Keskustaa melko liki olevana kannatan laajaa sanomisen vapautta vaikka nyt ei aina niin kovin asiaa olisikaan.
Eiköhän siis aleta kaikki kertarysäyksellä avoimiksi ja suvaitseviksi ja lopeteta tuo poistojen pyytäminen.
Kyllä tänne sanoja mahtuu ja minä lupaan pitää virkaveljeni "disipliniseeraamisesta" huolen, yleisjohtaja kun olen.
Eiköhän siis aleta kaikki kertarysäyksellä avoimiksi ja suvaitseviksi ja lopeteta tuo poistojen pyytäminen.
Kyllä tänne sanoja mahtuu ja minä lupaan pitää virkaveljeni "disipliniseeraamisesta" huolen, yleisjohtaja kun olen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä on huumorintajuttomia tyyppejä täällä.
Jostakin syystä virkaveljesi loimiupseeri(johtuu pitkästä manttelista), kyhäelmät eivät oikein vedä....
Myös aikoinaan lähellä Keskustaa olleet isäni ja äitini toivoivat todennäköisesti minusta uljaan ja kunniakkaan Keskustan ihmistä.
Kun otit tuon loimi-sanan puheeksi, tulvahtivat lämpimät muistot mieleen kun pojankossina katselin äiti matonkudontaa ja hänen viisaan lempeää olemustaan.
En vain oikein muista miten pitkiä nuo "luodut" loimet olivat.
Herkkiä ja kauniita muistoja kuitenkin.
Niin, olihan meidän kylällä myös vanhapoika, jolla oli ruuna. Hän piti hyvää huolta hevosestaan ja laittoi loimen talvella aina päälle tukinajon tauoilla.
Hän oli taatusti Keskustan ihmisiä.
Ehkä nuo EHV:ni (EsikuntaHyväVeljeni) on koettu liian pitkäpiimäisiksi näin hektisenä aikana.
Tuo esikunnan apualiupseeri on tietysti pitkäpiimäinen, ei osaa kiteyttää sanomaansa, mutta erityisesti yksisilmäinen. Samaa ykstotista jauhantaa liki samoin sanoin jo yli kymmenen vuotta. Tuo sanomisen köyhyys (siis samat jorinat kirjoituksesta toiseen) on siksi miksi hänet koetaan halveksuttavaksi kirjoittajaksi täällä.
Sanoman, vaikka aina samankin, voi esittää eri kerroilla eri tavoin, tyyliä vahtaen. Parempi tietysti jos myös sanomaansa voisi monipuolistaa, Hyvä kirjoittaja kirjoittaa monipuolisista aiheista monipuolisin tyylein, joskus hieman ilkikurisesti kiusoitellen, toisinaan vakavasti pohdiskellen, välillä hersyvästi juttuja huumorilla höystäen. Esikunnan apualiupseeri ei pysty kuin kopioimaan ja omalla oppimallaan koukeroisella jaarittelevalla kirjoitusasullaan samaa toistamaan.
Älkää kiusatko yksinäistä ja katkeraa miestä vaikka onkin hyväuskoinen ja höynäytettävä.
Onko otuuden esittäminen kiusaamista.
Eikös se jos tuollaista rumaa, heikkolahjaista, kouluttamatonta, huonoilla tiedoilla ja vielä huonommilla taidoilla varustettua yksinäistä höynätettävää sanottaisiin komeaksi, menestyneeksi jne, eikö se olisi pahempaa kiusaamista. Irvimistä suorastaan, olisihan se niin kaukana totuudesta.