Osaisitteko suosittella sopivaa järkkäriä hintahaarukasta n. 300-500 euroa ensimmäiseksi järjestelmäkameraksi (18-vuotiaalle). Olen pienestä pitäen kuvannu erilaisilla digikameroilla, mutta nyt entisen kameran objektiivin rikkouduttua haaveenani olisi hankkia järkkäri. (Entisen kameran objektiivi tuskin on korjattavissa, eikä mene takuuseen..?)
Olen katsellut sellaisia digikameran kokoisia järkkäreitä, kuten esimerkiksi Olympus E-PM1. Osaatteko sanoa millainen kamera on kyseessä vai kannattaako mieluummin sijoittaa vähän enemmän saadakseen lisää ominaisuuksia? En siis välttämättä etsi mitään ammattimaiseen käyttöön soveltuvaa huipputason kameraa (kuten hintahaarukkakin kertoo), mutta haluaisin että sillä pystyy ottamaan teräviä kuvia matkoilla ja arjen eri tilanteissa. Laadukas videokuva on myös plussaa. Olen harkinnut myös ostavani sen ihan ns. oikean järkkärin eli "isomman version", mutta mietinkin tässä onko sitten miten kätevä matkoilla kulettaa mukana..
Kaikki vinkit kameranhankintaan liittyen ovat tervettulleita!
Kompakti järkkäri aloittelijalle
78
1932
Vastaukset
- digikameran koko
"isomman version" halpa peilinheilutin sopii ensisijassa näyttökameraksi (pienen egon jatkeeksi).
Minusta matkoilla kameran "isomman version" painosta on eniten haittaa juuri matkoilla. Matkailijan ykköskamera on pokkari jossa on laaja-alainen zoom tai minijärkkäri ja pienikokoinen zoom objektiivi.
Jos on ”pakko” ottaa järkkäri matkalle niin valintani olisi joku näistä (aakkosjärjestys):
EOS M (kevyt), E-PL5 (pieni, FlashAir), DMC -G5 (etsin), Ricoh GRX A16 (pölytön kenno yms) tai Samsung NX 1000 (WiFi)
Hinta-laatusuhteeltaan paras ”iso” lienee nyt Pentax K5 II (dynamiikka, tarkennus –3EV, kosteus- ja pölytiivis)- digikameran koko
ps.
Jos kuvaat maisemaa niin peilitön laajakulma on ylivoimainen vaihtoehto. - Canonisti minäkin
Kuvauskohteet ja kuvan käyttö vaikuttavat matkakameran valintaan ihan siinä kuin muutenkin kameran valintaan. Jos lähdetään maailmanympärimatkalle ja kierretään pallo käymällä kaupungeissa, eikä kuvista ole tarkoitus tehdä paino-originaaleja tai julisteita, niin joku vajaakennoinen peilitön on varsin hyvä ratkaisu. Jos taas kierretään luonto-kohteita ja tarkoitus on kuvata eläimiä, niin peilillinen vaihtoehto on ainoa mahdollinen. Eikä silloin puhuta mistään hinnat alkaen malleista!
Itse olen käyttänyt reissukamerana kaupunkiolosuhteissa vaihtelevasti sekä Hasselblad 500C:tä että sata sarjan digi Canonia. Hasselissa mukana on 80 mm ja 150 mm onjektiivit kun Canonissa taas 17 ja 50 mm. Järjestelmäkameran lisäksi mukana on aina myös pokkari. Canoni vaihtunee Fujiin, koska se on kohtuuhintainen ja sen hybridietsin on aika mainio. Olympuksen Pen oli pitkään harkinnassa, mutta jokaiseen objektiiviin joutuu ostamaan etsimeen erikseen.
- Sony DSC-RX100
todellisuudessa n. 300-500 euroa on pokkarin budjetti - jo yksi kunnollinen objektiivi järjestelmäkameraan maksaa helposti 300 - 500 euroa. Et todennäköisesti pärjää kuitenkaan yhdellä objektiivilla, vaan lopulta järjestelmäkamera tulee maksamaan sinulle tuhansia euroja.
Kannattaakin harkita vielä kunnollista pokkaria tuolla budjetilla ja unohtaa ne järkkärit toistaiseksi - hyvää suht. edullisesti: Sony Cyber-shot™ DSC-RX100
Valmistajan sivu: http://www.sony.fi/product/dsc-r-series/dsc-rx100/tarvikkeet
Kauppiaan sivu: http://www.scandinavianphoto.fi/tuote/14052428/sony-cybershot-dsc-rx100 - ap.
Kiitokset tiedoista!
Noista objektiiveista vielä sen verran, että kameran mukana tuleva objektiiviko ei ole riittävä ns. peruskuvailuun? Olisi siis lähes välttämätöntä hankkia lisävarusteita? Onko siis järkevämpää hankkia hyvä pokkari kuin minijärkkäri? Tuo aloitusviestissä mainitsemani Olympuksen järkkäri maksaa Gigantin netissä 299, mikä ei mielestäni ole lainkaan paha hinta. Kamerassa 4/3" Hi-Speed Live MOS kuvakenno, 12,30 resoluutio, objektiivin polttoväli (mm) 14 - 42 ja polttoväli (35 mm vastaava) 28 - 84. Itse en osaa tulkita juuri mitään noista luvuista, mutta sen olen käsittänyt että kuvakenno on pokkareita parempi.. Samsung NX 1000 vaikuttaa myös hyvältä kameralta mutta sen mukana tyrkytetään tällä hetkellä Galaxy Tab 2:sta, mikä tietenkin lisätty tavalla tai toisella hintaan 549 useissa kaupoissa. Mitä tuo iFi nyt käytännössä tarkoittaa? Ja minijärkkäreissäkö ei sitten tavita muita objektiiveja kuin kameran mukana tuleva? Vastauksia mielenkiinnolla odotellessa.. :)- ap.
siis WiFi
Sony Cybershot DSC-RX100 vaikuttaa myös erittäin hyvältä kameralta, jos pokkariin päädyn. Kauppiaan sivulla vain melko suolainen hinta.. - Porkkari + jäkkäri
>Noista objektiiveista vielä sen verran, että kameran mukana
>tuleva objektiiviko ei ole riittävä ns. peruskuvailuun?
Kyllä se riittää, jos ei nirsoile.
”Kittiobjektiivi” on mahdollisimman halvaksi puristettu kylkiäinen, joka myydään aloittelijatason järkkärirungon mukana, jotta ostaja pääsee aloittamaan kuvaamisen ja miettimään, millaista objektiivivalikoimaa tarvitsee. Useimmat ”oikeat” objektiivit maksavat enemmän kuin runko kittiobu.
Minulla on vähän yli vuosi sitten ostettu Nikon D3100. Sellaisen saa tänään 18–55 mm:n kittiobjektiivilla varustettuna alle 400, jopa noin 350 eurolla. Kittien kinnat vaihtelevat mm. sen mukaan, onko kittiobjektiivissa tärähdysten vaimennus (VR) vai ei.
Tuon kittiobjektiivin zoomauskerroin on maltillinen (~3). Polttovälialue vastaa täyskennoisen järkkärin tai kinofilmikameran objektiivin aluetta 27–82,5 mm. Kun kinokoon normaaliobjektiivin polttoväliksi katsotaan 50 mm, yltää tuo alue siitä jonkin matkaa molempiin suuntiin ja on omiaan yleiskuvaukseen.
Kyseisen kittiobjektiivin valovoima f/3.5–5.6 on vaatimaton ja mekaaninen toteutus hieman arveluttava: kiinnitysbajonetti on muovia eikä metallia kuten kalliimmassa lasitavarassa.
Pahat kielet nimittävät noita kittiobjektiiveja ”suttuzoomeiksi” – niiden piirtokyky ei siis tyydytä heidän kriittistä silmäänsä.
Vaikka kittiobiskani oli mielestäni ihan asiallinen halpaan pakettihintaansa nähden, on se vaihtunut ulottuvampaan ja olen hankkinut kaksi muutakin objektiivia. Sehän se järkkärin idea juuri onkin, että samassa rungossa voi käyttää monenlaisia kakkuloita!
Myöhemmin ostamastani pokkarista (Canon S100) olen maksanut 299 €. Sen objektiivin kinovastaavuus on 24–120 mm; zoomauskerroin on siis 5 ja polttovälialue yltää sekä laajakulma- että telepäässä selvästi pidemmälle kuin Nikonin kittizoomissa. Valovoimaa on laajispäässä f/2.0 eli huomattavasti enemmän kuin mainitussa kittilasissa. Nämä edut myös näkyvät ja tuntuvat: halvempi pokkari on joissakin tilanteissa jopa etevämpi kuin kalliimpi järkkäri!
Kummastakaan en luopuisi, kummallekin on oma käyttönsä, missä toinen olisi huono korvike. En siis pidä pokkaria ja järkkäriä toistensa vaihtoehtoina vaan täydentäjinä.
Enkä pidä Nikon D3100 -kameraa mitenkään huonona ostoksena! Sen saa tänään varsin sopuisaan hintaan. Maksoin omastani reilu vuosi sitten tuntuvasti enemmän eikä kaduta yhtään! - digikameran koko
ap. kirjoitti:
siis WiFi
Sony Cybershot DSC-RX100 vaikuttaa myös erittäin hyvältä kameralta, jos pokkariin päädyn. Kauppiaan sivulla vain melko suolainen hinta..WiFi =
Voi vaikka välittömästi kuvan ottamisen jälkeen siirtää kuvan langattomasti netti, tablettiin, älykännykkään, tietokoneelle … Et tarvitse siis johtoja eikä kortinlukijaa ja muistikorttia ei tarvitse irroittaa kamerasta.
Mihijärkkäreissä tarvittaneen n. samanverran ohjektiiveja kuin isossakin, mutta parempaa laatua saa puolella hinnalla, ja laajakulmat on aivan omaa luokkaansa (peilinheiluttimiin ei voi rakentaa hyvää laajakulmaa).
Markettijärkkärin tavallisin kittiobjektiivi käy lähinnä kameraan tutustumiseen (kuvanlaatu, valovoima, muovibajonetti …)
Polttovälien tulkinnasta (kino)
– 24mm (laajakulma) on hyvä maisemakuvaukseen (n. 2000 €)
– 50 mm (normaali) sopii reportaasikuvaukseen (n. 500–1000 €)
– 85 – 135 mm (lyhyt valovoimainen tele) käy potretti yms kuvaukseen (n. 2000)
(esim. mun suosikki croppirunkoisessa on 85 mm)
– 200 mm valovoimainen on erinomainen yleistele harrastelijalle ( telejatke n. 2000 €)
– 300 mm ja yli on lintukuvaajienkallis ”putki” (esim NIKKOR AF-S 600/4G VR IFED n 10 000 €)
Hyvän objektiivin hinta on n. 1000 – 10 000€
Canonistien aina ruikuttama valovoima maksaa maltaita. Kuvan laatuun sillä ei ole merkittävää vaikutusta.
Hyviä pokkareita mm: Leica D-Lux6/Panasonic DMC-LX7, Samsung EX2, Sony DSC-HX20 jne
Hyvän pokkari ominaisuudet loppuu harvoin kesken harrastelijalla, mutta sillä ei ole isokokoisen kameran näyttöarvoa.
Hyvän pokkarin kenno voi myös olla ihan sama tai parempi kuin ”cropissa tai kinokokoisessa”
Resoluutiolla on merkitystä vain jos teet jättikokoisia (metrejä) tulosteita, yleensä resoluutiota on liikaa (myyntikikka). Liian suurella resoluutiolla usein pilataan kennon dynamiikka. Minusta 10 mpix riittää hyvin normaalin harrastelijan tarpeisiin. - mielenkiinnosta?
”Samsung NX 1000 vaikuttaa myös hyvältä kameralta mutta sen mukana tyrkytetään tällä hetkellä Galaxy Tab 2:sta, mikä tietenkin lisätty tavalla tai toisella hintaan 549 useissa kaupoissa.”
Eiköhän totuus liene ihan toisenlainen eli varaston tyhjennys uusien mallien tieltä. Jos jonnekin joudutaan lisäämään ”tavalla tai toisella”, niin se on sitten tulevien mallien hintaan. - realisti hyvinkin
Kyllä sillä kittiobjektiivilla harrastelija kuvailee ensialkuun ihan hyvin. Henkilöstä ja kuvauskohteista riippuen voi riittää pitkäänkin. Ammattilaiset on erikseen ja nirppanokat tuhisee välillä aivan liikaa. Vähän sama kuin joidenkin hifistien äärimmäisen tarkat kuuluisat "kultaiset korvat". Kittiobjektiivi on "halpa", mutta maksaa kuitenkin kohtuullisen pokkarin verran. Ja isot tuotantomäärät vielä laskee hintaa verrattuna harvinaisempiin kakkuloihin. Joten ei se kittiobjektiivi ihan "pullonpohja" ole. Jokaisen kannattaa katsoa tilanne itse ja hommata sitten myöhemmin lisää semmoista optiikkaa mitä tarvitsee. Kerralla ei ole pakko ostaa kaikkea!
- Canonisti minäkin
Porkkari + jäkkäri kirjoitti:
>Noista objektiiveista vielä sen verran, että kameran mukana
>tuleva objektiiviko ei ole riittävä ns. peruskuvailuun?
Kyllä se riittää, jos ei nirsoile.
”Kittiobjektiivi” on mahdollisimman halvaksi puristettu kylkiäinen, joka myydään aloittelijatason järkkärirungon mukana, jotta ostaja pääsee aloittamaan kuvaamisen ja miettimään, millaista objektiivivalikoimaa tarvitsee. Useimmat ”oikeat” objektiivit maksavat enemmän kuin runko kittiobu.
Minulla on vähän yli vuosi sitten ostettu Nikon D3100. Sellaisen saa tänään 18–55 mm:n kittiobjektiivilla varustettuna alle 400, jopa noin 350 eurolla. Kittien kinnat vaihtelevat mm. sen mukaan, onko kittiobjektiivissa tärähdysten vaimennus (VR) vai ei.
Tuon kittiobjektiivin zoomauskerroin on maltillinen (~3). Polttovälialue vastaa täyskennoisen järkkärin tai kinofilmikameran objektiivin aluetta 27–82,5 mm. Kun kinokoon normaaliobjektiivin polttoväliksi katsotaan 50 mm, yltää tuo alue siitä jonkin matkaa molempiin suuntiin ja on omiaan yleiskuvaukseen.
Kyseisen kittiobjektiivin valovoima f/3.5–5.6 on vaatimaton ja mekaaninen toteutus hieman arveluttava: kiinnitysbajonetti on muovia eikä metallia kuten kalliimmassa lasitavarassa.
Pahat kielet nimittävät noita kittiobjektiiveja ”suttuzoomeiksi” – niiden piirtokyky ei siis tyydytä heidän kriittistä silmäänsä.
Vaikka kittiobiskani oli mielestäni ihan asiallinen halpaan pakettihintaansa nähden, on se vaihtunut ulottuvampaan ja olen hankkinut kaksi muutakin objektiivia. Sehän se järkkärin idea juuri onkin, että samassa rungossa voi käyttää monenlaisia kakkuloita!
Myöhemmin ostamastani pokkarista (Canon S100) olen maksanut 299 €. Sen objektiivin kinovastaavuus on 24–120 mm; zoomauskerroin on siis 5 ja polttovälialue yltää sekä laajakulma- että telepäässä selvästi pidemmälle kuin Nikonin kittizoomissa. Valovoimaa on laajispäässä f/2.0 eli huomattavasti enemmän kuin mainitussa kittilasissa. Nämä edut myös näkyvät ja tuntuvat: halvempi pokkari on joissakin tilanteissa jopa etevämpi kuin kalliimpi järkkäri!
Kummastakaan en luopuisi, kummallekin on oma käyttönsä, missä toinen olisi huono korvike. En siis pidä pokkaria ja järkkäriä toistensa vaihtoehtoina vaan täydentäjinä.
Enkä pidä Nikon D3100 -kameraa mitenkään huonona ostoksena! Sen saa tänään varsin sopuisaan hintaan. Maksoin omastani reilu vuosi sitten tuntuvasti enemmän eikä kaduta yhtään!Kittiobjektiivin laatu ja käyttökelpoisuus vaihtelee. Halvemman pään Nikoneita saa paketoituina välillä f/1.8 35 mm normaalilla, mikä on ihan hyvä. Nuo muutaman kympin suttuzoomit ovat hyödyttömiä. Ne on tarkoitettu siihen, että asiakas voi kokeilla toimintoja kaupassa.
Porkkari + jäkkäri kirjoitti:
>Noista objektiiveista vielä sen verran, että kameran mukana
>tuleva objektiiviko ei ole riittävä ns. peruskuvailuun?
Kyllä se riittää, jos ei nirsoile.
”Kittiobjektiivi” on mahdollisimman halvaksi puristettu kylkiäinen, joka myydään aloittelijatason järkkärirungon mukana, jotta ostaja pääsee aloittamaan kuvaamisen ja miettimään, millaista objektiivivalikoimaa tarvitsee. Useimmat ”oikeat” objektiivit maksavat enemmän kuin runko kittiobu.
Minulla on vähän yli vuosi sitten ostettu Nikon D3100. Sellaisen saa tänään 18–55 mm:n kittiobjektiivilla varustettuna alle 400, jopa noin 350 eurolla. Kittien kinnat vaihtelevat mm. sen mukaan, onko kittiobjektiivissa tärähdysten vaimennus (VR) vai ei.
Tuon kittiobjektiivin zoomauskerroin on maltillinen (~3). Polttovälialue vastaa täyskennoisen järkkärin tai kinofilmikameran objektiivin aluetta 27–82,5 mm. Kun kinokoon normaaliobjektiivin polttoväliksi katsotaan 50 mm, yltää tuo alue siitä jonkin matkaa molempiin suuntiin ja on omiaan yleiskuvaukseen.
Kyseisen kittiobjektiivin valovoima f/3.5–5.6 on vaatimaton ja mekaaninen toteutus hieman arveluttava: kiinnitysbajonetti on muovia eikä metallia kuten kalliimmassa lasitavarassa.
Pahat kielet nimittävät noita kittiobjektiiveja ”suttuzoomeiksi” – niiden piirtokyky ei siis tyydytä heidän kriittistä silmäänsä.
Vaikka kittiobiskani oli mielestäni ihan asiallinen halpaan pakettihintaansa nähden, on se vaihtunut ulottuvampaan ja olen hankkinut kaksi muutakin objektiivia. Sehän se järkkärin idea juuri onkin, että samassa rungossa voi käyttää monenlaisia kakkuloita!
Myöhemmin ostamastani pokkarista (Canon S100) olen maksanut 299 €. Sen objektiivin kinovastaavuus on 24–120 mm; zoomauskerroin on siis 5 ja polttovälialue yltää sekä laajakulma- että telepäässä selvästi pidemmälle kuin Nikonin kittizoomissa. Valovoimaa on laajispäässä f/2.0 eli huomattavasti enemmän kuin mainitussa kittilasissa. Nämä edut myös näkyvät ja tuntuvat: halvempi pokkari on joissakin tilanteissa jopa etevämpi kuin kalliimpi järkkäri!
Kummastakaan en luopuisi, kummallekin on oma käyttönsä, missä toinen olisi huono korvike. En siis pidä pokkaria ja järkkäriä toistensa vaihtoehtoina vaan täydentäjinä.
Enkä pidä Nikon D3100 -kameraa mitenkään huonona ostoksena! Sen saa tänään varsin sopuisaan hintaan. Maksoin omastani reilu vuosi sitten tuntuvasti enemmän eikä kaduta yhtään!Kun kerran lasket polttovälin kinovastaavuudet, niin voisit laskea myös valovoiman kinovastaavuudet. Kaava on ihan sama. Sen S100:n valovoiman kinovastaavuus on f/9,3. Kitti-objektiivilla se on n. f/5,3 eli n. 1,6 aukon ero kitin hyväksi. Käytännössä tämä näkyy siten, että järkkärissä voi nostaa herkkyyttä enemmän.
Alkueräiselle kirjouittajalle, jos hän ajattelee järkkäsiä, huippukallis pokkari on mielestäni paha harha-askel. Järkkärillä voi hyvin aloittaa sillä kittiobjektiivilla ja sitten ostaa uusia objektiiveja tarpeen mukaan.Muista, että ostaessasi järkkärin yleensä kiinnityt tiettyyn merkkiin vuosiksi. Siksi ei kannata tehdä valintaa välttämättä muutaman kympin säästön takia. Aika olennainen luku on kroppikerroin, eli polttovälin kinovastaavuuden ja todellisen polttovälin suhde. Esimerkiksi tuossa 28 / 14 = 2. Tämä on pienempi kuin järkkäreissä yleensä, mutta suurempi kuin pokkareissa. Kerroin kuvaa kennon kokoa. Mitä pienempi kerroin, sitä suurempi kenno. Suuri kenno tietää parempaa kuvanlaatu erityisesti hämärässä.
Kuvakenno pokkareissa nimenomaan on huonompi (pienempi). Tyypillisessä pokkarissa kroppikerroin on n. 4,6-5,6. Tuossa Sonyssa se on 2,7. Järkkäreissä yleensä on 1,5-1,6.
Kaikilla järkkäreillä voi kuvata mukana tulevalla objektiivilla, jos sellainen tulee, niin kuin yleensä tulee. Se tarvitseeko muuta riippuu aivan tarpeista. Esimerkiksi minijärkkäriin usein kannattaa ostaa kiinteäpolttovälinen ns. pannukakkuobjektiivi, jolloin kamera mahtuu taskuun.- Porkkari + jäkkäri
okaro kirjoitti:
Kun kerran lasket polttovälin kinovastaavuudet, niin voisit laskea myös valovoiman kinovastaavuudet. Kaava on ihan sama. Sen S100:n valovoiman kinovastaavuus on f/9,3. Kitti-objektiivilla se on n. f/5,3 eli n. 1,6 aukon ero kitin hyväksi. Käytännössä tämä näkyy siten, että järkkärissä voi nostaa herkkyyttä enemmän.
Alkueräiselle kirjouittajalle, jos hän ajattelee järkkäsiä, huippukallis pokkari on mielestäni paha harha-askel. Järkkärillä voi hyvin aloittaa sillä kittiobjektiivilla ja sitten ostaa uusia objektiiveja tarpeen mukaan.>Kun kerran lasket polttovälin kinovastaavuudet,
>niin voisit laskea myös valovoiman kinovastaavuudet.
Ei minun tarvitse sitä laskea sen enempää kuin sinunkaan. Objektiivin valovoima ilmoitetaan luonnollisestikin objektiivin TODELLISELLE polttovälille. Canon S100:n objektiivin lyhyin polttoväli on f = 5,2 mm ja kun valovoimaksi ilmoitetaan f/2.0, tarkoitetaan sillä että polttovälin f (= 5,2) ja suurimman aukon välinen suhde on 2.0 (eli suurimman aukon läpimitta on 2,6 mm).
Ns. kinovastaavuudella ei ole valovoiman kanssa tietenkään mitään tekemistä – se liittyy pelkästään kuvakulmaan. Porkkari + jäkkäri kirjoitti:
>Kun kerran lasket polttovälin kinovastaavuudet,
>niin voisit laskea myös valovoiman kinovastaavuudet.
Ei minun tarvitse sitä laskea sen enempää kuin sinunkaan. Objektiivin valovoima ilmoitetaan luonnollisestikin objektiivin TODELLISELLE polttovälille. Canon S100:n objektiivin lyhyin polttoväli on f = 5,2 mm ja kun valovoimaksi ilmoitetaan f/2.0, tarkoitetaan sillä että polttovälin f (= 5,2) ja suurimman aukon välinen suhde on 2.0 (eli suurimman aukon läpimitta on 2,6 mm).
Ns. kinovastaavuudella ei ole valovoiman kanssa tietenkään mitään tekemistä – se liittyy pelkästään kuvakulmaan.Rautalankaa: kun valoa otetaan tietystä kulmasta sisään, olennaista on se, miten suuresta aukosta se otetaan sisään, eli siis polttovälin ja aukkoluvun suhde. Pienikennoinen kamera voi vaikuttaa valovoimaiselta, kun siinä on joku f/2,0 tms. Se kuitenkin kerää kennolle vähemmän valoa kuin vähemmän valovoimainen suurikennoisempi kamera. Tässä kysymys pohjimmiltaan on siitä, haluaako kuvia hämärässä vai haluaako brassailla: "Hei minulla on f/2,0 objektiivi."
Huomaa, että tuo kaava käy yhtä hyvin kinovastaavuuksille. kinovastaavuus on 24 mm ja aukko 9,3 eli 24 mm / 9,3 = 2,6 mm. Antaa väärän kuvan, jos puhuu vain polttoväleistä kinovastaavuuden kanssa mutta ei valovoimasta. Valovoiman kinovastaavuus vaikuttaa niin hämäräominaisuuksiin kuin syväterävyyteenkin.
Sanoit: "Valovoimaa on laajispäässä f/2.0 eli huomattavasti enemmän kuin mainitussa kittilasissa." Kun laskee kinovastaavuuksilla tämä ei enää pidäkään paikkaansa. Ei valovoima ole mikään luku vaan väline kuvaamiseen hämärässä.
Vertailu on sinänsä huono, koska kuvan muoto on eri. Jos pokkarilla ottaa 3:2 kuvia, niin pitää lisätä lukuihin 4 %.- Porkkari + jäkkäri
okaro kirjoitti:
Rautalankaa: kun valoa otetaan tietystä kulmasta sisään, olennaista on se, miten suuresta aukosta se otetaan sisään, eli siis polttovälin ja aukkoluvun suhde. Pienikennoinen kamera voi vaikuttaa valovoimaiselta, kun siinä on joku f/2,0 tms. Se kuitenkin kerää kennolle vähemmän valoa kuin vähemmän valovoimainen suurikennoisempi kamera. Tässä kysymys pohjimmiltaan on siitä, haluaako kuvia hämärässä vai haluaako brassailla: "Hei minulla on f/2,0 objektiivi."
Huomaa, että tuo kaava käy yhtä hyvin kinovastaavuuksille. kinovastaavuus on 24 mm ja aukko 9,3 eli 24 mm / 9,3 = 2,6 mm. Antaa väärän kuvan, jos puhuu vain polttoväleistä kinovastaavuuden kanssa mutta ei valovoimasta. Valovoiman kinovastaavuus vaikuttaa niin hämäräominaisuuksiin kuin syväterävyyteenkin.
Sanoit: "Valovoimaa on laajispäässä f/2.0 eli huomattavasti enemmän kuin mainitussa kittilasissa." Kun laskee kinovastaavuuksilla tämä ei enää pidäkään paikkaansa. Ei valovoima ole mikään luku vaan väline kuvaamiseen hämärässä.
Vertailu on sinänsä huono, koska kuvan muoto on eri. Jos pokkarilla ottaa 3:2 kuvia, niin pitää lisätä lukuihin 4 %.Kiitos tuosta rautalangastasi, ihan kivahan tuota oli syödä! Hampaita ei tosin mennyt yhtäkään.
Totta kai isompi aukko isompi kenno kerää enemmän valoa! Olennaista on kuitenkin valon määrä pinta-alayksikköä kohden. Jos meillä on 5,6 mm:n objektiivilla f/2.0 varustettu pokkari ja siinä 12 Mpix -kenno ja toisaalta vaikkapa 35 mm:n objektiivilla f/2.0 varustettu full frame -järkkäri ja siinäkin 12 Mpix -kenno, tulee kennon pinnalle saman verran valoa pinta-alayksikköä kohden ja pokkarin pikkuruiset pikselit valottuvat aivan vastaavasti kuin täyskokoisen järkkärin suuremmat.
Kohinasta ja dynamiikasta en mene väittämään mitään, mutta ei se pokkarin objektiivin f/2.0 yhtään sen pimeämpi ole kuin täyskennojärkkärin objektiivin f/2.0!
>Ei valovoima ole mikään luku vaan väline kuvaamiseen hämärässä.
Minulle valovoima on luku, yksi kameran objektiivin parametri muiden joukossa. Se on polttovälin [mm] suhde himmentimen suurimpaan aukkoon [mm]. Koska osoittajassa ja nimittäjässä on sama yksikkö, jää tulokseksi paljas luku.
Ja Canon S100 -pokkarini on kokemusteni mukaan etevämpi vekotin kuvaamaan hämärässä suurimmalla aukollaan 2.0 kuin Nikon D3100 -järkkärini varustettuna objektiivilla, jonka valovoima jää lukemiin f/3.5. Eipä olisi, jos valovoima vähenisi esittämälläsi tavalla "valovoiman laskennallisten kinovastaavuuksien" mukaan.
En nimitä tätä rautalangaksi vaan omaksi totuudekseni. Jos haluat pitää kiinni omastasi, niin pidä kaikin mokomin! Porkkari + jäkkäri kirjoitti:
Kiitos tuosta rautalangastasi, ihan kivahan tuota oli syödä! Hampaita ei tosin mennyt yhtäkään.
Totta kai isompi aukko isompi kenno kerää enemmän valoa! Olennaista on kuitenkin valon määrä pinta-alayksikköä kohden. Jos meillä on 5,6 mm:n objektiivilla f/2.0 varustettu pokkari ja siinä 12 Mpix -kenno ja toisaalta vaikkapa 35 mm:n objektiivilla f/2.0 varustettu full frame -järkkäri ja siinäkin 12 Mpix -kenno, tulee kennon pinnalle saman verran valoa pinta-alayksikköä kohden ja pokkarin pikkuruiset pikselit valottuvat aivan vastaavasti kuin täyskokoisen järkkärin suuremmat.
Kohinasta ja dynamiikasta en mene väittämään mitään, mutta ei se pokkarin objektiivin f/2.0 yhtään sen pimeämpi ole kuin täyskennojärkkärin objektiivin f/2.0!
>Ei valovoima ole mikään luku vaan väline kuvaamiseen hämärässä.
Minulle valovoima on luku, yksi kameran objektiivin parametri muiden joukossa. Se on polttovälin [mm] suhde himmentimen suurimpaan aukkoon [mm]. Koska osoittajassa ja nimittäjässä on sama yksikkö, jää tulokseksi paljas luku.
Ja Canon S100 -pokkarini on kokemusteni mukaan etevämpi vekotin kuvaamaan hämärässä suurimmalla aukollaan 2.0 kuin Nikon D3100 -järkkärini varustettuna objektiivilla, jonka valovoima jää lukemiin f/3.5. Eipä olisi, jos valovoima vähenisi esittämälläsi tavalla "valovoiman laskennallisten kinovastaavuuksien" mukaan.
En nimitä tätä rautalangaksi vaan omaksi totuudekseni. Jos haluat pitää kiinni omastasi, niin pidä kaikin mokomin!Olennaista ei ole valon määrä pinta-alayksikköä kohden kennolla vaan valon määrä joko koko kennoa tai yhtä pikseliä kohden (oletetaan, että pikselimäärä on sama, mitä se on vaikka S100 vs. EOS 1100D). Noissa esimerkeissä nimenomaan tulee pinta-alayksikköä kohden sama valomäärä. Kuitenkin ne pokkarin pikselit ovat paljon pienempiä, joten yksittäisen järkkärin pikselin valo jakaantuu pokarissa 36 pikselille (ol. kroppikerroin 6).
Kun puhutaan hämäräkuvausominaisuuksista, niin kohina on aivan oleellinen seikka. Ei voi puhua niistä puhumatta kohinasta. Tunnut ajattelevan sitä kennoa jonain fyysisenä esineenä kuin filmiä. Sitä kennoa kuitenkaan ei oteta pois ja kehitetä.
Minua ei pätkääkään kiinnosta miten kirkkaana se kenno siellä kameran sisällä loistaa. Minua kiinnostaa se, millainen kuva on, kun se on sanakokoisena näytöllä tai tulostettuna. Kuten sanoin käytännön tasolla tämä näkyy nimenomaan siten, että järjestelmäkamerassa herkkyyttä voi nostaa enemmän.
Oletko verrannut noita rinta rinnan. Aseta sen Nikonin herkkyys kaksi aukkoa suuremmaksi (esim. ISO 1600 vs. ISO 400) ja ota kuvat rinnan ja kroppaa ne siten, että valittu kohde näkyy samankokoisena.
Esimerkiksi tällä sivulla on verrattu Canon G1 X:ää (valovoima f/2,8 kinovastaavuus 5,18) G15:ta (valovoima f/1,8, kinovastaavuus 8,33):
http://thenewcamera.com/canon-g15-vs-sony-rx100-vs-canon-g1x-high-iso-test/
Huomaa miten G1 X tekee 6400:lla parempaa jälkeä kuin G15 3200:lla. Tämä kumoaa eron nimellisessä valovoimassa. Jos kuvassa on kohinaa, ei ketään kiinnosta kuulla, että joo kenno oli kyllä huvin valaistu. Toki viime kädessä laatu näkyy vasta kuvassa, mutta kun asioita katsellaan teoreettisesti valovoiman kinovastaavuus antaa paremman kuvan hämäräominaisuuksista kuin pelkkä valovoima tai kennokoko.- sanan huvi
okaro kirjoitti:
Olennaista ei ole valon määrä pinta-alayksikköä kohden kennolla vaan valon määrä joko koko kennoa tai yhtä pikseliä kohden (oletetaan, että pikselimäärä on sama, mitä se on vaikka S100 vs. EOS 1100D). Noissa esimerkeissä nimenomaan tulee pinta-alayksikköä kohden sama valomäärä. Kuitenkin ne pokkarin pikselit ovat paljon pienempiä, joten yksittäisen järkkärin pikselin valo jakaantuu pokarissa 36 pikselille (ol. kroppikerroin 6).
Kun puhutaan hämäräkuvausominaisuuksista, niin kohina on aivan oleellinen seikka. Ei voi puhua niistä puhumatta kohinasta. Tunnut ajattelevan sitä kennoa jonain fyysisenä esineenä kuin filmiä. Sitä kennoa kuitenkaan ei oteta pois ja kehitetä.
Minua ei pätkääkään kiinnosta miten kirkkaana se kenno siellä kameran sisällä loistaa. Minua kiinnostaa se, millainen kuva on, kun se on sanakokoisena näytöllä tai tulostettuna. Kuten sanoin käytännön tasolla tämä näkyy nimenomaan siten, että järjestelmäkamerassa herkkyyttä voi nostaa enemmän.
Oletko verrannut noita rinta rinnan. Aseta sen Nikonin herkkyys kaksi aukkoa suuremmaksi (esim. ISO 1600 vs. ISO 400) ja ota kuvat rinnan ja kroppaa ne siten, että valittu kohde näkyy samankokoisena.
Esimerkiksi tällä sivulla on verrattu Canon G1 X:ää (valovoima f/2,8 kinovastaavuus 5,18) G15:ta (valovoima f/1,8, kinovastaavuus 8,33):
http://thenewcamera.com/canon-g15-vs-sony-rx100-vs-canon-g1x-high-iso-test/
Huomaa miten G1 X tekee 6400:lla parempaa jälkeä kuin G15 3200:lla. Tämä kumoaa eron nimellisessä valovoimassa. Jos kuvassa on kohinaa, ei ketään kiinnosta kuulla, että joo kenno oli kyllä huvin valaistu. Toki viime kädessä laatu näkyy vasta kuvassa, mutta kun asioita katsellaan teoreettisesti valovoiman kinovastaavuus antaa paremman kuvan hämäräominaisuuksista kuin pelkkä valovoima tai kennokoko.”Minua kiinnostaa se, millainen kuva on, kun se on sanakokoisena … joo kenno oli kyllä huvin valaistu. ”
Joo sanakokoisena kuvat on ihan kivoja, kuvakokoiset taas on ihan evvk. Huvin valaistu on kanssa paljon kivempi kuin surun valaistu. ”Tämä kumoaa eron”. - Duuuude...
Noissa Olympuksissa on aika pieni resoluutio kennossa. Suosittelen Samsungia. Ja kyllä vähintään yksi lisäobjektiivi on "pakko" hankkia.
- Duudeli duu
Duuuude... kirjoitti:
Noissa Olympuksissa on aika pieni resoluutio kennossa. Suosittelen Samsungia. Ja kyllä vähintään yksi lisäobjektiivi on "pakko" hankkia.
Olet varmaan kerinnyt miettiä tuota vastaustasi lähes vuoden kun kysely oli tehty 30.11.2012. Kyselijällä voi olla jo kymmenen erilaista digiä ja optiikkaa.
- Sony DSC-RX100
näin siinä yleensä käy: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10987908
1. Ostetaan kamera(Olympus E PL1 järkkäri)
2. Todetaan että: "Saan jopa mun tavallisella digikameralla parempia kuvia kuin järkkärillä."
3. Ratkaisu: "Ostin Olympus M Zuiko 45 mm objektiivin ja kuvien laatu parani huomattavasti."
4. Mutta: "Ihmettelin kun en saanut liian lähellä olevaa kohdetta kauemmaksi muuten kuin siirtymällä itse."
Eli tuo Zuiko onkin johonkin hommaan hyvä, mutta tuon kaveiksi tarvittaisiin sitten se laajakulma. Kaukana olevaa kohdetta kuvattaessa tarvitaankin sitten jo 75 mm Zuiko. Lopulta sulla on noita valovoimaisia objektiiveja jo kolme:
M.ZUIKO DIGITAL 17mm f:1.8
M.ZUIKO DIGITAL 45mm 1:1.8
M.ZUIKO DIGITAL ED 75mm 1:1.8
Jos ostat tuon Sony Cyber-shot™ DSC-RX100, sun ei tarvi enää myöhemmin ostella lisää obiskoja - tuon kameran objektiivi on erittäin valovoimainen
(F F1,8 (laajakulma) - 4,9 (tele))- lasitavaraa
Ei tuollaisen pinon ostaminen ole mitenkään välttämätöntä, eikä pidä pelotella ihmisiä objektiivien hinnoilla. Micro four thirds järjestelmässä voi päästä alkuun edullisemmillakin linsseillä. Tuo mainitsemasi linkki on hevoskuvaukseen, eikä ole yleistettävissä. Siinä haettiin ratkaisua liikkeen kuvaamiseen erittäin vaikeissa valaistusolosuhteissa.
Olympuksen runkoon käy myös Panasonicin lasit, ja muutama Leica, Schneider, ja Tamron on tulossa, ja Sigma, ja hyperprime, ja Voigländer, c mount 16mm elokuvalinssit, joita on kymmeniä ja satoja ja ties mitä muuta. - Canonisti minäkin
lasitavaraa kirjoitti:
Ei tuollaisen pinon ostaminen ole mitenkään välttämätöntä, eikä pidä pelotella ihmisiä objektiivien hinnoilla. Micro four thirds järjestelmässä voi päästä alkuun edullisemmillakin linsseillä. Tuo mainitsemasi linkki on hevoskuvaukseen, eikä ole yleistettävissä. Siinä haettiin ratkaisua liikkeen kuvaamiseen erittäin vaikeissa valaistusolosuhteissa.
Olympuksen runkoon käy myös Panasonicin lasit, ja muutama Leica, Schneider, ja Tamron on tulossa, ja Sigma, ja hyperprime, ja Voigländer, c mount 16mm elokuvalinssit, joita on kymmeniä ja satoja ja ties mitä muuta.Ei ole mitään järkeä ostaa hyvää, toimivaa järjestelmärunkoa ja laittaa siihen susihuonoa objektiivia. Kaikkia objektiiveja ei tarvitse kuitenkaan ostaa kerralla! Ensimmäiseksi kannattaa ostaa prime normaali tai laajakulma ja laajentaa objektiivivalikoimaansa vähitellen.
Kinorungoille hyvä setti yleiskuvaukseen on joko 35 mm 75 mm tai 21 mm 50 mm 135 mm. Primeina hankittuna kamera on kevyempi käsitellä, piirto parempi ja virheettömämpi sekä usein vielä jos ei halvempi niin samoissa hinnoissa. Kelvolliset zoomit ovat painavia ja kalliita sekä häviävät aina valovoimassa.
- 115 €
Panasonic Lumix DMC-GF3 punainen runko 115€ (Cyberphoto)
Tästä ei tarjous parane, siihen vain sopivat objektiivit mukaan niitähän löytyy Olympukselsta ja Panasonicilat joka lähtöön. Kuvanlaatu peittoaa mennen tullen pokkarit koska sensori on paljon suurempi pinta-alaltaan. - Sony DSC-RX100
"siihen vain sopivat objektiivit mukaan"
M.ZUIKO DIGITAL 17mm 1:1.8 - 445 €
LEICA DG SUMMILUX 25mm / F1.4 ASPH. - 649 €
M.ZUIKO DIGITAL 45mm 1:1.8 - 289 €
M.ZUIKO DIGITAL ED 60mm 1:2.8 Macro - 544 €
M.ZUIKO DIGITAL ED 75mm 1:1.8 - 839 €
Yhteensä 2 766 €
"hintahaarukasta n. 300-500 euroa"- 115 €
Panasonic Lumix G Vario 14-42/3,5-5,6 Asph/Mega OIS (Micro 4/3 yhteensopiva)
Tämä hintaan 220 € plus Lumix DMC-GF3:n , yht 335 €.Ei paha hinta, puolet tuon RX100 hinnasta ja kuvanlaatu parempi ja monipuolisempi järjestelmä koska kasvunvaraa löytyy. - lasitavaraa
115 € kirjoitti:
Panasonic Lumix G Vario 14-42/3,5-5,6 Asph/Mega OIS (Micro 4/3 yhteensopiva)
Tämä hintaan 220 € plus Lumix DMC-GF3:n , yht 335 €.Ei paha hinta, puolet tuon RX100 hinnasta ja kuvanlaatu parempi ja monipuolisempi järjestelmä koska kasvunvaraa löytyy.Ei huono, ja Pana on hyvä videopuolella.
Tuo olisi hyvä matkoilla, kunhan ei matkusta Suomea pimeämpään paikkaan. - Canonisti minäkin
Tuon verran objektiiveihin menee vähintään merkillä kuin merkillä. Eikä tuolla osteta vielä mitään kalliita erikoisobjektiiveja. Jos aikoo harrastaa vaikka lintukuvausta, voi objektiiveihin menevän summan ainakin tuplata.
Sen takia kun käytössä on noin vähän rahaa, kannattaa joko ostaa hyvä pokkari (esim. Canon G 1X:n saa melkein tuolla) tai käytetty runko valovoimaisella normaaliobjektiivilla. - Canonisti minäkin
115 € kirjoitti:
Panasonic Lumix G Vario 14-42/3,5-5,6 Asph/Mega OIS (Micro 4/3 yhteensopiva)
Tämä hintaan 220 € plus Lumix DMC-GF3:n , yht 335 €.Ei paha hinta, puolet tuon RX100 hinnasta ja kuvanlaatu parempi ja monipuolisempi järjestelmä koska kasvunvaraa löytyy.Pimeät suttuzoomit kannattaa jättää kauppaa - saa ne kuinka halvalla tahansa.
- lasitavaraa
Canonisti minäkin kirjoitti:
Pimeät suttuzoomit kannattaa jättää kauppaa - saa ne kuinka halvalla tahansa.
Ja oliko sinulla kokemusta tuosta objektiivista. Minulla on.
Taas lähti vanha levy pyörimään kittizoomeista. Olet ilmeisesti jo vuosikymmenen toiminut näillä palstoilla kittizoomikriitikkona. Ei jostain tokaisusta tule totta, vaikka sitä toistelisi loputtomiin.
Olisi valitettavaa jos valokuvaus olisi vain varakkaiden harrastus. Onneksi näin ei ole. Minulla on mainioita objektiiveja, joiden hankintahinta on ollut sadan euron tuntumassa, osa jopa alle. En harrasta lintukuvausta. - 2 aukkoa pimeämpi
lasitavaraa kirjoitti:
Ja oliko sinulla kokemusta tuosta objektiivista. Minulla on.
Taas lähti vanha levy pyörimään kittizoomeista. Olet ilmeisesti jo vuosikymmenen toiminut näillä palstoilla kittizoomikriitikkona. Ei jostain tokaisusta tule totta, vaikka sitä toistelisi loputtomiin.
Olisi valitettavaa jos valokuvaus olisi vain varakkaiden harrastus. Onneksi näin ei ole. Minulla on mainioita objektiiveja, joiden hankintahinta on ollut sadan euron tuntumassa, osa jopa alle. En harrasta lintukuvausta.Kittiobjektiivin ongelma ei ole välttämättä sen piirto, vaan sen pimeys.
esim. kittiobjektiivi 14-42/3,5-5,6 on 2 - 0,4 aukkoa pimeämpi kuin kameran Sony Cyber-shot™ DSC-RX100 Carl Zeiss® Vario-Sonnar® T* -objektiivi
Carl Zeiss® Vario-Sonnar® T* -objektiivin valovoima: F1,8 (laajakulma) - 4,9 (tele)
http://www.sony.fi/product/dsc-r-series/dsc-rx100/tekniset-tiedot#tab - realismia kehiin
lasitavaraa kirjoitti:
Ja oliko sinulla kokemusta tuosta objektiivista. Minulla on.
Taas lähti vanha levy pyörimään kittizoomeista. Olet ilmeisesti jo vuosikymmenen toiminut näillä palstoilla kittizoomikriitikkona. Ei jostain tokaisusta tule totta, vaikka sitä toistelisi loputtomiin.
Olisi valitettavaa jos valokuvaus olisi vain varakkaiden harrastus. Onneksi näin ei ole. Minulla on mainioita objektiiveja, joiden hankintahinta on ollut sadan euron tuntumassa, osa jopa alle. En harrasta lintukuvausta."Ei jostain tokaisusta tule totta, vaikka sitä toistelisi loputtomiin". Tuo on kyllä laittamattomasti sanottu. Siis täyttä totta! Hyvä!!!
- Ympäri käydään
2 aukkoa pimeämpi kirjoitti:
Kittiobjektiivin ongelma ei ole välttämättä sen piirto, vaan sen pimeys.
esim. kittiobjektiivi 14-42/3,5-5,6 on 2 - 0,4 aukkoa pimeämpi kuin kameran Sony Cyber-shot™ DSC-RX100 Carl Zeiss® Vario-Sonnar® T* -objektiivi
Carl Zeiss® Vario-Sonnar® T* -objektiivin valovoima: F1,8 (laajakulma) - 4,9 (tele)
http://www.sony.fi/product/dsc-r-series/dsc-rx100/tekniset-tiedot#tabja yhteen tullaan. Vastaavasti Isompikennoinen järkkäri antaa mahdollisuuden käyttää pari aukkoa suurempaa herkkyyttä joten tasoihinhan se menee, noin suunnilleen. Paitsi että RX100 mahtuu taskuun.
- tästä:
Nikonin lelukamera D3100 maksaa 350€ kitteineen.
- asdfghjklm
Canonin lelukamera 1100D plussakorttikaupasta 299€ kittizoomilla.
Mutta joo.
Jos budjetti on tosiaan tiukka, saattaisi joku ko. hintaluokan ns pro-sarjan pokkari olla parempi vaihtoehto. Paitsi jos on jatkossa vakaa tulovirta, jolla rahoittaa järkkärin lisäostot...
- ap.
Kiitokset jälleen!
Tästä viestitulvasta voikin sitten poimia monenmoista näkökulmaa.. Yleiskuvana jäi mieleen se, että hyvän pokkarin ostaminen ei olisi lainkaan hullumpi ajatus, ja tämä kittiobjektiivi (jonka käsitin olevan järkkärin mukana tuleva objektiivi) ei välttämättä ole kovin laadukas ja riittävä..
Viimeisimpään kommenttiin viitaten opiskelijan tulovirta ei lähivuosina tule mitä luultavammin olemaan kovin voimakas, joten objektiivikokoelman hankkimista joutunee odottamaan vielä jokusen vuoden..
Mutta näillä tiedoilla lähdenkin sitten kauppaan paremmin eväin kameraa katselemaan ja netistä ehdottamianne malleja tutkailemaan!- kittiz
Päivastoin, kittiobjektiivi yhdessä rungon kanssa on niin edullinen ( alle 100 €) että se yleensä kannattaa ostaa ensimmäiseksi objektiiviksi koska sen hinta/ laatusuhde on erinomainen. Erikseen sitä ei kannata ostaa. Esim Canonin 40/2.8 erostuskyky (photo zone.de) on keskellä' parempi (f5.6) mutta reunoilla samaa luokkaa kuin kittizoomilla( 18-55) f5.6:ssa. Canon EF 40/2.8 maksaa kuitenkin yli 200 €. Nikonin 35/1.8 on taas selvästi parempi ( ja kalliimpi) reunoilla kuin kittizoomi Nikkor 18-55 f 5.6 :ssa , keskellä ero ei ole merkittävä.
- lasitavaraa
kittiz kirjoitti:
Päivastoin, kittiobjektiivi yhdessä rungon kanssa on niin edullinen ( alle 100 €) että se yleensä kannattaa ostaa ensimmäiseksi objektiiviksi koska sen hinta/ laatusuhde on erinomainen. Erikseen sitä ei kannata ostaa. Esim Canonin 40/2.8 erostuskyky (photo zone.de) on keskellä' parempi (f5.6) mutta reunoilla samaa luokkaa kuin kittizoomilla( 18-55) f5.6:ssa. Canon EF 40/2.8 maksaa kuitenkin yli 200 €. Nikonin 35/1.8 on taas selvästi parempi ( ja kalliimpi) reunoilla kuin kittizoomi Nikkor 18-55 f 5.6 :ssa , keskellä ero ei ole merkittävä.
Näin on.
- digikameran koko
WiFi:stä unohtui mainitsematta, että se toimii tietenkin molempin suuntiin joten esim älykännykkä toimii kameran kaukosäätimenä.
Hyvä pokkari on erinominen järkkäri kaveri, sitten kun sen aika tulee. Eikä pokkarin myötä ole tarpeen fakkiutua merkkiuskolliseksi. Objektiivit eivät välttämättä ole kalliita. Esimerkiksi Canoniin saa suhteellisen valovoimaisen 50 mm / 1,8 pikkutelen satasella. Se hakkaa kirkkaasti kaiken mitä mikään pokkari voi antaa telepuolella valovoimaksi.
Kannattaa aina muistaa, että mitä voimakkaammat mielipiteet jollakin on, sitä parempi on jättää hänet huomiotta.
- repikää siitä
nx100 keskisellä tabletin kansa 459e
- ap.
Kävin tänään kaupoissa katselemassa kameroita sekä kokeilemassa mikä voisi olla se itselle sopiva. Olen nyt kallistumassa sinne minijärkkärin suuntaan. Vastaisi ehkä parhaiten tarpeitani hyvän kuvanlaadun (paremman kuin digikameroissa) ja matkalla mukana kuljetettavuuden (vie vähemmän tilaa kuin isompi järkkäri) suhteen. Kaksi olisi tällä hetkellä oman arvioni (hinta/laatusuhde) mukaan ylitse muiden, elikkä:
Olympus PEN Lite E-PL3 14-42mm Kit (valkoinen) hintaesimerkki 379 euroa
Samsung NX1000 järjestelmäkamera 20-50mm sekä Samsung Galaxy Tab2 400-550 euroa riippuen kaupasta
Kumpi näistä mahtaisi olla enemmän ostamisen arvoinen laadultaan ja hinta/laatusuhteeltaan vai kannataako molemmat vaihtoedot unohtaa? Mielipiteitä (ja mielellään myös tietoa) kiitos!- HS-30
Itsellä kakkoskamerana Fujifilm Finepix HS30 Superzuum. Kameraluokka joka jostain syystä on aliarvostettu. Järkkärin näkönen ja olonen. Kiinteä objektiivi jossa manuaalinen zoom on kinovastaavuudeltaan 24-720mm. Hinta n.400 - jotain ostopaikasta riippuen. Käy ainakin katsomassa kaupassa ennenkuin tyrmäät kokonaan koska kaikki täällä sen tulevat haukkumaan(käy myös fuji ketjussa katsomassa mitä sanovat kamerasta,ihan vaan tasapuolisuuden vuoksi). Ja oikeassa ovatkin. Ei ole järkkärin voittanutta, mutta halpa runko halpa objektiivi ei ehkä ole kaikkein järkevin sijoitus.
- Tab2
Pitkän päälle kallistuisin Samsungiin.
Samsung on voimakkaassa nousussa, Olympus on auringonlaskun firma ellei saa Sonylta lisää rahaa.
Galaxy Tab2 on oiva peli (mun lemppari), jos et tarvitse itse niin ostaja varmaan löytyy. Maksoin omastani 249€ Gigantissa.
Hyvä vaihtoehto voisi olla Nikon 1 J2 Tab2 kirjoitti:
Pitkän päälle kallistuisin Samsungiin.
Samsung on voimakkaassa nousussa, Olympus on auringonlaskun firma ellei saa Sonylta lisää rahaa.
Galaxy Tab2 on oiva peli (mun lemppari), jos et tarvitse itse niin ostaja varmaan löytyy. Maksoin omastani 249€ Gigantissa.
Hyvä vaihtoehto voisi olla Nikon 1 J2Kyllä kyllä. Samsungin eduksi voi lukea huomattavasti isomman kennon kuin löytyy Olympuksesta tai Nikonin ykkös-sarjasta. Jos sillä kennokoolla nykyään niin merkitystä on. Samsungista löytyy semmoinenkin hienous kuin panoraamakuvaus jos sellaisisia tykkää ottaa. Samoin kuin HDR. Muutoin lienevät ainakin Olympksen EP-L3 kanssa suurin piirtein saman tasoisia. Olyn 4/3 järjestelmään käy tosin sitten myös Panasonicin valmistamat objektiivit, jotka ovat laadukkaita ja usein edullisempia kuin nämä Zuikot. Tosin joissain malleissa on kuulemma jotain häikkää johtuen Olyn rakentamista ansoista kaiketi siksi että kansa ostaisi vain niitä zuikkoja. Nyttemmin ehkä uusimilla päivityksillä korjattu?
- kittiä
olympus
- laajempi objektivalikoima, Samsung tuo markkinoille enemmän runkoja kuin objektiiveja. - Canonisti minäkin
kittiä kirjoitti:
olympus
- laajempi objektivalikoima, Samsung tuo markkinoille enemmän runkoja kuin objektiiveja.Komppaan. Noista Oly. Koita löytää kitti pannarilla ja etsimellä. Mielellään optisella etsimellä.
- ap.
Millainen tuo Nikon 1 J2 on verrattuna Olympuksen PEN Lite E-PL3:seen? Vaikuttaa ainakin tosi näppärän kokoiselta, mutta mites kuvanlaatu..
- Tab 2
Värien osalta 1 J2:n kuvanlaatu on paras. (Liian)pieni kenno (13,2x8,8mm). Resoluutio (vain) 10 mpix, erottelukyky ei riitä tarkkaaan kuvaan.
10–30mm (27–81mm/35) objektiivi on aika huono, mutta 10–100 millinen on erinomainen moottorizoom myös videokuvaukseen.
NX 1000:n kuvanlaatu ja tarkennus on hinta-laatusuhteeltaan paras, iFN painike on oiva.
Kennon koko 23, 5 x 15,7 mm, resoluutio 20 mpix, sarjakuvaus 8,3 kuvaa/sek
Seuraava parempi mikrojärjestelmä on Fuji X-E1
Paras kuvanlaatu16MP X-Trans CMOS-kenno. Hybridietsin, salama.
Muita hyviä Sony Alpha NEX-7 ja Olympus OM-D E-M5. - Canonisti minäkin
Tab 2 kirjoitti:
Värien osalta 1 J2:n kuvanlaatu on paras. (Liian)pieni kenno (13,2x8,8mm). Resoluutio (vain) 10 mpix, erottelukyky ei riitä tarkkaaan kuvaan.
10–30mm (27–81mm/35) objektiivi on aika huono, mutta 10–100 millinen on erinomainen moottorizoom myös videokuvaukseen.
NX 1000:n kuvanlaatu ja tarkennus on hinta-laatusuhteeltaan paras, iFN painike on oiva.
Kennon koko 23, 5 x 15,7 mm, resoluutio 20 mpix, sarjakuvaus 8,3 kuvaa/sek
Seuraava parempi mikrojärjestelmä on Fuji X-E1
Paras kuvanlaatu16MP X-Trans CMOS-kenno. Hybridietsin, salama.
Muita hyviä Sony Alpha NEX-7 ja Olympus OM-D E-M5.Nikonilta puuttuu vielä kelvolliset objektiivit tuohon pikkukameraansa. Tilanne siis sama kuin Canonilla M:n kanssa. Panasonicilla (Leica yhteistyö), Olympuksella ja Fujilla on kullakin muutama hyvä prime.
- Karjalan koira
Canonisti minäkin kirjoitti:
Nikonilta puuttuu vielä kelvolliset objektiivit tuohon pikkukameraansa. Tilanne siis sama kuin Canonilla M:n kanssa. Panasonicilla (Leica yhteistyö), Olympuksella ja Fujilla on kullakin muutama hyvä prime.
Canonilla ja Nikonilla tilanne on sellainen, että he eivät todellisuudessa halua ryhtyä kilpailemaan hyvinmyyvien SLR:iensä kanssa tekemällä rinnalle kilpailukykyisiä peilittömiä järjestelmiä. Sen vuoksi, jos haluaa nimenomaan peilittömän järjestelmäkameran, on Olympus tai Panasonicin G-sarja paljon parempi valinta, koska nuo valmistajat ovat laittaneet kaikki paukkunsa sille puolelle.
- Canonisti minäkin
Karjalan koira kirjoitti:
Canonilla ja Nikonilla tilanne on sellainen, että he eivät todellisuudessa halua ryhtyä kilpailemaan hyvinmyyvien SLR:iensä kanssa tekemällä rinnalle kilpailukykyisiä peilittömiä järjestelmiä. Sen vuoksi, jos haluaa nimenomaan peilittömän järjestelmäkameran, on Olympus tai Panasonicin G-sarja paljon parempi valinta, koska nuo valmistajat ovat laittaneet kaikki paukkunsa sille puolelle.
Jotain paukkuja niiltä puuttuu, koska etsimet joutuu ostamaan erikseen Voigtländeriltä.
- Q-nisti
Minä ”kallistuin” taskukokoiseen Pentaxiin
Pixmanian tarjous:
Pentax Q 5–15mm zoom (27,5 – 83mm/35) kitti 262 €- ADPLO
Tuohon Pentaxiin käy n. kaiken maailman objektiivit muutaman kympin sovitteella esim:
http://stores.ebay.com/ADPLO/For-Pentax-Q-/_i.html?_fsub=2689489010
- hidas kamera
Olen hankkimassa uutta nopeaa automaattikameraa, jolla onnistuisi saamaan laadukkaita ja tarkkoja kuvia, niin liikkuvista koirista kuin myös lapsistakin. Aiempi kamerani on kaksi vuotta vanha sony cyder-shot dsc-w390 ja olen ottanut sillä tuhansia kuvia. Kuvien laatu on kohtuullinen, mutta itse kamera auttamattoman hidas. Kamera maksoi noin 300 euroa ja olisin nyt valmis laittamaan uuteen ainakin tuplasti enemmän, jos saisin sillä tarkkoja kuvia nopeasti.Olisko kompakti- järkkäri hyvä tähän tarkoitukseen.Voisiko joku ystävällisesti neuvoa tätä kotikuvaajaan uuden kameran ostossa, ettei rahat menis taas kankkulan kaivoon?
t. Asiantuntevasta neuvosta enemmän, kuin kiitollinen johanna- Canonisti minäkin
Etsimellä varustettu järjestelmäkamera, johon ostat normaalin ja lyhyen telen, on paras vaihtoehto. Budjetin joudut ajattelemaan uudestaan, jollet löydä tosi hyviä käytettyjä. Eli esimerkiksi Nikon 3200 f/1.8 35 mm f/1.8 85 mm salama.
Toinen vaihtoehto on laadukas pokkari. Esimerkiksi Canon G 1X salama. Itse paljonkin välillä G-sarjalaisella kuvanneena olen tyytyväinen (varauksin) kuvanlaatuun, mutta nopeissa tilanteissa prosessointikyky vain ei riitä. - neuvosta enemmän?
”Olen hankkimassa uutta nopeaa …”
Mitä tarkoittaa, että kamera on nopea (laukaisuviive, sarjakuvaus, tarkennus, tallennus, objektiivin vaihto, valovoima, ISO-herkkyys, lyhin valotusaika …)? - Canonisti minäkin
neuvosta enemmän? kirjoitti:
”Olen hankkimassa uutta nopeaa …”
Mitä tarkoittaa, että kamera on nopea (laukaisuviive, sarjakuvaus, tarkennus, tallennus, objektiivin vaihto, valovoima, ISO-herkkyys, lyhin valotusaika …)?Nopean oletan tarkoittavan:
- käynnistymistä
- laukaisuviivettä ja
- tallennusaikaa niin että voi ottaa taas uuden kuvan.
Noilla perusteilla ainakin itse olen vastannut. Luontokuvauksessa teleobjektiiveilla tulee vielä neljäs tekijä, tarkennusnopeus. Se taas on kiinni objektiivin valovoimasta, rungon laskentakyvystä ja objektiivin sähkömekaniikasta.
Toki on muitakin "nopeus" tekijöitä. Ne harvemmin ovat relevantteja Pekka peruskäyttäjälle. Sinänsä hyvä huomio kysyä, mitä nopeudella tarkoitetaan. - neuvosta enemmän?
Canonisti minäkin kirjoitti:
Nopean oletan tarkoittavan:
- käynnistymistä
- laukaisuviivettä ja
- tallennusaikaa niin että voi ottaa taas uuden kuvan.
Noilla perusteilla ainakin itse olen vastannut. Luontokuvauksessa teleobjektiiveilla tulee vielä neljäs tekijä, tarkennusnopeus. Se taas on kiinni objektiivin valovoimasta, rungon laskentakyvystä ja objektiivin sähkömekaniikasta.
Toki on muitakin "nopeus" tekijöitä. Ne harvemmin ovat relevantteja Pekka peruskäyttäjälle. Sinänsä hyvä huomio kysyä, mitä nopeudella tarkoitetaan.Eikö siis valovoima olekaan nopeustekijä?
Esim:
Jos otan kuvan aukolla 1/125 sek, f/1,4
Kaunako kestää vastaavan kuvan ottaminen esim f/5,6 valovoimaisella objektiivilla? - neuvosta enemmän?
neuvosta enemmän? kirjoitti:
Eikö siis valovoima olekaan nopeustekijä?
Esim:
Jos otan kuvan aukolla 1/125 sek, f/1,4
Kaunako kestää vastaavan kuvan ottaminen esim f/5,6 valovoimaisella objektiivilla?oops typerä kirotusvihre
po.
Jos otan kuvan arvoilla 1/125 sek, f/1,4 - lasitavaraa
neuvosta enemmän? kirjoitti:
oops typerä kirotusvihre
po.
Jos otan kuvan arvoilla 1/125 sek, f/1,41/8 sekuntia
Paitsi ettei se enää ole vastaava kuva, terävyysalue on paljon suurempi 5,6 aukolla. Lisäksi kuvasta tulee ilman jalustan tukea varmasti epäterävä (tärähtänyt). - neuvosta enemmän?
lasitavaraa kirjoitti:
1/8 sekuntia
Paitsi ettei se enää ole vastaava kuva, terävyysalue on paljon suurempi 5,6 aukolla. Lisäksi kuvasta tulee ilman jalustan tukea varmasti epäterävä (tärähtänyt).Eli siis kamera f/5,6 valovoimalla on hidas ja f/1,4 on nopea?
- lasitavaraa
neuvosta enemmän? kirjoitti:
Eli siis kamera f/5,6 valovoimalla on hidas ja f/1,4 on nopea?
Tarkalleen ei ihan noin.
Englanninkielisissä teksteissä puhutaan usein esim. fast lens 50mm 1,4 f. Tällä voi käyttää nopeampia suljinaikoja kuin vähemmän valovoimaisilla objektiiveilla.
(aukot isommasta pienempään ulkomuistista: 1,4/2/2,8/4/5,6/8/11/22)
Kameran nopeus viittaa mielestäni enemmän tarkennusnopeuteen ja siihen miten nopeasti kamera on kuvan ottamisen jälkeen valmis seuraavaan otokseen. - vähemmän=
lasitavaraa kirjoitti:
Tarkalleen ei ihan noin.
Englanninkielisissä teksteissä puhutaan usein esim. fast lens 50mm 1,4 f. Tällä voi käyttää nopeampia suljinaikoja kuin vähemmän valovoimaisilla objektiiveilla.
(aukot isommasta pienempään ulkomuistista: 1,4/2/2,8/4/5,6/8/11/22)
Kameran nopeus viittaa mielestäni enemmän tarkennusnopeuteen ja siihen miten nopeasti kamera on kuvan ottamisen jälkeen valmis seuraavaan otokseen.Eli jos järjestelmäkameraan liitetään käsitarkenteinen objektiivi niin nopeinkin kamera muuttuu hitaaksi?
Vai onko esim todellinen sarjakuvausnopeus nopeampi manuaalitarkennuksella?
”(aukot isommasta pienempään ulkomuistista: 1,4/2/2,8/4/5,6/8/11/22)”
Mun ulkomuisti on hieman toisenlainen (16)
f/1, f/1.4, f/2, f/2.8, f/4, f/5.6, f/8, f/11, f/16, f/22, f/32 - Canonisti minäkin
vähemmän= kirjoitti:
Eli jos järjestelmäkameraan liitetään käsitarkenteinen objektiivi niin nopeinkin kamera muuttuu hitaaksi?
Vai onko esim todellinen sarjakuvausnopeus nopeampi manuaalitarkennuksella?
”(aukot isommasta pienempään ulkomuistista: 1,4/2/2,8/4/5,6/8/11/22)”
Mun ulkomuisti on hieman toisenlainen (16)
f/1, f/1.4, f/2, f/2.8, f/4, f/5.6, f/8, f/11, f/16, f/22, f/32Toisin päin. Hidaskin runko muuttuu nopeammaksi, kun objektiiviksi vaihdetaan käsitarkenteinen. Hidas automaattitarkennus ei souda ja huopaa, vaan kamera laukeaa heti.
Vaatii toki vähän osaamista. Täytyy ymmärtää, mitä ne aukkoarvot siinä tarkennusrenkaan vieressä tarkoittavat. - enemmän?
Canonisti minäkin kirjoitti:
Toisin päin. Hidaskin runko muuttuu nopeammaksi, kun objektiiviksi vaihdetaan käsitarkenteinen. Hidas automaattitarkennus ei souda ja huopaa, vaan kamera laukeaa heti.
Vaatii toki vähän osaamista. Täytyy ymmärtää, mitä ne aukkoarvot siinä tarkennusrenkaan vieressä tarkoittavat.Onko nopein järkkäri on peilitön jossa on käsitarkenteinen laajakulma, aukon esivalinta f/8 ja etäisyys asetettu 3 m.
Ei tarvitse kuvatessaa ymärtää, säätää, tarkentaa eikä heiluttaa peiliä ja sarjakuvausnopeuskin on maksimissa.
- Q-nisti
Hinta-laatusuhteeltaan hyvä kompaktikokoinen järkkäri on
Samsung NX 1000 - Kunnon kamaa
Nikon D7000 jos se maksaa Rahalassa 699 ilman linssejä ei kannata kattella muita tällä hetkellä järkevän harrastelijan.
- kompakti?
Onko Nikon D700 kysyjän tarkoittama kompakti järkkäri?
- Nikkorman
D5100:n saa 18-55 VR -zoomilla alle 450 euron. Se täyttää toivotun hintaluokkavaatimuksenkin. D7000 menee hinnaltaan jo yli ja sitäpaitsi jostain kumman syystä aika monet kameralehdet yms. sanovat, ettei D7000:n valotusautomatiikka ole kovinkaan erehtymätön hämärissä olosuhteissa. Näin varsinkin, jos käyttää "pimeämpiä" budjettilaseja. D7000 vaatii toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla valovoimaisen optiikan. Näin ovat asiantuntijat sanoneet. Viimeksi luin sen tuoreimmasta Digital Camera -lehden numerosta. Kyseisen lehden Gear of the Year -liitteessä oli sensijaan D5100 valittu parhaaksi edulliseksi järkkäriksi urheilukuvaukseen. Saatesanat olivat muutenkin hinta huomioiden hyvin myönteisiä.
- shdghkujyl
Nikkorman kirjoitti:
D5100:n saa 18-55 VR -zoomilla alle 450 euron. Se täyttää toivotun hintaluokkavaatimuksenkin. D7000 menee hinnaltaan jo yli ja sitäpaitsi jostain kumman syystä aika monet kameralehdet yms. sanovat, ettei D7000:n valotusautomatiikka ole kovinkaan erehtymätön hämärissä olosuhteissa. Näin varsinkin, jos käyttää "pimeämpiä" budjettilaseja. D7000 vaatii toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla valovoimaisen optiikan. Näin ovat asiantuntijat sanoneet. Viimeksi luin sen tuoreimmasta Digital Camera -lehden numerosta. Kyseisen lehden Gear of the Year -liitteessä oli sensijaan D5100 valittu parhaaksi edulliseksi järkkäriksi urheilukuvaukseen. Saatesanat olivat muutenkin hinta huomioiden hyvin myönteisiä.
D7k:n valotus tuntuu väliin hieman oikukkalta, mutta en oikein näe yhteyttä sen ja lasejen valovoiman kanssa.
Hyvin se kuitenkin toimii, kun sillä hetken kuvaa ja oppii sen oikut.
Oikukas kyllä, mutta toimii kyllä sekin aina samoin, kuten kyllä muutkin kamerat joita olen käyttänyt.
Ps. En aina oikein ole sujut noiden "asiantuntijoiden" kanssa. Vissiin se, että heillä ei ole aikaa tutustua kameraan kunnolla, on yksi niistä syistä, joka tekee heidän arvostelunsa jotenkin turhiksi tai virheellisiksi.
Varmahan tästä en ole, mutta en oikein usko, että heillä on tarpeellinen määrä aikaa ja halua tutustua kameraan kunnolla.. (koskee kaikkia kameroita) - Jotain perää?
shdghkujyl kirjoitti:
D7k:n valotus tuntuu väliin hieman oikukkalta, mutta en oikein näe yhteyttä sen ja lasejen valovoiman kanssa.
Hyvin se kuitenkin toimii, kun sillä hetken kuvaa ja oppii sen oikut.
Oikukas kyllä, mutta toimii kyllä sekin aina samoin, kuten kyllä muutkin kamerat joita olen käyttänyt.
Ps. En aina oikein ole sujut noiden "asiantuntijoiden" kanssa. Vissiin se, että heillä ei ole aikaa tutustua kameraan kunnolla, on yksi niistä syistä, joka tekee heidän arvostelunsa jotenkin turhiksi tai virheellisiksi.
Varmahan tästä en ole, mutta en oikein usko, että heillä on tarpeellinen määrä aikaa ja halua tutustua kameraan kunnolla.. (koskee kaikkia kameroita)Muutama asiantuntija, joka tuosta D7000:n valotuksen epävarmuudesta on varoitellut hämäräolosuhteissa ja "pimeähköllä" optiikalla, on todennut että D5100:lla vastaavaa ilmiötä ei testeissä havaittu. Kai se uskottava ainakin on, että jos tuon kalliimman mallin ominaisuuksia aikoo ulosmitata, niin on syytä käyttää mieluummin vaikkapa 2.8/200 tms. optiikkaa kuin 4-5.6/55-200 zoomia. Esimerkki tuossa on tarkoitettu vain havainnollistamaan asiaa.
- heilutinkompakti
Aloittaja kyselee kompaktia järkkäriä.
Mistähän se tulee, että kovin harva vastaajista ymmärtää mitä tarkoittaa kompakti järjestelmäkamera?
Voisiko syynä olla peilinheilutin? - EmmaTE
Olisin kysynyt että on järkevä paketti D3200 kitti 18-55 55-300 n.850e ?? Millainen valovoimainen lasi tuohon päälle? Eläimiä lähinnä luonnossa kuvaan mutta jotain valovoimaista sisälle?
- Mirrorless
Kompakti järkkäri on sellainen, jossa mitat ovat kompaktit. Tuohon määrittelyyn mahtuu sellaisia järjestelmäkameroita kuin Olympus D EM-5, Panasonic Lumix G3 tai G5 jne. Kamerat, joissa on peili, eivät ole kompakteja missään tapauksessa.
- mitat ovat?
Mistä arvelet sen johtuvan, että kun aloittaja kysyy kompaktia järkkäriä niin kaikki peilinheiluttimen omisajat alkavat tykyttää isoja möhköjä.
Syy vai seuraus? Tyhmentääkö peilinheilutin omistajansa vai johtuuko heiluttimen hankinta tyhmyydestä.
Joutuuko heiluttimen omistaja puolustelemaan hankintaansa silloinkin kun kyse on jostain muusta?
- Paras kamera mukana
Oikein kompaktia jos hakee, niin hyvä pokkari on passeli valinta!
- diginatiiville
Minusta ylivoimaisesti paras nuorisokamera diginatiiville on Samsungin NX ja Smart WiFi-mallit.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381779Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61381Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421367- 141342
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11335Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71314Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01284Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11240Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21200Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21173