Ahdistuksen purkaus

ahdistusta kirjoitti:

Haluan vain purkaa mieltäni mutta en vaadi lukemaan ja kommentoimaan, saa toki jos elämäni kiinnostaa. En kirjoita tähän mitään elämänkertaa, ahdistaa vaa niin jumalattoman paljon. Mulla ei oo tidettu mitään masennusta, mutta oikeesti toivoisin että mulla olis edes lievä sellainen. Oon kuitenki seurannut masennuksen oireita ja luulisin, että masennus vois olla aluillaan. Mun elämä tuntuu tällä hetkellä niin mitättömältä eikä mulla ole ketään ihmistä jolle voisin kunnolla tunteeni purkaa. Kaikille esitän aina vaan iloista sanon että kaikki on "ihan hyvin". Mulla ei oo oikeastaan kuin 1-3 kaveria ( oon muuten 16v. ) ja en oo vieläkään saanut uusia ystäviä uudesta koulusta. Alkaa tuntumaan vaan et ihan sama olkoot ei täst elämäs tuu enää mitään, haluun vaa homehtuu himaani enkä tulla enää ikinä ulos. Välillä myös ajattelen että olis parempi kuolla mutta se ei taida olla minun tilanteessani oikea ratkaisu. Haluaisin ihan oikeasti että mulla olis masennus, kai se olisi yksi tie saada huomiota. Muttajoo meenpäs tästä taas itkemään itseni uneen.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä