K-i-r-s-i

Kirsi, pieni Kirsi. kaunis Kirsi, iloisen ihana Kirsi. Nimeäsi toistan mielessäni usein ja mietin missä olet nykyisin. En sinulle koskaan kertonut, miten polttavasti sinua rakastin ja miten olinkaan pakahtua suruun, kun kaikki päättyi. Muistathan sen retken, kun kaverukset keskenämme ajoimme ja kiertelimme ja miten minä vain sinua silloinkin ihaillen katselin vaikka olin kaverisi kanssa. Harhautin sinut luulemaan, että sokkotreffit järjestin hyvälle kamulle ja sinulle. Ei Kirsi, ei se ollut niin. Toivoin ja rukoilin, että se viimeinen oljenkorsi saisi sinut tajuamaan tunteeni. Osaan ne pirun taitavasti peittää ja matka päättyi miten päättyi. Olit kylmä minulle, mutta syvissä mietteissäni mietin, jos kuitenkin peität tunteesi sinä niin kuin minäkin. Nyt toivon kerrottuani tämän niin monen vuosikymmenen jälkeen, että viestini löytää tavalla tai toisella sinut Kirsi herttainen. Suuri suklaasydän joulupunaisessa tinakuoressa on poissa, mutta sydämeeni jäi tyhjä paikka nimeltään Kirsi.