Oon 18v ja valmistun ensikeväänä. Asun vielä vanhempieni kanssa omakotitalossa. Olen ajatellut jo kauan muuttavani omaan kämppään koska en vain yksinkertaisesti jaksa asua täällä koska tunnen aina itseni kovin yksinäiseksi ja masentuneeksi. Ei tässä nykyisessä tilanteessa muuta ongelmaa olisikaan.
Muutto auttaisi siinäkin mielessä että voisin oppia elämään itsenäisesti ja saisin jotain tolkkua mun elämään. Mutta en vaan tiiä näistä asioista mitään.
Muuttaisin mielummin kaupunkiin enkä todellakaan jäisi tänne masentavalle maaseudulle maalaisjunttien joukkoon jossa olen asunut koko ikäni.
Mutta toisaalta mua kovasti ahdistaa ajatus muuttaa johonkin rivitaloon tai kerrostaloon jossa naapurit ovat heti seinän takana. Haluaisin vähän enemmän sellaista omaa rauhaa. Ihan kuin mulla sitä ei tähänkään asti olisi ollutkaan, mutta haluaisin osata itsenäistyä ja kasvaa jo aikuiseksi! :)
Muutto auttaisi siinäkin mielessä että voisin oppia elämään itsenäisesti ja saisin jotain tolkkua mun elämään. Mutta en vaan tiiä näistä asioista mitään.
Muuttaisin mielummin kaupunkiin enkä todellakaan jäisi tänne masentavalle maaseudulle maalaisjunttien joukkoon jossa olen asunut koko ikäni.
Mutta toisaalta mua kovasti ahdistaa ajatus muuttaa johonkin rivitaloon tai kerrostaloon jossa naapurit ovat heti seinän takana. Haluaisin vähän enemmän sellaista omaa rauhaa. Ihan kuin mulla sitä ei tähänkään asti olisi ollutkaan, mutta haluaisin osata itsenäistyä ja kasvaa jo aikuiseksi! :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itsenäistymisen kannalta muuttu on suotavaa. Mutta mikäli naapurit ahdistaa niin se onkin hieman ristiriitaista, mikäli haluiat pois maalaisjunttien joukosta. Silti suosittelen pois muuttoa maalta. Maaseudulla vain ei ole tulevaisuutta tavallaan.
Mun pitäisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä tämä itselleni melko radikaali muutos. Ei kai ne naapurit mua tappaisikaan. Ja kai se ahdistuskin siitä ajanmyötä hälvenisi kun tottuu asumaan naapurina. Ja sen myötä kasvaisin enkä enään olisi niin syrjäytynytkään. Mutta se tuntuu olevan tosi iso askel mulle :/
On tainnu äiti passata sut pilalle... :D
Itelläni oli kova hinku muuttaa jo 16-vuotiaana, niin kuin sitten teinkin.
Nojoo..kumpikin vanhemmista tavallaan D: ei nyt enään niin hirveästi passaa kun olen jo täysikäinen mut kyllä sen huomaa kun nyt pitäisi jotain isoa itse saada tehtyä niin tuntuu niin hankalalta että. Mutta enpä nyt tietenkään niitä ala syyttämään tässä mitenkään vaikka kyllä voisinkin :d
Kyllä mielestäni kannattaa ehdottomasti muuttaa pois sieltä maalta.:) Kaupungissa on enemmän ihmisiä ja mahdollisuuksia. Kyllä minuakin jo ahdisti 18-vuotiaana asua vanhempien luona, ei mitään omaa rauhaa tai vapautta. Vanhemmilla on kuitenkin kiva aina vierailla sitten.:)
Joo näinpä (: Pitää mietiskellä josko saisin ensivuoden aikana jotain tämän asian kanssa aikaiseksi! Vanhempani tosin eivät tiedä mun suunnitelmista vielä mitään ja ovat siinä uskossa että jään tottakai valmistumiseni jälkeen vakituiseen työhön tänne nykyiselle paikkakunnalle. No way! :D Eihän täällä edes ole töitä x) Kun vertaa kaupunkien tarjoamiin työmahdollisuuksiin.
Kun kerron suunnitelmani taitavat he aluksi säikähtää ja ajatella miten mä mihinkään kaupunkiin tästä lähden, täysin kokematon ja avuton landepaukku :D
"Kun kerron suunnitelmani taitavat he aluksi säikähtää ja ajatella miten mä mihinkään kaupunkiin tästä lähden, täysin kokematon ja avuton landepaukku :D"
No eiköhän me kaikki maalta kaupunkiin muuttaneet olla aluksi "kokemattomia landepaukkuja"
Mikäli haluat varmistuksen maalta muutosta, niin mene huomenna paikallisen nesteen kahvioon, missä törmäät heti paikallisten juorukellojen tuomitseviin katseisiin, vaikka tuskin tuntisit heitä. Saat varmasti rohkeutta toteuttaa muuttosi. Hui ihan kylmät väreet tuli, kun muisteli omia "hulvattomia poikamies vuosia maaseudulla".
"tunnen aina itseni kovin yksinäiseksi ja masentuneeksi."
Kaupunkiin muutto ei kovin paljoa muuta tuota tilannetta ellet ystävysty helposti.
Riippuu siis työpaikasta ja harrastuksista.
Vuokran maksu tai asunnon ostaminen vaatii aika vakituiset tulot. Takaisinmuutto voi olla vaikeampaa kuin asuminen kotona vielä vähän aikaa.
Landella asumisessa ei ole muuta eroa kuin se ettei siellä kulje bussit ja kaikki (maksulliset) palvelut on kauempana. Kaupungissa puolestaanei pahimmillaan ketään kiinnosta kuka juuri sinä olet, eli tapaat ihmisiä jotka ovat vain vastaantulijoita.
Ehkä olet oikeassa. :) Ja niin siis onhan mun tottakai pakko säästää rahaa kohtuullisesti ennenkuin edes haaveilen tuosta muutosta. Ellen lähde sitten opiskelemaan ja saisin opintotukea. Niilläkään ei nyt paljoa leijailisi, pitäisi siinä ohessa tod. näköisesti käydä töissäkin.
Olisin vaan jo niin hetivalmis muuttamaan pois. :/
Miks kaikilla naisilla on tarve elää sitä "trendikästä" sex & city pintaliitoelämää, kun pitää muuttaa kaupunkiin nii pian ku mahdollista?
Ei mulla todellakaan ole mitään tarvetta alkaa elämään jotain sen erikoisempaa elämää kuin nytkään. Miksi asia niin pitäisi ajatella jos haluaa muuttaa kaupunkiin? Haluan vain tyystin vaihtaa maisemaa nykyisestä ja eniten tässä ne kaupungit mua houkuttavat.