Tällä palstalla joku huutaa tukirahaa vapaapainijoille, kenellekkä vapaapainijalle sitä kuuluisi antaa? vrt ala-huikku hitaniemi, nuo tuen saajat on tiedossa mutta minkä nimiselle vapurille kuuluisi tuki?
Painiiko ne jossain pusikossa kommandopipo päässä anonyyminä?
Nimiä kehiin niin voi miettiä aiheellisuutta tukeen.
Painiiko ne jossain pusikossa kommandopipo päässä anonyyminä?
Nimiä kehiin niin voi miettiä aiheellisuutta tukeen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kateellisien leirissä....
Petra Olli
Ville Heino
Petteri Martikainen
Sarianne Savola
noille ny ainakin
painihan on halpa laji.,.miksi nyt itket ??
Eihän täällä ole kukaan huutanut rahaa jollekin tietyille nimille vaan koko vapapainivalmennuksen kehittämiseen.
Eikö se krekossakin ole niin että tukirahat käytetään valmennus- ja kilpailukuluihin.
eikö joku vinkunut ala huikun saamista rahoista? opettele lukemaan
nimiä nyt kelle hillot kuuluu.
Aika erikoista touhua palstan valvojalta poistaa mm. seuraava täysin asiallinen teksti, Mutta tätähän se on, kun joku "oikean" painin edustajista toimii "sheriffinä":
Ja tapahtui noina aikoina, että erään perinteisen painimaan päävalmentajalla oli kaksi poikaa, kaksoset John ja Jack sekä heitä kuusi vuotta nuorempi tytär Sabien.
John ja Jack olivat poikapaineissa lähes voittamattomia, useimmiten John voitti Jackin vapaapainissa ja puolestaan Jack Johnin krekossa.
Koska päävalmentaja itse ei osannut valmentaa kuin krekoa niin molemmat pojat harjoittelivat lähestulkoon vain krekoa. Kaksosten tultua melkein miesten ikään tapahtui seuraavaa; avoimissa mestaruuskilpailuissa kaksoset olivat eri lohkoissa, John sai heti vastaansa Azerbaizanin mestarin, hävisi kolmannella jaksolla yhdellä pisteellä ja azeri seuraavan matsin turkkilaiselle, näin Johnin mestaruuskisat jäivät avausotteluun, Jack puolestaan pääsi kaavion yläosasta yhdella voitolla finalistille hävittyään suoraan pronssiotteluun, jonka voitti luovutuksella.
Nyt Jackilla riippui arvometallia kaulassa. Siitä eteen päin päävalmentaja-isä valmensi pelkästään Jackiä, hankki hänelle sekä kotimaisia että ulkomaisia harjoitusvastustajia kotimaan leireille ja kerran vuodessa koko Jackin harjoitusryhmä teki yhdistetyn ”korkean paikan" leirin ja parin viikon virkistysmatkan Colorado-lähteille.
John sai harjoitella kotisalilla niiden kanssa jotka kulloinkin viitsivät tulla harjoituksiin. Hänellä kun ei ollut mitään näyttöjä vaikka tosiasiassa hänen matsinsa azeria vastaan osoittavat muiden maiden valmentajille Johnin olevan lahjakkaampi painija kuin luovutusvoitolla arvometallia kaulaansa saanut Jack.
Ulkomaan kisamatkoilla kaksosten isä äkkäsi naispainin mahdollisuudet, vähän osanottajia jne.. Hän järjesti tyttärelleen Sabienille ulkomaisen valmentajan ja riittävästi leiritystä pääosin ulkomaille. Niinpä kohtalaisen hyväkuntoinen Sabien melko nopeasti pärjäsi junioreiden arvokisoissa ja sai lätkän kaulaansa ja lähes ikuisen olympiakomitean tuen. Hänen ei tarvinnut osallistua maan mestaruuskisoihin, koska ne olisivat aina sotkeneet harjoitusrytmin.
Julma päävalmentajaisä hehkutti muutaman vuoden takaisilla arvolätkillä minkä ehti ja jätti Johnin edelleen oman onnensa nojaan kotisaliharjoituksiin.
Asian tultua julki tiedotusvälineet repostelivat juttua siinä määrin, että lopulta kaksosten, laput silmillä asioita arvioinut, päävalmentajaisä KIVITETTIIN maan tavan mukaan KUOLIAAKSI.
Jack murtui ja alkoi ryyppäämään.
John puolestaan pääsi mukaan uuteen huippu-urheilun kehittämisryhmään, harjoitteli ahkerasti, sai kansainväliseltä olympiakomitealta aiempien tapahtumien vuoksi villin kortin olympialaisiin ja voitti pitkästä aikaa arvokisoissa ensimmäisenä maansa edustajana pronssia ottelemalla eikä luovutusvoitolla.