Henkivakuutus ja perintövero?

Voisitko ystävällisesti kertoa, millä tavoin sukulaisuuden läheisyys vaikuttaa veroon esimerkkitapauksessa, kun muuta perintöä ei ole tulossa (eikä kysymys ole puolisosta)?

7+14 kirjoitti:

Voisitko ystävällisesti kertoa, millä tavoin sukulaisuuden läheisyys vaikuttaa veroon esimerkkitapauksessa, kun muuta perintöä ei ole tulossa (eikä kysymys ole puolisosta)?

Lue lisää

Olisi tosiaan helpompi kertoa vakuutuskorvauksen verokohtelusta, jos tietäisin, kuka tämä "lähiomainen" on.

Vakuutuskorvaus ei ole verovapaa esim. sisaren tai veljen jälkeen, vaikka moni heitä varmasti lähiomaisina pitääkin.

Puolison lisäksi vain nämä omaiset voivat saada vakuutuskorvauksen verovapaasti:
- lapset, lapsenlapset jne. (myös kasvattilapsi)
- puolison lapsi
- vanhemmat ja isovanhemmat.

Muut kuin yllä mainitut edunsaajat maksavat koko vakuutussummasta pääomatuloveroa (joka on 30 % ja 50.000 ylittävältä osalta 32 %).

Jos vakuutuskorvaus on verovapaa, on se sitä 35.000 euroon asti. Yli menevä summa lasketaan yhteen muun perittävältä tulevan perinnön kanssa ja vero määräytyy yhteissumman mukaan.

Jollei lähiomainen saa perittävältä mitään muuta perintöä, voi hän saada jopa 54.990 euroa verovapaasti (verovapaa osuus 35.000, eikä loppuosasta mene perintöveroa, sillä se jää alle 20.000 euron, joka on verotettavan perinnön alaraja).

-LW kirjoitti:

Olisi tosiaan helpompi kertoa vakuutuskorvauksen verokohtelusta, jos tietäisin, kuka tämä "lähiomainen" on.

Vakuutuskorvaus ei ole verovapaa esim. sisaren tai veljen jälkeen, vaikka moni heitä varmasti lähiomaisina pitääkin.

Puolison lisäksi vain nämä omaiset voivat saada vakuutuskorvauksen verovapaasti:
- lapset, lapsenlapset jne. (myös kasvattilapsi)
- puolison lapsi
- vanhemmat ja isovanhemmat.

Muut kuin yllä mainitut edunsaajat maksavat koko vakuutussummasta pääomatuloveroa (joka on 30 % ja 50.000 ylittävältä osalta 32 %).

Jos vakuutuskorvaus on verovapaa, on se sitä 35.000 euroon asti. Yli menevä summa lasketaan yhteen muun perittävältä tulevan perinnön kanssa ja vero määräytyy yhteissumman mukaan.

Jollei lähiomainen saa perittävältä mitään muuta perintöä, voi hän saada jopa 54.990 euroa verovapaasti (verovapaa osuus 35.000, eikä loppuosasta mene perintöveroa, sillä se jää alle 20.000 euron, joka on verotettavan perinnön alaraja).

Lue lisää

Voisikos -LW avata mihin perustuu väitteesi, että muut kuin lähiomaiset maksaisivat veron koko vakuutussummasta?

Käsittääkseni korvaus on verovapaa 35 000 €:n saakka oli edunsaajana kuka hyvänsä (lesken saadessa vielä lisähyvityksen).

Tämän ylimenevältä osalta maksetaan sitten joko perintövero tai pääomatulovero riippuen edunsaajan asemasta, lähisukulainen - joku muu.

vakuutuskorvaus kirjoitti:

Voisikos -LW avata mihin perustuu väitteesi, että muut kuin lähiomaiset maksaisivat veron koko vakuutussummasta?

Käsittääkseni korvaus on verovapaa 35 000 €:n saakka oli edunsaajana kuka hyvänsä (lesken saadessa vielä lisähyvityksen).

Tämän ylimenevältä osalta maksetaan sitten joko perintövero tai pääomatulovero riippuen edunsaajan asemasta, lähisukulainen - joku muu.

Lue lisää

Verot perustuu Suomessa tietysti verolakeihin ja juuri noin se menee mitä LW on selostanut. Mistä ihmeestä joku muu peruste verolle muka tulisi?

vakuutuskorvaus kirjoitti:

Voisikos -LW avata mihin perustuu väitteesi, että muut kuin lähiomaiset maksaisivat veron koko vakuutussummasta?

Käsittääkseni korvaus on verovapaa 35 000 €:n saakka oli edunsaajana kuka hyvänsä (lesken saadessa vielä lisähyvityksen).

Tämän ylimenevältä osalta maksetaan sitten joko perintövero tai pääomatulovero riippuen edunsaajan asemasta, lähisukulainen - joku muu.

Lue lisää

Väitteeni tosiaan perustuu ihan yksinkertaisesti tuloverolakiin sekä perintö- ja lahjaverolakiin.

Pääsääntö (TVL 2 luvun 34 §) on se, että henkivakuutuksen nojalla saatu vakuutussuoritus on veronalaista pääomatuloa. Tästä on kuitenkin säädetty poikkeus eli vakuutuksenottajalle itselleen, vakuutuksenottajan puolisolle, vakuutuksenottajan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle perilliselle, ottolapselle tai tämän rintaperilliselle, kasvattilapselle taikka puolison lapselle maksettu korvaus on TVL:n mukaan verotettavaa vain tuoton osalta.

Perintö- ja lahjaverolain 2 luvun 7 a §:ssä taas säädetään, että perintöveroa on suoritettava henkilövakuutuksen nojalla saadusta vakuutuskorvauksesta ja että siltä osin kuin vakuutuskorvaus tai taloudellinen tuki on tuloverotuksessa veronalaista tuloa, se on kuitenkin perintöverosta vapaa.

Lisäksi tuossa 7 a §:ssä säädetään, että vakuutuskorvaus on perintöverosta vapaa siltä osin kuin kunkin edunsaajan tai perillisen saama samasta kuolemantapauksesta johtuva vakuutuskorvaus ja taloudellinen tuki on enintään 35 000 euroa. Jos edunsaajana on leski, verosta vapaaksi osaksi katsotaan puolet tai kuitenkin vähintään 35 000 euroa lesken edunsaajamääräyksen nojalla saamien vakuutuskorvausten ja taloudellisen tuen yhteismäärästä.

SUMMA SUMMARUM:

- lähisukulainen saa pääomasta 35.000 veroitta, ylimenevä osa on perintöverotettavaa, ja vakuutuksen tuotto on pääomatuloverotettavaa
- leski saa korvaussummasta aina puolet perintöverovapaasti (tuotosta leskikin maksaa aina pääomatuloveron)
- muu kuin laissa määritelty lähisukulainen maksaa koko korvaussummasta pääomatuloveroa (eli ei yleensä ainakaan verotuksellisesti järkevä ratkaisu)

-LW kirjoitti:

Väitteeni tosiaan perustuu ihan yksinkertaisesti tuloverolakiin sekä perintö- ja lahjaverolakiin.

Pääsääntö (TVL 2 luvun 34 §) on se, että henkivakuutuksen nojalla saatu vakuutussuoritus on veronalaista pääomatuloa. Tästä on kuitenkin säädetty poikkeus eli vakuutuksenottajalle itselleen, vakuutuksenottajan puolisolle, vakuutuksenottajan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle perilliselle, ottolapselle tai tämän rintaperilliselle, kasvattilapselle taikka puolison lapselle maksettu korvaus on TVL:n mukaan verotettavaa vain tuoton osalta.

Perintö- ja lahjaverolain 2 luvun 7 a §:ssä taas säädetään, että perintöveroa on suoritettava henkilövakuutuksen nojalla saadusta vakuutuskorvauksesta ja että siltä osin kuin vakuutuskorvaus tai taloudellinen tuki on tuloverotuksessa veronalaista tuloa, se on kuitenkin perintöverosta vapaa.

Lisäksi tuossa 7 a §:ssä säädetään, että vakuutuskorvaus on perintöverosta vapaa siltä osin kuin kunkin edunsaajan tai perillisen saama samasta kuolemantapauksesta johtuva vakuutuskorvaus ja taloudellinen tuki on enintään 35 000 euroa. Jos edunsaajana on leski, verosta vapaaksi osaksi katsotaan puolet tai kuitenkin vähintään 35 000 euroa lesken edunsaajamääräyksen nojalla saamien vakuutuskorvausten ja taloudellisen tuen yhteismäärästä.

SUMMA SUMMARUM:

- lähisukulainen saa pääomasta 35.000 veroitta, ylimenevä osa on perintöverotettavaa, ja vakuutuksen tuotto on pääomatuloverotettavaa
- leski saa korvaussummasta aina puolet perintöverovapaasti (tuotosta leskikin maksaa aina pääomatuloveron)
- muu kuin laissa määritelty lähisukulainen maksaa koko korvaussummasta pääomatuloveroa (eli ei yleensä ainakaan verotuksellisesti järkevä ratkaisu)

Lue lisää

Mistä ihmeen TUOTOSTA (leskikin maksaa pääomaveron)?

15+20 kirjoitti:

Mistä ihmeen TUOTOSTA (leskikin maksaa pääomaveron)?

Säästöhenkivakuutuskin on sijoitus, jonka on tarkoitus tietysti myös tuottaa jotakin. Jos siis vakuutukseen sijoitetaan esim. 10.000 ja sen arvo nousee 11.000 euroon, on tuo arvonnousu eli 1000 euroa sitä tuottoa, josta maksetaan pääomatuloveroa.

-LW kirjoitti:

Säästöhenkivakuutuskin on sijoitus, jonka on tarkoitus tietysti myös tuottaa jotakin. Jos siis vakuutukseen sijoitetaan esim. 10.000 ja sen arvo nousee 11.000 euroon, on tuo arvonnousu eli 1000 euroa sitä tuottoa, josta maksetaan pääomatuloveroa.

Lue lisää

Siis näinkö: Jos sijoitettu pääoma on ollut 15.000 euroa ja tuotto 20.000 euroa, leski ei saakaan verovapaasti koko korvaussummaa 35.000 euroa, vaan ainoastaan 15.000 euroa ja 20.000 eurosta menee pääomavero 30 % ?

Jos se menee noin, niin melko epäedullista lesken kannalta. Veroprosentti koko korvaussummalle olisi 17. Jos leski saisi 100.000 euron perinnön päälle tuon 35.000 euroa, sen osalta perintöveroprosentti (marginaalivero) olisi 13.

15+20 kirjoitti:

Siis näinkö: Jos sijoitettu pääoma on ollut 15.000 euroa ja tuotto 20.000 euroa, leski ei saakaan verovapaasti koko korvaussummaa 35.000 euroa, vaan ainoastaan 15.000 euroa ja 20.000 eurosta menee pääomavero 30 % ?

Jos se menee noin, niin melko epäedullista lesken kannalta. Veroprosentti koko korvaussummalle olisi 17. Jos leski saisi 100.000 euron perinnön päälle tuon 35.000 euroa, sen osalta perintöveroprosentti (marginaalivero) olisi 13.

Lue lisää

No näin se nyt vain menee, eikä kyllä ole yhtään sen epäedullisempaa kuin minkään muunkaan sijoitustuotteen verotus - pikemminkin edullisempaa, koska koko bruttotuoton pääsee sijoittamaan vakuutuksen voimassaoloaikana..

Vertaa esim. osakesalkkuun, verotetaanhan ne osingotkin. Jos sijoitusvakuutuksen tuotto olisi verovapaata, niin silloinhan sillä pystyttäisiin kiertämään pääomatuloverotusta.

-LW kirjoitti:

No näin se nyt vain menee, eikä kyllä ole yhtään sen epäedullisempaa kuin minkään muunkaan sijoitustuotteen verotus - pikemminkin edullisempaa, koska koko bruttotuoton pääsee sijoittamaan vakuutuksen voimassaoloaikana..

Vertaa esim. osakesalkkuun, verotetaanhan ne osingotkin. Jos sijoitusvakuutuksen tuotto olisi verovapaata, niin silloinhan sillä pystyttäisiin kiertämään pääomatuloverotusta.

Lue lisää

Vertaapa asuntosijoitukseen. Asunnoista maksetaan perintövero sen arvon mukaan, mikä niillä on perittävän kuollessa. Ei siinä jaeta asunnon käypää arvoa kuolinajankohtana kahteen osaan, hankinta-arvoon, jota perintöverotetaan ja "tuottoon" eli arvonnousuun, jota pääomatuloverotetaan; maksetaan vain yksi vero ja se on perintövero - joka 1. veroluokassa on oleellisesti lievempi kuin pääomatulovero.

Joten ovatko asunnot siis - ainakin pitkäaikaissijoituksina - perillisen kannalta selvästi edullisempia kuin sijoitushenkivakuutus ja pörssiosakkeet, jos sinä olet asian oikein ymmärtänyt.

Osakesalkun arvo on voinut nousta, kun sen sisältämien osakkeiden arvo on noussut. Ei osakesalkkua perintöverotuksessa kuitenkaan kuitenkaan jaotella a) pääomaan ja b) tuottoon, joita sitten verotettaisiin eri tavoin. Perintöverotusta varten osakkeet ilmoitetaan kuolinajankohdan mukaiseen pörssiarvoon - ja perintövero määrätään sen mukaan.

Onko se sitten veronkiertoa vai ei? Jos perittävä olisi ennen kuolemaansa realisoinut sijoitusasuntonsa/salkkunsa, hän toki olisi maksanut tuotosta pääomatuloveron. Perillinen sitten olisi maksanut tuosta kertaalleen verotetusta tuotosta perintöveron.

Mutta näinhän se menee - vai eikö sinusta?

-LW kirjoitti:

No näin se nyt vain menee, eikä kyllä ole yhtään sen epäedullisempaa kuin minkään muunkaan sijoitustuotteen verotus - pikemminkin edullisempaa, koska koko bruttotuoton pääsee sijoittamaan vakuutuksen voimassaoloaikana..

Vertaa esim. osakesalkkuun, verotetaanhan ne osingotkin. Jos sijoitusvakuutuksen tuotto olisi verovapaata, niin silloinhan sillä pystyttäisiin kiertämään pääomatuloverotusta.

Lue lisää

Korjaan ja täydennän omaa vastaustani vakuutuskorvauksen tuoton verotuksen osalta eli

Lähiomainen maksaa tuotosta pääomatuloveroa VAIN jos kyseessä on lahjoitusvakuutus. Tämä varallisuuden siirtotapa tosin siirtyy vuodenvaihteessa historiaan, koska 8.500 euron vakuutuskorvauksen lahjaveroetu poistuu.

Kuolintapauskorvauksesta menee siis ainoastaan perintövero, siltä osin kun verovapaan vakuutuskorvauksen raja (35.000) ylittyy. (Ja leski voi saada suuremmankin vakuutuskorvauksen ilman veroja, sillä hänelle puolet vakuutuskorvauksesta on verovapaa, ja perintöverotettavasta osuudesta leski saa vielä hyväkseen 60.000 euron puolisovähennyksen sikäli kun muuta perintöä ei tule.)

-LW kirjoitti:

Korjaan ja täydennän omaa vastaustani vakuutuskorvauksen tuoton verotuksen osalta eli

Lähiomainen maksaa tuotosta pääomatuloveroa VAIN jos kyseessä on lahjoitusvakuutus. Tämä varallisuuden siirtotapa tosin siirtyy vuodenvaihteessa historiaan, koska 8.500 euron vakuutuskorvauksen lahjaveroetu poistuu.

Kuolintapauskorvauksesta menee siis ainoastaan perintövero, siltä osin kun verovapaan vakuutuskorvauksen raja (35.000) ylittyy. (Ja leski voi saada suuremmankin vakuutuskorvauksen ilman veroja, sillä hänelle puolet vakuutuskorvauksesta on verovapaa, ja perintöverotettavasta osuudesta leski saa vielä hyväkseen 60.000 euron puolisovähennyksen sikäli kun muuta perintöä ei tule.)

Lue lisää

Kiitos korjauksesta!

Kysäisepä sieltä vaakutusyhtiöstä, eiköpähän siellä tiedetä.