Myrskyltä puolustautuminen

Oletetaanpa tilanne jotta kova myrsky painaisi päälle valtamerellä. Millä tavoin se olisi järkevin ottaa vastaan? Ajoankkuri, perälaahus, piihin asettuminen, purhehtiminen?

Kiinnostaisi tietää käytännön kokemuksia tuosta piihin asettumisesta ja miten se toimii myrskyssä?

Pitääkö ajoankkuri aluksen turvallisesti vastatuuleen, eikä ole pelkoa että vene ottaisi aallon väärässä asennossa?

Entä perälaahus.. pitääkö sen kanssa olla myrskyfokka ja mies ohjaamassa koko ajan?
11880
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Jos se myrsky on oikeasti kova, ei ole kuin yksi vaihtoehto, käyttää ajoankkuria.
Mikäli se puuttuu on peli menetetty.

> Pitääkö ajoankkuri aluksen turvallisesti vastatuuleen, eikä ole pelkoa että vene ottaisi aallon väärässä asennossa?

Tuuli ja aallokko voivat tulla, ja useasti myös tulevat, jonkin verran eri suunnista.
Millä perusteella keula vastatuuleen olisi turvallisempaa kuin keula vasta-aallokkoon ?
Ja mikä mahtaa olla se väärä asento ?
Kyllä se vene varmasti kääntyilee ajoankkurissa ollessaan, mutta kuinka paljon riippuu ensinnäkin siitä miten vene on ajoankkurin köyteen kiinnitetty, pelkästään yhdellä pisteellä keulasta, vaiko kukonjalalla parimetriä keulan takana oleviin pisteisiin, jolloin venettä kääntävä momentti syntyy asennon muuttuessa huomattavsti nopeammin kuin yhden kiinnityspisteen käytöllä.
Sekä lisäksi siitä, että veneen aerodynaaminen keskiö on kiinnityspisteiden takana.
Jotain virtausvastusta peräharukseen tarvittaessa, niin vene stabiloituu asennoltaan tuulen suhteen.

Äänestä
  • Ja tämän kirjan päivittämisestä jo vuosikausia vastannut kokenut purjehtija Peter Bruce esiintyy Merikarhujen kutsumana Vene 2013-messuilla la 9.2. klo 12 luennoiden juuri tästä aiheesta: Heavy Weather Sailing

    Äänestä

9 metrin aallokko ja tuuli 26 m/sek, voi kääntää jollan kuin jollan ihan mihin asentoon tahansa vaikka ajoankkuri keulasta ulkona.

Tärkeintä on saada rätit alas ja luukut kiinni, jotain roipetta keulasta narun päähän ajoankkuriksi ja sisään keittelemään kahvia ja rommia, myrsky menee ohi 12 tunnissa.

Joe 17 kestää myrskyn kuin korkki, tosin huonovointisuutta miehistössä saattaa ajoittain esiintyä.

Äänestä
  • Luin mielenkiintoisen kirjan Tyynellä valtamerellä trimaraanilla myrskyyn joutuneista, jotka olivat saaneet paatin kaatumaan jättiaallossa eikä se siitä tietenkään oikein päin kääntynyt. Sen tarinan opetus oli se, että monirunkoisella myrskystä selvitään menemällä lujaa myrskyn edellä. Kippari olisikin mennyt, mutta miehistöä jänisti ja jäivät hidastelemaan myrskyyn joka olisi vältetty reippaalla surffilla myrskyn edellä kulkiessa. Siinä sitten ajelehtivat nelisen kuukautta masto alaspäin...

    Mutta yksirunkoisistahan tässä varmasti oli kyse. Siihenkin sopii viime Venelehden myrskynumeron lainaus merivartijalta: Ei myrskyyn mennä. Sieltä tullaan pois. Jos myrskyt kiinnostavat, kannattaa tuon lehden pari seikkaperäistä tapauskertomusta lukea.

    Ajoankkurilla ja laahusankkurilla on myös vissi ero. Jotkut avomereilijät mainostavat autonrengas kettinkiyhdistelmän olevan paras ja ainoa kestävä laahus.

    Piihin asettumista ajattelin itse ensi kesänä harjoitella. Tähän mennessä ainoa kokemus on Baltic cruisingin testissä hetken piissä oleskelu sekä muutama vahinko-piihin jäämien huonosti onnistuneissa vendoissa :-) Mutta että myrskyssä piihin, olisi se aika kylmäveristä... varmasti jokin vaikutus on myös sillä, onko vain kova tuuli vai onko myös päälle kaatuvia vesiseiniä, joita mielummin yrittäisi vältellä.

    En tiedä mistä pompahti viittaus Joe 17:een, mutta se kuten kaikki sen kokoiset sitä uudemmat ovat vedellä täytettynäkin kelluvia. Lienevät turvallisimpia veneitä, jos pää kestäisi laittaa luukut (siis sen ainoan) kiinni ja mennä sisään odottelemaan. Mahtaisi olla reipasta vatkausta!

    Äänestä

  • madeinfinland34 kirjoitti:

    Luin mielenkiintoisen kirjan Tyynellä valtamerellä trimaraanilla myrskyyn joutuneista, jotka olivat saaneet paatin kaatumaan jättiaallossa eikä se siitä tietenkään oikein päin kääntynyt. Sen tarinan opetus oli se, että monirunkoisella myrskystä selvitään menemällä lujaa myrskyn edellä. Kippari olisikin mennyt, mutta miehistöä jänisti ja jäivät hidastelemaan myrskyyn joka olisi vältetty reippaalla surffilla myrskyn edellä kulkiessa. Siinä sitten ajelehtivat nelisen kuukautta masto alaspäin...

    Mutta yksirunkoisistahan tässä varmasti oli kyse. Siihenkin sopii viime Venelehden myrskynumeron lainaus merivartijalta: Ei myrskyyn mennä. Sieltä tullaan pois. Jos myrskyt kiinnostavat, kannattaa tuon lehden pari seikkaperäistä tapauskertomusta lukea.

    Ajoankkurilla ja laahusankkurilla on myös vissi ero. Jotkut avomereilijät mainostavat autonrengas kettinkiyhdistelmän olevan paras ja ainoa kestävä laahus.

    Piihin asettumista ajattelin itse ensi kesänä harjoitella. Tähän mennessä ainoa kokemus on Baltic cruisingin testissä hetken piissä oleskelu sekä muutama vahinko-piihin jäämien huonosti onnistuneissa vendoissa :-) Mutta että myrskyssä piihin, olisi se aika kylmäveristä... varmasti jokin vaikutus on myös sillä, onko vain kova tuuli vai onko myös päälle kaatuvia vesiseiniä, joita mielummin yrittäisi vältellä.

    En tiedä mistä pompahti viittaus Joe 17:een, mutta se kuten kaikki sen kokoiset sitä uudemmat ovat vedellä täytettynäkin kelluvia. Lienevät turvallisimpia veneitä, jos pää kestäisi laittaa luukut (siis sen ainoan) kiinni ja mennä sisään odottelemaan. Mahtaisi olla reipasta vatkausta!

    Jos myrsky on tulossa takaapäin on ehdottomasti nopein tapa selvitä siitä, pyrkiä hidastamaan venettä keula tuuleen päin esimerkiksi kunnollisella laskuvarjoankkurilla tai muulla tehokkaalla laitoksella. Tuulen mukana kulkeminen lisää myrskyn kestoa merkittävästi. En ole ihan varma josko monirunkoveneelläkään ehtisi myrskyn alta pois ajoissa. Tämä siis valtamerellä.

    Äänestä

  • madeinfinland34 kirjoitti:

    Luin mielenkiintoisen kirjan Tyynellä valtamerellä trimaraanilla myrskyyn joutuneista, jotka olivat saaneet paatin kaatumaan jättiaallossa eikä se siitä tietenkään oikein päin kääntynyt. Sen tarinan opetus oli se, että monirunkoisella myrskystä selvitään menemällä lujaa myrskyn edellä. Kippari olisikin mennyt, mutta miehistöä jänisti ja jäivät hidastelemaan myrskyyn joka olisi vältetty reippaalla surffilla myrskyn edellä kulkiessa. Siinä sitten ajelehtivat nelisen kuukautta masto alaspäin...

    Mutta yksirunkoisistahan tässä varmasti oli kyse. Siihenkin sopii viime Venelehden myrskynumeron lainaus merivartijalta: Ei myrskyyn mennä. Sieltä tullaan pois. Jos myrskyt kiinnostavat, kannattaa tuon lehden pari seikkaperäistä tapauskertomusta lukea.

    Ajoankkurilla ja laahusankkurilla on myös vissi ero. Jotkut avomereilijät mainostavat autonrengas kettinkiyhdistelmän olevan paras ja ainoa kestävä laahus.

    Piihin asettumista ajattelin itse ensi kesänä harjoitella. Tähän mennessä ainoa kokemus on Baltic cruisingin testissä hetken piissä oleskelu sekä muutama vahinko-piihin jäämien huonosti onnistuneissa vendoissa :-) Mutta että myrskyssä piihin, olisi se aika kylmäveristä... varmasti jokin vaikutus on myös sillä, onko vain kova tuuli vai onko myös päälle kaatuvia vesiseiniä, joita mielummin yrittäisi vältellä.

    En tiedä mistä pompahti viittaus Joe 17:een, mutta se kuten kaikki sen kokoiset sitä uudemmat ovat vedellä täytettynäkin kelluvia. Lienevät turvallisimpia veneitä, jos pää kestäisi laittaa luukut (siis sen ainoan) kiinni ja mennä sisään odottelemaan. Mahtaisi olla reipasta vatkausta!

    "Jos myrskyt kiinnostavat, kannattaa tuon lehden pari seikkaperäistä tapauskertomusta lukea."

    Toisen tarinan opetus oli että ei kannata tiputella rusinoita avotilaan myrskyssä, ne turpoavat ja tukkivat tyhjennysreiät :) :) :) Pari viikkoa ovat joulun rommirusinani nyt olleet marinoitumassa, toki rommissa eikä Itämeressä, mutta eivätpä ole juuri turvonneet.

    Äänestä

En ole ollut varsinaisessa pidempikestoisessa myrskyssä. Säätiedoitukset ovat nykyään aika hyviä myrskyjen suhteen. Olen kuitenkin ollut lyhytkestoisissa "myrskyissä" ja vuorokauden kestävässä kovassa tuulessa ja säätiedoituksen mukaan aallokossa, jossa suurimmat aallot olivat 10 m. Kun yksin ei voi työläitä virityksiä rakennella, vaikka ne hyviä olisivatkin, on pitänyt heittää perästä mereen jotain jarrua ja ajella myrskyn mukana pieni rätti keulassa. Puolipohjalla varustettu kaljakori, pyörivä sakkeli, 5 m 10 mm ketjua painoksi ja 30 m köyttä on toiminut O.K. Myrsky etenee huomattavasti nopeammin kuin jarrutettu vene ja menee menojaan. Hurrikaanitasoinen myrsky on kuitenkin täysin hengenvaarillinen ilmiö veneille ja sellaista on syytä varoa kaikin keinoin, mutta nehän tietää säätiedoituksista monta vrk etukäteen, eikä aluueella pitäisi siihen aikaan vuodesta olla muutenkaan purjehtimassa. www.snoopy.fi Uudistuneet kotisivut.

Äänestä
  • Mukava, että saatiin Snoopyn kokemuksia. Viestiketjua lukiessani tuntui, että useimmat kirjoittelivat jostain muusta kuin omista kokemuksistaan.
    Minullakin on samantapaisia kokemuksia valtameriltä kuin Snoopyltä eli en ole koskaan käyttänyt ajoankkuria eikä varsinaista ajoankkuria ole ollut edes veneeni varusteena. Tukeva laahusankkuri kyllä on (pieni ja tukeva "laskuvarjo", jonka läpimitta on vain 1.5m 100m köyttä). Sekin on vain varalla, en ole tarvinnut. Kovassa tuulessa ja aallokossa olen ajanut myrskyfokalla myötäiseen ja antanut tuuliperäsimen ohjata. Toinen tapa on ollut jäädä piihin joko kolmosreivatulla isolla tai trysaililla, jolloin ajalehtimisnopeus on yleensä ollut alle 1 kn. Jos miehistö on pieni tai merisairas, piihin jääminen on vaihtoehdoista paras. Sillä pärjää olosuhteista ja veneeestä riippuen varmaankin 40-50kn tuulen nopeuksiin saakka. Sitten pitää ottaa purje alas ja jäädä "lying-a-hull" tai lasketella myötikseen pelkällä rikillä ja laskea perästä jarruja. Köyteen sidottu autonrengas on "klassinen" jarruankkuri.

    Äänestä

Erikoisia ajatuksia monella tuntuu olevan viritellä vene mahdollisimman liikkumattomaksi jarruttamalla keulasta ja surffaamalla perä edellä. En suostuisi mistään hinnasta moiseen. Kaljakori jarruna tuskin kestää ehjänä, vielä vähemmän mitkään kukonjalkaripustukset. Aallon sieppaama suora ankkaroliinakin jarrutti niin paljon, ettei kaksi miestä saanut takaisin vaan puukolla poikki- eikä ollut vielä myrsky. Piissä pysyy eväkölisetkin hyvin ellei ole ylenmäärin liikaa purjetta. Hyvä opetella ruokailua, torkahtelua, lepäämistä tms varten jo ennen varsinaista myrskyä kun väsyttää eikä ole enää kivaa. Laying a hull vain yksi kokemus eikä kovin miellyttävä. Tyhjäkin riki kallistaa veneen ja kannelle murtuvat aallot on aikamoinen jysähdys ja edeltävä jyrinä pelottava. Ajoankkuri on turhimpia välineitä mutta ollut mukana vuosikymmenet käyttämättömänä. Aion käyttää vain jos ei ole tilaa ajelehtia. Taitaa olla vaikea saada takaisin eli puukolla sekin?. Peruajatukseni on pakeneminen myötätuuleen ja jarruttaa perästä köysillä vain sen verran, että vene ei käänny poikittain tai ympäri. Myrskyn kesto lasketaan tunneissa eikä päivissä. Vene tiiviiksi, pillerit suuhun toimintakyvyn säilyttämiseksi ja bunkkaan odottelemaan?

Äänestä
  • sano kun kissalla pöytää...

    trimaranilla voi paras keino olla mennä myrskyrintamaa pakoon tuulen edellä.

    tai vielä nykymallisella yksirunkoisella plaanarillakin..

    mutta sitten kun siellä kelin keskellä ollaan niin purjeilla piissä, ajoankkurilla päin tuuleen vai lenssillä laitamyötäiseen?

    monirunkopeli pyrkii matalapaineesta ulos härdellin suunnasta riippuen (etelä- pohjoinen pallonpuolisko) kuin ehtii. Ja nopeemmat monotkin - saa kisaetuakin:-)

    perinneseilori riippukivikölinsä kanssa voi valita laitamyötäisen, jolloin todennäköisesti kärsimys kestää hiukan pitemmin myrskyn myötä tai jarruttelun piissä tai ajoankkureilla yms, jos tilaa on.

    ja perinneseilorin vene osaa eskimokäännöksen mikä ei suju monirunkoiselta eikä näiltä silitysrauta monoiltakaan...

    pahaa keliä saattaa riittää päivätolkulla:-(

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kappalekauneinta kirjoitti:

Oletetaanpa tilanne jotta kova myrsky painaisi päälle valtamerellä. Millä tavoin se olisi järkevin ottaa vastaan? Ajoankkuri, perälaahus, piihin asettuminen, purhehtiminen?

Kiinnostaisi tietää käytännön kokemuksia tuosta piihin asettumisesta ja miten se toimii myrskyssä?

Pitääkö ajoankkuri aluksen turvallisesti vastatuuleen, eikä ole pelkoa että vene ottaisi aallon väärässä asennossa?

Entä perälaahus.. pitääkö sen kanssa olla myrskyfokka ja mies ohjaamassa koko ajan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu