Kiire aikuistumaan

Voi hyvin olla mahdollista, että joillekin teinivanhemmuus on halu näyttää muille, että "kyllä mä osaan ottaa vastuuta". Toiset teiniäidit ja -isät haluavat lähinnä olla "niin aikuista, niin aikuista", että ihan itseäkin joskus pelottaa katsella, kun kadulla tulee korkeintaan 15 kesäisiä tyttöjä mahat pystyssä vastaan. 15-vuotiaana minä vasta tutustuin poikiin/miehiin ja siitäkin oli seksi vielä kaukana.

Nykyaika on "runnellut" nuoria. Koko ajan on paineita. Pitää pärjätä, pitää osata, pitää olla hyvä, pitää olla paras ja mahtava ja upea ja ja ja... Joillekin nuorille jää mielikuvaksi, että jo 18-vuotiaana pitää olla vähintään yksi lapsi, muuten ei maailmassa pärjää.

Kaikilla asia ei näin ole enkä nyt halua yleistää.

ei,ei todellakaan..itse sain lapseni 19 vuotiaana. tyttö on nyt 6kk. voin sanoa etten ole ehkä niin kypsä kuin aikuisen "kuuluisi" olla, mutta kasvan koko ajan.. sen sanon etten tästä miksikään sen kummemmin muutu. mutta niinhän se on että elämän kokemukset kasvattavat ja opettavat meitä elämään oikein. olen kiitollinen tyttärestäni,hän sai minut lopettamaan ne "riehumiset". (ja kyllä,asumme lapsen isän kanssa yhdessä:)) koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan-eihän voi tietää vaikka menojalkaa alkaisikin yllättäen uudelleen kutkuttamaan.elän tätä hetkeä täysillä ja nautin joka hetkestä jonka saan viettää ihanan tyttöni kanssa! mieluumin olen rakkaitteni kanssa kuin jossain savuisissa kuppiloissa räkä poskella...:)

mulla 1.5v ikänen poika. TOTTA oon lapsellinen ko itekkin vasta 18, mutta kyllä AINA olen hoitanut lapseni ja kaikki asiani "lapsellisuus" ei sitä oo estänyt. Eli ei mulla oo mikään kiire edelleenkääa aikuistua, jokaisessa aikusessakin asuu lapsi, ainakin toivottavasti asia on niin.....