Kyllä on typeryys huipussaan kun kohkaava nuoriso on päätetty päättämään.
On vähän samanlainen tilanne kuin esikuntapöljät olisivat päässeet ihan oikeista asioista päättämään.
Onneksi on kokonaisvaltainen KESKUSTA!
On vähän samanlainen tilanne kuin esikuntapöljät olisivat päässeet ihan oikeista asioista päättämään.
Onneksi on kokonaisvaltainen KESKUSTA!
Vastaukset 22
Vanhimmat
No mitäs siitä sitten tulisi jos kohkaava esikuntapöljä vanhus pääsisi asioista päättämään. parempi että nuoret kohkaajat päättäävät.
Kohkaajia on kaikissa ikäryhmissä. On aina ollut. Pöljiä on samaten kaikenikäisissä. Armeijan esikuntien avustaviin tehtäviin laitetaan kaiken pöljimmät, ne joista operatiivisessa toiminnassa on vain haittaa. Vanhetessaan noista pöljistä tulee tolliskoja.
Tuo on niin hupaisaa, että sen ja tuon vastineen (ilmeisesti itseltäsi sekin) lukaistuakseni voin lähteä tässä hymy suupielessä karehtien kirjan kanssa vuoteeseen!
Jos olisit oikeasti ollut sotaväen palveluksessa, niin tietäisit, että ne ”esikuntapöljät” siellä päättivät kaikista asioista ja ohjeistivat ja valvoivat kenttää niin, etteivät ne suuret yleisjohtajat siellä päässeet omin päin huseeraamaan. Tämä tietysti päti niin komentopuolella ja hallinnossa kuin myös operatiivisissa asioissa. Jos olisi alettu omatoimisesti operoida yksikköportaassa, sieltä olisi ne ”operoijat” saaneet pikaisen lähdön, parhaassa tapauksessa esikuntaan oppimaan oikeita menettelytapoja.
Johtaja vaikka olisi esikunnassa kassakaapin vartijana.
Tai vaikka tuntimikkona.
Ei heistä ole kentälle. eikä johtamaan mitään kentällä.
Lienet juuri sitä sakkia.
Larataan vain papereitä esikunnassa, osaamatta varsinaista asiaa.
Kenttätyö on vaikkein ja osaamista vaativa. Olis sitten johtaja tai ei.
Sinusta ei ole siihen.
Sanohan nyt HV, mitä Sinä siellä eri esikunnissa olet oppinut a) erilaisista ihmisistä b) vaikkapa eri aselajien yhteistoiminnasta?
Minä osaan molemmista ihan riittävästi.
P.S. Jotenkin tuntuu siltä, että voisit luulla kevyttä sinkoa sotilassoittimeksi ja syöksyjätaulua halukkaaksi naiseksi (ainakin nuoruudessasi).
Hohhohhoooooooooooooooo
Esikunnan entinen apualiupseeri siinä kertoilee satujaan:
No tarvitaanhan niitä aina kengän kiillottajia, kahvinkeittäjiä ja papereiden kopioijia. Noissa tehtävissä olet kyllä pätevöitynyt. Hohhoohoooooooooooooo
Kapo ei halukkaista naisista perusta, siksi hän hakeutuikin armeijan leipiin, siellä kun on nuoria poikia...
Mutta kyllä heikkolahjainen evp aliupseerikin jotain oppii, kuten kapi kopiokoneen käytön. Mokka masteri oli kapolle jo liian tekninen, kahvista tuli litkua...
Kun tuossa on taas luotu minulle uraa kepulaisella mielikuvituksella, niin täytyy kertoa siitä tottakin. MIES nimittäin on monena eläessään, jota näkyy olevan vaikeaa ymmärtää sen, jonka elämänkaari voidaan luonnehtia lyhyesti mutta täydellisesti ”kerran kepulainen, aina kepulainen”.
Minun elämänkaareni on ollut toisenlainen, tässäpä siitä tietoa lyhyesti profiililtani:
Perustiedot
Ikä: 77
Syntymäpäivä: 1.07.1935
Sukupuoli: Mies
Siviilisääty: Sinkku (leski)
Kotimaa: Suomi
Koulutus:
Koulut: Ali-, toimi-, res.ups.- ja isännöitsijäkoulutus, muuta ammatillista ja yleissivistävää koulutusta ja itseopiskelua.
Ammatti: Eläkeläinen
Ase tai siviilipalvelus: Varusmies jääkärijoukoissa, sotilasuraa 25 vuotta useissa joukko-osastoissa ja YK:n rauhanturvaajana, sot. arvo kapteeni.
Yhdistykset/kerhot: Valioeläkeläiset, Helsingin Sydäntoipilaat, Päällystöliiton evp-yhdistys, Suomen Rauhanturvaajaliitto, KaartJR:n kilta, SPR
Lähes 50-vuotisesta työurastani hieman yli puolet tein armeijan palveluksessa, monissa joukoissa ja monenlaisissa tehtävissä ali- ja toimiupseerina sotilasarvoissa kersantista kapteeniksi kahlaten. Reservin upseeri minusta tosin tuli jo 1963-64 RUK:n käytyäni. Lähes saman verran tuli siviilityöuraa, jo nuorukaisena monissa hyvin erilaisissa töissä, ja sotilasuran jälkeen keskijohdon hallinnollisissa tehtävissä suuren liikeyrityksen palveluksessa.
Monivaiheinen ja kokemusrikas on ollut myös yksityiselämäni. Kolmessa avioliitossa olen elänyt, jälkikasvua minulla on vain ensimmäisestä, ja kolmas ja pitkäaikaisin avioliittoni päättyi vaimoni syöpäkuolemaan syksyllä 2004, josta alkaen olen ollut leskimies.
Aina ei ole ollut pelkkää myötämäkeä, mutta elämä on antanut paljon, jos myös ottanut. Vaikka en ehkä voisi laulaa ”en päivääkään vaihtaisi pois”, voin kuitenkin sanoa ”elämää se kaikki on ollut”, ja tyytyväinen olen elämältä saamaani ja siihen, mitä edelleen saan, niin henkisesti kuin aineellisemminkin mm. pitkän työurani tuottamina eläkkeinä.
Aviottomana lapsena koin aivan onnellisen lapsuuden köyhien isovanhempieni kasvattina. Synnyinseutuni eivät kuitenkaan tarjonneet haluamiani edellytyksiä elämälle, joten jätin ne jo nuorukaisena. Sen jälkeen olen pääsääntöisesti ollut stadilainen, mutta tutuksi on tullut koko Suomi ja paljon muutakin maailmaa. Muutamia vuosia olen viettänyt kaukomailla YK:n rauhanturvapalveluksessa, ja yli viidessäkymmenessä maassa, useimmilla mantereilla olen turistina kierrellyt.
Vaikka olen jo melkoisesti ikääntynyt, henkinen vireyteni ja fyysinen kuntonikin on edelleen säilynyt niin, että monessa olen vielä mukana. Uuden naiskumppaninkin olen saanut, ja matkailussa kolme-neljä matkaa olen viimeisen vuosikymmenen ajan joka vuosi tehnyt.
Näillä palstoilla olen kirjoitellut ja keskustellut syksystä 2003 asti. Useillakin nimimerkeillä olen esiintynyt, mutta kun minut täällä jo kauan on tunnettu vain kapina – lieneekö alun perin johtunut siitä, että aikoinaan olin "kapiainen", vai olisiko se tullut sotilasarvostani, joka siis on kapteeni – niin otanpa nyt sitten käyttöön tämän nimen. Sukunimeni liitän mukaan, kun sen monet täällä kuitenkin tietävät. eikä minulla ole syytä salata henkilöllisyyttäni.
Elämänohjeenani koetan muistaa tämän Omar Khaijamin säkeen :
Niin kauan kuin on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!
Ja vielä tämäkin:
http://sphotos-d.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-prn1/29218_389094469181_4680019_n.jpg
Monena on tosiaan ollut MIES eli kapi eläissään, töitä on tehnyt ja menestynyt. Ottaa se koteloon elämänsä pankolla maannutta kepulaista. Sanot siitä, että
”MIES nimittäin on monena eläessään, jota näkyy olevan vaikeaa ymmärtää sen, jonka elämänkaari voidaan luonnehtia lyhyesti mutta täydellisesti ”kerran kepulainen, aina kepulainen”.” Täydennän vielä, että ei siitä mitään muuta koskaan tullutkaan kuin kepulainen, yhteiskunnan elätti.
Monena koettaa reppana olla, nyt puskasta ruiskii Kapia kehuen
Hohhohohooooooooo tuota tolliskoa
Puskareppana näkee näkyjä kaivatustaan. MINÄ en ole koskaan puskassa, kuten sinä nyt ja aina. Olen ollut pari tuntia pankin sijoitusneuvojan pakeilla sijoittelemassa tililleni kertynyttä varallisuutta, kun en näy oikein ehtivän sitä kuluttaa matkoihini ja muuhun, vaikka parhaani teen.
Ja ihan kohta lähden Sinibaretti-iltaan Ravintola Zetoriin, tapaamaan rauhanturvaajaveljiä ja –siskoja ja kuuntelemaan ulkoministeriön korkeimman virkamiehen, syntyjään santahaminalaisen pojan valtiosihteeri Pertti Torstilan esitystä. Laitanpa läksiäisikseni vielä tämän, joka oli varmaan liian kipeästi totta teille reppanoille, kun olette saaneet sen poistetuksi. Ei se mitään, hyvin meni perille, mutta jos sinä et sitä ehtinyt lukea, niin lue nyt ja nauti lukemastasi:
Mielenkiinnoton keskusta
Viime aikoina on elämässäni ollut niin paljon muuta mielenkiintoisempaa, että poliittisiin tapahtumiin olen suhtautunut asenteella E.V.V.K. Tänäisen Hesarin lyhyesti -palstalla olleesta pikku-uutisesta luin, että YLE:n gallupin mukaan keskusta on hieman nostanut kannatustaan. Siitä näkyvät täällä iloinneen ne kepulaiset, jotka ovat aina olleet sitä mieltä, että YLE:n gallupeihin ei ole luottamista;))
Gallupit ovat gallupeja, eikä niiden varaan mikään puolue voi paljon rakentaa. Kepun pienoista nousua selittänee Sipilän sympaattinen persoona, melkoinen vastakohta Väyryselle. Ehkä myös puolueen näyttelemä kuntaliitosvastaisuus, joka ei kuitenkaan tule tuottamaan tulosta, ja puolueen kannatus ”normalisoituu” sen jälkeen, kun hallituksen on tehtävä se, mikä tehdä täytyy myös niiden liitettäviksi tulevien kuntien parhaaksi.
Kokoomuksen johdolle tuo YLE:n gallup kuitenkin tuottanee pientä mielihyvää. Se nimittäin osoittaa, että kansalaisissa on eniten luottoa kokoomukseen, jonka kannatus pysyy hyvänä puolueen luotsatessa hallitusta tässä vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa. Demareille tuloksen pitäisi kertoa, että ei kannata yrittää olla oppositiossa hallituksen sisällä. Persujen ”jytky” näyttää sulavan eivätkä suuret puheet näy enää tehoavan kansaan.
Vaikka media noita gallupeja teettää, se ymmärtää niiden merkityksen, eikä näy tuon gallupin tuloksilla revitelleen. Kepussa media ei ole nähnyt viime aikoina muutakaan huomionarvoista. Outoa, sillä onhan kyseessä puolue, joka vielä hiljattain paistatteli mediassa päivittäin. Tosin enemmän kielteisessä kuin myönteisessä julkisuudessa. Mutta kun Talvivaara ja kepupoliitikkojen oikeusjutut ovat jo tarpeeksi kauan olleet esillä, median suhde kepuun näyttäisi nyt olevan E.V.V.K.
Mille tahansa puolueelle kuten myös niiden poliitikoille julkisuus olisi tärkeää. ”Sillä ei niin väliä, mitä puhutaan, kun vain puhutaan”, sanoi Paavo Väyrynen, eikä hänkään aina väärässä ole. Olisiko perussyy kepun mielenkiinnottomuuteen se, että media ei usko puolueella olevan tulevaisuutta? Sanotaan, että ”kiittämättömyys on maailman palkka”, ja se näkyy nyt myös median asennoitumisessa puolueeseen, joka sille on niin paljon antanut aiheita meheviin juttuihin näyttäviin lööpein.
Myös tämä palsta kuvastelee kepun mielenkiinnottomuutta. Selatessani nyt palstaa taaksepäin hämmästyin täällä vallinnutta hiljaisuutta. Persupalstakin on ollut viestien määrällä paljon vilkkaampi. Enemmän täällä palstan kepulaisetkin ovat puhuneet muista puolueista kuin kepusta. Palstaa päivystävän pellen lapselliset yritelmät ”keskusta ja jotain hyvää” eivät näy kiinnostaneen ketään. Toinen ahkera on jatkanut muiden puolueiden poliitikkojen ja muiden keskustelijoidenkin nimittelemistä ja antanut siten kepulaisuudesta näyttöä, joka ei houkutelle täyspäisiä siihen joukkoon liittymään.
Paradoksaalisesti mielenkiintoisinta kepussa nyt on, että se on niin mielenkiinnoton. Ehkäpä minä nyt pystyn hieman herättelemään keskustelua kepusta, sillä sehän tämän palstan aiheena pitäisi olla. Toivottavasti tuo jo ennusteitaan esittänyt tunnettu ennustelija niitä jatkaa, kun niiden luotettavuus on tullut täällä niin hyvin tunnetuksi;))
Hohhohhohoooooooooo
Vähän kun puskaa ravisti niin sieltähän se tollikka kurkisti, nyt rekisteröidylllä nikillään. Kopioiden omia juttujaan, ja kuvittelemiaan sijoitusneuvoja käyntejä kertoen, kuinkas muuten. Kyllä nuo tapasi tunnetaan.
Tuttu on kaava...
Kapi kaavalla mennään taas. Tollikka pölähti puskaan kun hölmöili omalla nikillään tarpeeksi.
Iltaitkuripulia odotellen...
En ihmettele että viet näitä palstakepuleita minne haluut, tullen mennen ja palatessakin. Se käy tuolla elämän kokemuksella. Linkissä paras työtodistus mitä ikinä olen nähnyt. Teen kunniaa Herra Kapteenille.
kapin työtodistus. Tulostin sen paperille ja pyyhin sillä per/seeni.
Vai niin. Halusit siis edes minun kirjoitukseni päin anustasi, kun et saa minua, josta olet aina haaveillut. Varmaan se arkki oli parempaa WC-paperinakin kuin tavallisesti käyttämäsi Suomenmaasta repäisty. Siitä kuulemma saa rupia /C:seen. Se on varmaan yleinen vaiva palstan kepuleilla, ja siksikin heillä anus on aina mielessä.
Minä taas vein sen herraskerhollemme. jossa ensin nauroimme makeat naurut sitä lukiessamme, ja sitten sytytimme sillä saunan kiukaan alle tulen. Vähän huono sytty tuo tietysti on, mutta paloi kuitenkin.
Koska olemme aitoja isänmaallisia herrasmiehiä, emmekä punikkialiupseereja, kokoonnumme uudelleen huomenna lounastamaan klubillemme. Tarjolla itsepyydettyä graavisiikaa, hirvipataa ja muita suomalaisia ruokaherkkuja, tietysti asianmukaisten juomien kera. Voi olla, että katsotaan linnankutsuja TV:stä ja lämmitetään se sauna uudelleen. Kapi tarjoaa varmaan taas syttyjä - ja naurun aiheita.
Ymmärrän. Olet varmaan pyyhkinyt ko.lehdellä. Uusi-ukki on monesti maininnut, että anuksesi on rupinen.
Minäkin teen kunniaa Herra Kapteenille, näin itsenäisyyspäivän aattona. Menikö tuo herroittelu ny oikein?
Opetus heikkolahjaiselle evp aliupseeri kapille.
Asian voi ilmaista lyhyesti, kute oike sotilas sen tekisi.Eli kapin seko selväkielisenä.
Synnyin äpäränä Rautalammlla. Äitini hylkäsi minut ja isovanhemmat potkaisi nuorena mierontielle. Älyni riitti vain kansa- ja rottakouluun.
Lusin armeijan suojatyöpaikassa 25-v aliupseerin toimessa.Sen jälkeen lusmuilin talkkarina Valiolla muutaman tovin.
Nyt olen impotentti evp aliupseeri, ohessa yksi rottakoulun paperi.
Noin eikä mitään turhia kiemuroita, mutta eihän kapi osaa lyhyttä ilmaisuua..
Jomppe kävi palstaa kuikuilemassa, mutta lähti hampaat kirskuen pois, kun huomasi, että törkynsä oli taas makin alla..:)))))))))
paloheinän paskaimurilla hääppöisesti ;)
Lunta tulee tupaan ja porstuaankin monesta suunnasta...