisesta. Jakkaraa ei yleensä myöskään ole salissa valmiina, vaan se pitää muistaa pyytää tuomaan jo ennen ponnistusvaiheen alkua.

Ponnistusasentoja kannattaa siis miettiä ja kokeilla etukäteen, ja sitten tositilanteessa tunnustella mikä tuntuu parhaalta. Varsinkin jos vauva on ponnistusvaiheen alkaessa vielä korkealla, on paras nousta ylös, silloin painovoimakin auttaa tuomaan vauvaa alemmas. Asentoa voi hyvin vaihtaa ponnistusvaiheen aikanakin (jos vauva ei synny ihan parilla supistuksella). Jakkaralla ei muutenkaan kannata istua kovin pitkään, se voi olla raskasta ja aiheuttaa turvotustakin, eli ponnistelun voi aloittaa seisten tai vaikka polvillaan, ja sitten kun pää alkaa syntyä istuu jakkaralle. Tai jos on jakkaralla eikä ponnistus tunnu edistyvän, voi nousta hetkeksi pois ja tulla sitten taas takaisin.

Ammeessa ponnistusasentoa ei oikeastaan tarvitse miettiä, se tulee sitten kyllä ihan luonnostaan. Vedessä asennon vaihtaminen on muutenkin tosi helppoa ja luontaista. En tunne NKL:n käytäntöjä, mutta oman ammeen viemisestä kannattaa varmaan kysyä etukäteen. Joka sairaalassa ei myöskään saa synnyttää veteen, vaan äidin täytyy nousta ammeesta ponnistusvaiheen alkaessa. Veteen synnyttäessä kätilö puuttuu tilanteeseen vähemmän, hän ei auta hartioita ulos niinkuin kuivalla maalla, vaan synnyttäjä ponnistaa lapsen itse kokonaan ulos.

Itse kokeilin montaa eri asentoa, mutta kyllä se elällään puoli istuvassa asennossa oli paras ja varsinkin kun tajusin pyytää jalkatuet niin ei tarvinnut itse jalkoja kannatella ja jalkatuissa oli vielä kahvat josta sai itse vetää, se helpotti todellapaljon joten suosittelen. :)

Itse synnytin elokuussa -11. Suunnittelin vesisynnytystä sekä jakkarasynnytystä. Vedessä olinkin avautumisvaiheessa, mutta altaan vesi on kivunlievitys syistä niin kuumaa 36 astetta, joten se ei tee oloa kovin mukavaksi niissä tuskissa. Siirryin jakkaralle ponnistamaan, mikä oli ihan loistava ratkaisu. Työntösuunnan löysi samantien ja ponnistusvaihe kestikin vaan 11minuuttia. Seuraava lapsi tulossa ja syntyy hutikuussa 2013 ja ehdottomasti aion ponnistaa/synnyttää jakkaralla. Suosittelen. Ei muuta kun kirjoittamaan synnytyssuunnitelmaa, jonka viet mukanasi sairaalaan. Siihen voit mainita mm. synnytystapa toiveesi.

Tässä linkki yhdenlaiseen synnytystoivelistaan:
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=110

Minulta ei ainakaan kysytty etukäteen, vaikka menin synnytyksen käynnistykseen rv42 0, missä asennossa haluaisin ponnistaa. Ponnistelun aloitin pallon päällä istuen, sitten siirryin sänkyyn, kun en muistaakseni jaksanut enää siinä jalkojen päällä ponnistella. Ensin piti yrittää kyljellään, ei onnistunut, niin lopulta ponnistin puoli istuvassa asennossa. Sukan varsista tai jalkataipeista ois pitäny itte pitää kinni, no eihän siitä mitään niissä kivuissa tullu, joten mulle laitettiin jalkatuet. Ponnistusvaihe kokonaisuudessaan mulla kesti 24min ja oon ensi synnyttäjä (koko synnytyksen kesto yhteensä 4h 55min).