Suomen oma budjetointioikeus uhattuna EUn taholta

Euroopan talousalue







Loikkaa: valikkoon, hakuun







█ EFTA-maat (paitsi Sveitsi)

█ EU-maat

Euroopan talousalue (ETA) laajentaa Euroopan unionin yhteismarkkinat EU:n jäsenmaiden lisäksi Islantiin, Liechtensteiniin ja Norjaan, ilman että näitä maita koskevat EU:n jäsenyyteen liittyvät velvoitteet ja edut.

[muokkaa] Historia

Vuonna 1992 Euroopan yhteisön 12 jäsenvaltiota ja kaikki Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet paitsi Sveitsi, mukaan lukien myös Suomi, neuvottelivat sopimuksen Euroopan talousalueesta. Sen tarkoituksena oli laajentaa Euroopan sisämarkkinoiden etuja. Sopimus allekirjoitettiin Portossa toukokuussa 1992 ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 1994 (Liechtensteinin osalta 1. toukokuuta 1995).

Sveitsi ei liittynyt Euroopan talousalueeseen, koska sveitsiläiset äänestivät kansanäänestyksessä liittymistä vastaan. Kolmesta EFTA-maasta on myöhemmin tullut EU:n jäseniä, joten EU:n jäsenvaltioiden lisäksi Euroopan talousalueeseen kuuluu ainoastaan kolme EU:n ulkopuolista maata: Islanti, Liechtenstein ja Norja. Perustamisensa jälkeen ETA on laajentunut EU:n uusien jäsenmaiden myötä.

[muokkaa] Maailman suurimmat markkinat

Ne 30 maata, jotka muodostavat ETA:n, muodostavat suurimmat yhtenäiset markkinat koko maailmassa. Markkinat ulottuvat Pohjoiselta jäämereltä Välimerelle asti. Alueella asuu yli 500 miljoonaa kuluttajaa. ETA:n ansiosta Euroopan sisämarkkinoiden neljä perusvapautta - tavaroiden (maataloustuotteita lukuun ottamatta), palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus - on laajennettu koskemaan ETA-maita.

kirjoittaa henkilö jonka elämäntehtävänä oli tehdä suomesta sosialistinen maa liittämällä se osaksi neuvostoliittoa.

Periaate- ja yleisohjelma



Periaate- ja yleisohjelma

Itsenäisyyspuolue perustaa toimintansa vapauden, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, kansanvaltaisuuden sekä kristillisen yhteisvastuun arvoille ja aatteille. Itsenäisyyspuolueen keskeisiä pyrkimyksiä ja tavoitteita ovat:
1.Suomen perustuslain säädösten, joiden mukaan Suomi on täysivaltainen eli itsenäinen tasavalta, jossa korkein valta, valtiovalta, kuuluu kansalle, samoin kuin maamme kansainvälisen toimintavapauden toteuttaminen käytännössä sekä kansojen yhdenvertaisuuteen perustuvan laajan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan kehittäminen.
2.Kansalaisten oikeuksien, vapauden ja tasa-arvon puolustaminen ja vahvistaminen.
3.Nykyisen kansasta etääntyneen puoluevallan etuoikeutetun aseman poistaminen, kansanvallan lujittaminen ja kansalaisyhteiskunnan toteuttaminen.
4.Työttömyyden poistaminen, täystyöllisyyden edellytysten ja jokaisen työntekijän oikeuksien turvaaminen, naisten ja miesten samapalkkaisuuden sekä kansalaisten perustulojärjestelmän toteuttaminen, kansan kokonaisedun asettaminen yksityisen taloudellisen vallan käytön edelle ja hallitsemattomien pääomavirtojen palauttaminen yhteiskunnan valvontaan.
5.Suomessa toteutetun pohjoismaisen hyvinvointivaltion, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kehittäminen.
6.Sellaisen sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvan yhteiskunnan kehittäminen, jota valvotaan kansanvaltaisesti ja joka kannustaa erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa.
7.Maamme eri alueiden, elinkeinojen ja väestöryhmien aseman tasapuolinen kehittäminen, elävän maaseudun säilyttäminen sekä Suomen olosuhteisiin soveltuvan maa- ja metsätalouden ja elintarvikeomavaraisuuden turvaaminen.
8.Byrokratian, monopolien ja kartellien purkaminen, keskitetyn päätösvallan hajauttaminen ja tulonjaon oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen.
9.Luonnoin ja ympäristön säilyttäminen elinvoimaisena, puhtaana ja viihtyisänä.
10.Korruption sekä talous- ja muun rikollisuuden vastustaminen ja yhteiskuntarauhan turvaaminen.
11.Perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen, opiskelumahdollisuuksien sekä suomalaisen kulttuurin vapaan ja monipuolisen kehityksen turvaaminen.
12.Puolueettoman ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä vahvaan maanpuolustustahtoon, riittävään puolustuskykyyn ja omavaraisuuteen perustuvan itsenäisen puolustuspolitiikan toteuttaminen