http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/422726/Turun raitiotien yleissuunnittelu kaynnistyy tammikuussa
Eiköhän realiteetit pistä hankkeeen jäihin, kun tarkemmat kustannukset hahmottuu.
Painetussa lehdessä olikin jo sopivasti lisätty reunaehotja jolla valmisteltiin hankeen peruuttamista. Valtion osuuden pitäisi nousta 50 prosenttiin ja kaupungin budjetti pitää saada ylijäämäiseksi. Näitä kumpaakaan ei ole tapahtumassa koskaan.
Eiköhän realiteetit pistä hankkeeen jäihin, kun tarkemmat kustannukset hahmottuu.
Painetussa lehdessä olikin jo sopivasti lisätty reunaehotja jolla valmisteltiin hankeen peruuttamista. Valtion osuuden pitäisi nousta 50 prosenttiin ja kaupungin budjetti pitää saada ylijäämäiseksi. Näitä kumpaakaan ei ole tapahtumassa koskaan.
Vastaukset 226
Vanhimmat
Nyt on aika tehdä päätökset, muuten Turku jää jalkoihin. Toivottavasti suunnittelijoilla on riittävästi osaamista! Jotenkin nyt julkisuudessa olleet vaihtoehdot ovat olleet enemmän puuhastelua kuin todellista rakentamista. Eihän kukaan osaava suunnittelija piirrä pikaraitiotietä Varissuolle! Duo kylläkin, mutta ei pikaraitiotietä. Vähän amatöörimäistä.
Nyt on todellakin aika tehdä päätös, ettei velkavetoiseen turhuuteen raitiotie hankkeeseen lähdetä. Hankeesta tulevilla velkamäärillä Turku todellakin jää jalkoihin ja ne jalat omistaa maailman pankit.
Kaupungin velkaannuttaminen johtaisi pankkien ylivaltaan, josta täälläkin on kokemusta jo 80 luvulta.
Velkainen ihminen, yritys tai kaupunki ei enää tee itse päätöksiä !
Aivan suoraan sanoen, kuinka tyhmää porukkaa Suomessa oikein riittää yhteiskunnan rahaa käyttämään ? Joskus täälläkin oli jotain talousälyä ja Suomi nostettiin sodan jälkeen hyvinvointi yhteiskunnaksi. Nyt se kaikki on mennyttä ja velkaa vornutaan vain lisää ja lisää.
Turku tulee toimeen varsin hyvin nykyisillä linja-autoillakin, kunhan keskitytään talouden tasapainottamiseen ja yrittämisen kannustamiseen. Turhia siltoja ja kiskoja ei pidä rakennella velaksi, eikä myöskään jakaa rahaa löyhästi kaiken maailman konsulteille.
Koko raitiotie vouhotus perustuu tähän iänikuiseen Suur Turku hankkeeseen, joka alkaa jo vaikuttaa yhtä typerältä kuin Suur Suomen hanke aikoinaan.
Raitiovaunu on pitkän päälle edullisin tapa hoitaa julkisen liikenteen runkolinjat. Ainoa, joka Turun kokoisessa kaupungissa voidaan saada kannattavaksi. Oppirahat joudutaan maksamaan, koska aikoinaan tehtiin typerä päätös purkaa toimiva järjestelmä.
Pääosa lähikuntien julkisesta runkoliikenteestä kannattaa rakentaa ihan perinteisen lähijunaliikenteen varaan, ei suinkaan pikaraitiotienä. Siitä on etua myös lähikunnille, kun bussit ajavat syötöt asemille, eivät suoraan Turkuun.
Kukaan ei ole sitä vielä todistanut, että olisi pitkän päälle mitenkään edullisin. Juttusi on täyttä satua, pelkkä koron osuus tuollaisilla veloilla on nykyisen toimivan joukkoliikenteen tuen verran.
Sähkön hintakin kun vielä nousee jatkuvasti kohti keski-Euroopan hintoja niin kalliiksi tulee myös käyttää.
Nykyiset linja-autoilijat myös maksavat veroja yhteiskunnalle kannattaa myös huomioida. Hoitavat tehokkaasti liikennettä, jopa toimitusjohtajan voi nähdä ratissa. Koko homma pyörii tehokkaasti PK yritysten hoitamana ja on toiminut jo vuosikymmeniä.
Kunnallisen raitsikkafirman johtajaa et kuljettajana näe varmasti ja suunnittelijoitakin tarvitaan useita pientäkin liikennettä hoitamassa.
Kehyskunnat alkavat myös heräämään ja niistä ei maksajaa raitiotie älyttömyyksille saa aivan helposti.
Kiskoliikenne on muutenkin jäykkää ja pysäkinvälit pitkiä, sekä palvelevat huonosti tavaran kuljetusta, jota nykyisin ihmisillä voi olla paljonkin. Marketin ostoskärryjä tuskin voidaan ratikan viereen taluttaa.
Suomessa pitkien etäisyyksien maassa, jossa on pieni asukastiheys, kiskoliikenteestä ainoa kannattava on tavaran kuljetus. Henkilöliikenteestä kannattavaa ei saada millään ja talvikin tuo omat ongelmansa, vaihteet jäätyvät ja kalusto putoaa kiskoilta.
Entinen Turkulainen ota myös huomioon, että kiskoja joutuisi rahoittamaan kymmenet tuhannet, jotka eivät koskaan palvelua edes käyttäisi.
Runkolinjoilla ratikka on 20% edullisempi kuin bussi! Tieto on saatavissa mm. Helsingin seudun joukkoliikenteen tiedoista, joissa on laskettu euroa/suorite. Jos kustannusero ei olisi noin suuri, niin tuskin Euroopassa ja USA:ssa olisi niin paljon erilaisia lightrail hankkeita juuri valmistunut, meneillään tai suunnittelussa.
Toinen, osittain selittämätön syy, on raitioliikenteen haluttavuus. Raitiovaunu on ainoa julkisen liikenteen muoto, joka kykenee aidosti kilpailemaan henkilöauton kanssa. Tämä aiheuttaa hyvin usein virhelaskelmia kapasiteetissa. Käyttäjiä on enemmän kuin on laskettu.
Kolmas tekijä, joka puoltaa raitiovaunua Turkuun, on sen tehokkuus katutilassa. Se vie vähiten katutilaa kuljetettua yksikköä kohti. Tämä taas vapauttaa tilaa muuhun käyttöön, kuten pysäköintiin ja pyöräilijöille.
Ratikan heikkous taas liittyy ratageometriaan. Turussa kannattaa pyrkiä suoriin linjoihin ilman käännöksiä ydinkeskustassa. Rata ja pysäkit kannattaa suunitella modernille, isolle kalustolle, vaikka aloitettaisiin jollain vanhemmalla tyypillä.
Helsinki ei ole sama kuin Turku, Turku on kooltaan kolmasosa Helsingistä. Helsingissä on Metro ja paikallisjuna liikenne.
Turussa ei kiskoliikennettä ole totuttu käyttämään ja meiltä puuttuu lähes kaikki kiskoliikenteen vaatima infra.
Tilastoja taas voidaan tehdä aivan mitä halutaan ja tottakai raitiolinjat ovat Helsingissä parhailla alueilla matkustajamäärien suhteen ja linja-autot päinvastoin.
Mitä sitten kannattavuuteen lasketaan on myös merkittävää ja helposti jotain puuttuu, kun halutaan näyttää oikein Vihreiltä.
Turussa kadut ovat kapeita Helsingissä ja Tampereellakin leveitä, Turun katutilaa raitiovaunu vain kaventaisi ja aiheuttaisi valtavia ruuhkia henkilöautoille, jotka tupruttelisivat liikennevaloissa. Myös jalankululle tulisi ongelmia ja vaaratilanteita lisää, niin ne hyppää ratikatkin tuon tuostakin kiskoiltaan Helsingissäkin. Koko liikenne jumituu tunneiksi, pitkiä matkoja.
Minä taas uskon enemmän ystävälliseen ja palveluhenkiseen kuljettajaan, sekä tehokkaaseen yksityiseen kilpailuun kulujen kurissa pitämiseksi. Silloin Turun valinta on ehdottomasti linja-auto, eikä kunnallinen raitiotie. Rahat tärkeämpään ja vähemmän velkaa !
Raitiovaunu onbussia edullisenpi vain jos kapasiteetti on tehokkaassa käytössä ja Turussa selaisia liikennemääriä ei ole luvassa että ratikka kannattaisi.
Ratikat lisää joukkoliikenteen kustannuksia ja sen lisäksi vielä palvelutasokin heikkenee.
Ratikoita ei takuulla saada ikinä kannattavaksi Turussa, kyse on vain siitä että mihin tarvitaan vähiten yhteiskunnan tukea ja bussit on halvmepia, joten niillä kannattaa jatkaa.
Tuo ratikan edullisuus väittämä on vain huutelua puskista, kukaan ei ole edes vaivautunut esittämään uskottavai laskelmia miten se voisi olla mahdollista.
Ratikka linjan saavutettavuus ei ole yhtään parempi kuin bussin, uskomatonta väittää että se muka lisäisi joukkoliikenteen käyttmistä.
Bussihan ei vie lainkaan katutilaa, se ajaa samoilla teillä muun liikenteen kanssa. Kistko vie tilansa, vaarallisia jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
Bussi on joustavuudeltaa aivan ylivoimainen ratikoihin verrattuna.
Helsingissä ratikat 76% kalliimmat kuin bussit.
http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2012/Joukkoliikenteen%20yksikk%C3%B6kustannukset%202011.pdf
Tuon linkin julkaisu kannattaa lukea! Lisäksi se kannattaa ymmärtää, mitä edellinen nimimerkki ei ole tehnyt. Runkoliikenne on halvinta ajaa ratikalla.
Kyse on juuri matkustaja määristä, jotka heittelevät lopputulosta kannattavuuslaskelmissa. Turku on pieni kaupunki ja seutu harvaan asuttu,linja-auto on meillä ylivoimaisesti kannattavin.
Jos päästöistä puhutaan niin maaseudulla henkilöautokin on joukkoliikennetä pienempi päästöinen.
Kiskoliikenteellä tyhjänä ajaminen on erityisesti kallista ja päästöjä aiheuttavaa, koska raitiotie kalusto on hyvin painavaa. Raitiovaunua voi verrata täyteen lastattuun 60 tonnin täysperävaunu yhdistelmään ja verrata linja-autoon joka painaa neljänneksen siitä.
Liikkeet ovat hitaita ja kankeita, pysäkinvälit pitkiä, kulkee taloudellisesti ainoastaan todella suurilla matkustaja määrillä.
Reitin muuttaminen maksaa aina miljoonia tai kymmeniä miljoonia, kun linja-autolla se käy vaikka tunnissa liikennemerkkejä muutellen. Joustavuus ja muunneltavuus on nykypäivää, tekniikka menee eteenpäin. Busseista tehdään entistä keveämpiä uusilla materiaaleilla komposiiteilla, alumiinilla jne...
Ladattavia linja-autoja on jo koekäytössä Suomessakin, kymmenessä vuodessa niitä on kaikkialla. Dieselkin on poikaa edelleenkin euro 6 miltei päästöttömät moottorit ovat jo saatavina, linja-autoliikenteen osuus liikenteen päästöistä on vaivaiset 0,25 prosenttia. Raitioliikenteellä tähän ei käytännössä pystytä vaikuttamaan Turussa mitään, vaan päin vastoin päästöt nousisivat.
Asia on hyvin selkeä, ratikka on matkustajakilometriltään noin kaksi kertaa kalliimpi kuin bussi.
Kerro yllä esitetyn julkaisun pohjalta että missä kohtaa ratikassa näet edullisuutta?
"Runkoliikenne on halvinta ajaa ratikalla"
Todista väitteesi! Huutelu alkaa riittää, nyt pitää tulla näyttöä.
Helsingissä ratikka on noin tuplaten kalliimpi kuin bussi. Miten Turussa voisi olla toisin? Väitätköt että Turku ohittaisi liikennöintimäärissä Helsingin, tai jotain yhtä omituista tapahtuisi ja se saisi ratikkaliikenteen edulliseksi?
HKL:n tieotojen mukaan bussi maksaa 0,25€/matkustajakilometri ja ratikka maksaa 0,55€.
Ratikka on siis suoritetta kohti yli kaksi kertaa kalliimpi.
Nyt tämä edullisuus lässytyts voidaan vihdoin todeta pas-kapuheeksi ja sinä lopetat sen nyt tähän.
"Raitiovaunu onbussia edullisenpi vain jos kapasiteetti on tehokkaassa käytössä ja Turussa selaisia liikennemääriä ei ole luvassa että ratikka kannattaisi."
Sanoo ihminen, joka ajelee kotiinsa töistä ja kodista töihin AINA omalla autolla!? Moni Turun bussilinja käyttää ruuhka-aikana 2 bussia ja bussit on aina harvaa poikkeusta lukuunottamatta tupaten täynnä. Milläs olet ajatellut ratkaista ongelman julkisen liikenteen suhteen, silläkö että ostat jokaiselle turkulaiselle oman henkilöauton!? Eiks se vasta kalliiksi tule!?
Mitä järkeä on Toriparkissa?? Mulle ei ole koskaan ollut ne perusteet täysin selvää et miksi sellaista tulis ajaa tänne ennemmin kuin ratikkalinjaa, mutta ilmeisesti se Toriparkki on teidän yksityisautoilua kannattavien vaihtoehto julkiselle liikenteelle, että romutetaan se?! Miten tääl kuvitellaan, että se palvelisi autotonta varissuolaista tai palvelisi paremmin ylipäätänsä yksityisautoilijaa kun Louhi päivästä toiseen ammottaa tyhjyyttään??
Kummassakaan ei ole mitään järkeä, ei ratikoissa eikä toriparkissa. Kehitetään bussiliikennettä ja laajennettakoon Louhea jos on tarvetta lisäpysäköinnille.
Parin ruuhkaisen vuoron vuoksi ei kannata rakentaa raiteita, lopun aikaa kuskataan tyhjiä penkkejä. Onko se muka joku ongelma, jos aamulla ajetaan joku vuoro kahdella bussilla?
Joo, totta minä kuljen töihin omalla autolla, kesäisin joskus myös pyörällä. Ensinnäkin, bussilla pitäisi ajaa torille vaihtamaan bussia ja työmatkan kestoksi tulisi yli tunti suuntaansa, omalla autolla vajaa vartti suuntaansa. Toisekseen, arvitsen usein autoa töissä, työajoa tulee 5.000-10.000km vuodessa. Kolmanneksi, minulla on tähän varaa.
Päätös kannattaa tehdä ennenkuin naapurikuntia ollaan liittämässä Turkuun: Kaarina, Raisio ja Naantali eivät kuuna kullan valkeana tule mukaan savijaloilla seisoskelevan TurunRatikka-nimisen liikelaitososakeyhtiön maksumiehiksi, vaikka niiden Turkuun pendelöiviä työmatkalaisia varten linjat juuri näköjään on tarkoitus rakentaakin - ja tietenkin ne surullisen kuuluisat "syöttöilnjat periferioista kiskojen päihin"!
Kumma, ettei kukaan ehdota käyttöönotettavaksi saksalaiskeksintöä, joka toimii siten, että nivelbussimaiset useampivaunuiset raitsikat kulkevat periferiassa kiitäessään kumipyörillä kuin bussit, mutta kumijalkakierroksensa tehtyään ja saavutettuaan kiskojen päät, muuttuvat automaattisesti kiskoilla kiitäväksi pikaraitiotieksi. Uusi ns. Yleisten Töiden Lautakunta voisi tehdä opintomatkan Saksaan ihmettä tutkailemaan. Yksikään valtuuston päättäjistä - Mäenpää mukaanlukien - ei ikimaailmassa vastustaisi noin hyvää opintomatkaa!
Savijaloilla kulkeva ratikka!?
Kuka muistaa kuinka kalliiksi tuli vuosittain korjailla saveen uppoavia ratikkakiskoja, ennekuin kaukaaviisaat valtuutetut - onneksi - huomaisvat lopettaa moisen rahareijän? Kiskojen jatkuva vajoaminen savivelliin oli pääsyy, miksi niiden Turussa annettiin jäädä asfaltin alle oman onnensa nojaan! Toinen syy oli kiskotien varrella olevien talojen perustusten vajoaminen.
Kuka muistanee kuinka ratikan tulon saattoi thavaita jo satojen metrien päähän pyörien kirskumisena ja maan hyllymisenä? Muistan Aninkaistenkulman asukkaidenn vaatineen risteyksen jyrkän kaarteen kiskojen öljyämistä lääkkeeksi yölliseen toistuvaan herättämiseensä!
Raskaat pikaratikat sopivat vaikka Kuopioon, mutteivät Turkuun. Täällä pelkkä ratojen rakentaminen useiden kymmenien metrien syvyisine paalutuksineen tulee monia kertoja kalliimmaksi kuin suoraan rakennuskelpoisella soraharjulla!
En myöskään näe mitään järkeä ratikkakiskojen raivaamisesta - jo reitistön rakentamisen ensin vaiheessa - Hirvensalossa joka niemehen notkoon ja saarelmaan, Satavaan ja Kakskertaan! Vai uskooko joku ihan trosissaan, että hirvensalolaiset ajaisivat ensin keräilybusseilla Moikoisiin tai sillan pieleen ja siirtyisivät sitten urbaaneiksi ratikkamatkustajiksi? Ei kukaan niin lapsellinen liene?
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/425020/Turku ja Tampere valitsivat raitiotiesuunnittelijan
Nyt on valittu konsulttitoimistot, jotka jakavat rahat keskenään :)
MIelenkiintosita nähdä, mitä syntyy. Edellisissä WSP:n selvityksissä ei ole kyetty yhdistämään kaavoitusta ja julkista liikennettä, mitä nyt voisi pitää jonkinlaisena ensi askeleena oikeaan suuntaan.
Jep, se on täysin oikea suunta että julkiseen liikenteeseen ei kytketä mitään mikä ei kuulu siihen, kuten kiinteistöjen arvo tai kaavoitus. Tavallinen turkulainen on se joka maksaa ne kalliimmat neliöt ja se ei ole hyvä asia, vaan huono asia.
Pidetään liikenne liikenteenä ja sillä siisti.
Kokonaisuus ratkaisee. Liikenne liikenteenä politiikka tuottaa bussilinjan ei mistään ei mihinkään eikä minkään kautta. On halpaa, mutta ei ole matkustajia. Kaavoitus ja liikennesuunnittelu pitää tehdä vieri vieressä.
"
Jep, se on täysin oikea suunta että julkiseen liikenteeseen ei kytketä mitään mikä ei kuulu siihen, kuten kiinteistöjen arvo tai kaavoitus"
Hoh, hoh. Lain mukaan nimenomaan pitää yleiskaavoituksella suunnitella liikenteen järjestämiminen. Ennen kaikki pitää pyrkiä liikkumistarpeen (siis autoilun) vähentämiseen sijoittamalla asutus, työpaikat ja palvelut järkevällä tavalla. Ja liikenne on paljon muutakin kuin henkilöautoilua.
"Pidetään liikenne liikenteenä ja sillä siisti. "
= das auto uber alles?
Huonosti suunniteltu tarkoittaa lähinnä tuettua julkista liikennettä. Henkilöauto on Suomessa se liikennemuoto, joka maksaa kaikkien muiden puuhastelut. Raideliikenteestä on mahdollista saada kannattavaa, mutta se vaatii täydennysrakentamista.
No järjestetään sitten se lain edellyttämä liikenne ja unohdetaan ne ratikat, jolla ei saavuteta mitään hyvää nykyiseen järjestelmään. Bussireittejä on helppo jatkossakin muutella liikenteen tarpeiden mukaan.
Julkista liikennettä joudutaan pääsääntöisesti aina tukemaan, nyt on kyse siitä että tuki pyritään pitämään aisoissa ja maksukyvyn rajoilla. Miten joukkoliikenne pystytään järjestämään edullisimmin.
Tästä raitiovaunu keskustelusta puuttuu kokonaan taloudellinen näkökanta, velkainen kaupunki tavoittelee kohtuutonta lisävelkaa. Onko lisävelka pakko ottaa ja pystytäänkö se maksamaan tai saadaanko pankista yleensäkään velkaa ?
Sitten on ajateltava myös kokonaisuutta, mistä sijoitetut rahat ovat pois, koska on päivänselvää että joukkoliikenteen kustannukset, sekä tuki miljoonat kasvaisivat.
Lisäksi on ajateltava keitä varten ja mille matkoille joukkoliikennettä kannattaa sijoittaa ? Nyt suunnitellaan linjoja Varissuolta, Runosmäestä, Linnakaupungista ja kehyskunnista kauppatorille. Työpaikat ovat pääsääntöisesti täysin muualla, vain osa ihmisistä on töissä Turun keskustan toimistoissa. Ovat vielä yleensä sitä varakkaampaa väkeä, joka käyttää työssään autoa tai muuten toimivat kiireellisellä aikataululla. Tuottavat työpaikat ovat kehällä ja moottoriteiden varsilla ja niitä täällä tarvitaan lisää tulevaisuudessa runsaasti.
Ruokaostoksille ei raitiovaunulla ole mitään asiaa, nykyistä ostoskärryllistä ei kiskoilla enää raahaa kukaan. Harrastukset ovat yleisesti kohtuullisen hajallaan ja varusteiden kuljettaminenkaan onnistu kovin hyvin raitiovaunussa.
Raitiovaunulla liikkuminen jäisi tyhjäntoimittajien huviksi, niin miten ihmeessä siitä saataisiin kannattava.
Turku on pieni kaupunki ja oikein hyvä tällaisenaan, raitioliikenne vaatii suuria massoja, joita täältä ei kyllä löydy. Linja-auto riittää meille hyvin ja sen reittien muutokset ovat kohtuullisen helppoja.
Sen järjettömän suuren rahasumman, mitä kiskoliikenne vaatisi sijoittaminen yrittämiseen ja teollisiin työpaikkoihin tuottaisi moninkertaisesti hyvää koko seudulle.
Ratikalla saadaan aika pajon! Ratikalla sadaan runkolinjojen kustannuksia alaspäin, mikä on veronmaksajien etu.
Jotta siitä saadaan täydet tehot irti, on kaavoitus tarkistettava linjojen vaikutuspiirissä, suunniteltava lähijunaliikenteen ja ratikan linjasto samanaikaisesti toisiaan tukevaksi sekä suunniteltava bussien syöttöliikenne toimimaan yhdessä ratikan ja junien kanssa.
Sen päivän kun näkisi, että joukkoliikenteen kustannukset laskevat ?
Lopeta jo, on täysin yleisesti tiedossa että helsingissäkin ratikalla matkustajakilometri on noin kaksi kertaa kalliimpi kuin bussilla.
Katso sivu 20
http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2012/Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2011.pdf
Höpö höpö.
Autoilijat aiheuttavat enemmän kuluja kuin mitä maksavat. Lisäksi eivät maksa käypää hintaa -usein ei mitään kaupunkipaikoituksesta, vaan ne kulut on sosialisoitu. Taloyhtiöissä autottomat maksavat asuntonsa hinnassa peltilehmien asvalttilaidunta, eikä taloyhtiöiden autotalleistakaan peritä todellisia kustannuksia vuokraajilta.
Ja bensa- ja diesel sekä autovero ovat ns. haittaveroja, kuten tupakkavero - ja ne menevät valtion kanssaan, joten niillä ei kustanneta katuja ja siltoja kaupunkialueella, eikä makseta parkkipaikkoja.
Tämä lisäksi autoilijoita suosita reippailla verottomilla kilometrikorvauksilla ja matkakuluvähennyksin. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan nettovaikutus pelkästään matkakuluvähennyksistä on noin 600 miljoonaa euroa ( brutto 1,4 mrd euro) joka vuosi. Kehyskunnissa asuvat ja maakuntakaupungissa töissä käyvät kuittavaat joka vuosi 2000-3000 vuodessa verovähennyksiä kaupungissa asuvien kustannuksella. Julkisen liikenteen valtion tuki on vuodessa 40 miljoonaa, lisäksi kunnat tukevat joillakin kymmenillä miljoonilla, joten julkisen liikenteen tuki kokonaisuudessaan on noin 100 miljoonan luokkaa. Se on ihan pikku juttu pelkästään 600 miljoonan verovähennystukeen verrattuna, joten kannattaisi ottaa nyt ensin tosiasioista selvää.
http://yle.fi/uutiset/suomen_joukkoliikennetuki_eu-maiden_surkein/5369793
Ja joukkoliikenne on samantyyppinen palvelu kuin koulu, joka mahdollistaa kaikkien tehokkaan liikkumisen, ennen kaikkea tietenkin lasten. nuorten ja ikäihmisten liikkumisen. Eikös teidän lapset siellä korvessa pääse kouluun koulukyydillä? Vai onko arvon autohullu sitä mieltä, että autoilijoille pitäisi antaa verovähennysoikeus siitäkin kun kuljettaa omia kakaroita harrastuksiin sinne sun tänne ja omaa tai naapurin mummoa kauppaan tai terveyskeskukseen?
Henkilöautoilu on tunnetusti kallein, tehottomin ja epäekologisin tapa hoitaa kaupunkiliikenne.
Ongelmat kasaantuvat nimenomaan kaupunkiseudulle: pääkaupukiseutu, Turku, Tampere ja Oulu, joissa muutetaan kehyskuntiin ns. halvan asunnon vuoksi ja käydään omalla autolla töissä keskuskaupungissa, jolloin aiheutetaan infrarakennuspainetta/kustannuksia,saasteita ja melua ja onnettomuuuksia kehyskaupunkiin. Eli me Turun keskusta-alueella asuvat pääosin kävellen, pyörällä ja julkisella liikenteellä liikkuvat maksamme tämän pendelöinnin ja lisäksi saamme nauttia saasteista meluista ja onnettomuuksista sekä liikenneturvattomuudesta eli elinympäristön heikkenemisestä. ( Ja saasteiden ja melu vakavista terveysvaikutuksista voi lukea vaikka Suomen Lääkärilehdestä ja Duodecismistä).
Sellaista se on yksityisautoilun "vapaus"...
Helsingin ratikka ei ole pikaratikka, ja linjat on suunniteltu ja rakennettu jo vuosikymmeniä sitten. Ei ole uskallettu rajoittaa autoliikennettä ja paikoitusta keskustan raitiotielinjoilla, mikä on johtanut siihen, että spåra on hidas keskusta-alueella. Juuri muutama viikko sitten todistin tapausta, jossa ratikka joutui lopetttamaan matkansa suurkirkon nurkilla, kun yksi tila-auto oli parkkeerattu niin leveästi ettei spåra päässyt siitä enää ohi.
Ja raitiovaunut ovat Helsingissä kantakaupungissa pääosin, jolloin kilometrejä ei tule niin paljon kuin bussilla, jota liikkuvat usein yli kymmenen kilometriä lähiöihin. Ratikan keskimatka on 2,2 km ja bussin 4,8 km. Joten hinta per matkustajakilometri on melkein kaksinkertainen ratikkassa kuin bussissa, ei ole siis mikään ihme, mutta ei todista mitään. Itseasiassa se puhuisi jopa raitiovaunun tehokkuudesta per matkustaja.
Lasketaan 0,25 (bus) 0,44 (spåra) e/mkm --> mkm eli matkustajakilometri = matkustajamäärä yhden kilometrin matkalla.
eli voidaan arvioida jotta hinta per matkustaja on
bussissa 0,25* 4,8 e = 1,2 e
ratikassa 0,44*2,2 e= 0,968 e.
Helsingin ratikkalinjat vastaavat esim Turun 3-linjaa, joka kiersi neliötä keskusta-alueella. Spåralla kuljetaan Helsingissä paljon alle kilometrin matkoja.
Turkuun suunniteltava linjahan on ainakin 10 km.
Ja ps. edellisiin "Suomen tieliikenteen onnettomuuskustannukset ovatkin varsin suuret, noin 2,5 mrd. euroa vuonna 2011."
Lopeta tuo kaavoituksesta höpöttäminen, kaava on vain pala paperia, ei se tee mitään kannattavaksi. Vasta sitten kun kaava toteutuu ja suunnitelmien mukaiset rakennukset on rakennettu ja niihin muuttaa ihmisiä, niin sitten se vaikuttaa jotain johonkin.
Turku kasvaa todella kituliaasti, joten kaavoituksella haettuja etuja ei ihan lähivuosikymmeninä saavuteta.
Kaavassa tulisi varata tila ratikkaraiteille, mutta lyödäänkö vetoa että niille varauksille huomataan jossain vaiheessa ilmestyneen poliitikoiden ja virkamiesten sukulaisten omakotitaloja.
Toivottavasti myöskään Turussa ei edes yritetä mitään DDR-meinikiä ja rajoittaa ihmisten luonnollista liikkumista.
Ratikka on kiskojensa orja, liikenne on heti seis, kun raiteilla on este, ei voi koukata ohi.
Tietenkään Helsigin ratikkaliikenne ei ole suoraan yks yhteen verrattavissa Turkuun, mutta ei myöskään ole mitään perusteita sanoa että Turussa ratikoilla voitaisiin saavuttaa millään tasolla säästöjä, ei edes käyttökuluissa, investoinnista nyt puhumattakaan.
Jos hyvin onnistutaan niin ratikan käyttökulut ei kasvata kovin paljon Turun joukkoliikennekuluja nykyisestä. Infrakuluja ei saada mitenkään takaisin, ne täytyy maksaa veroeuroilla.
Ei autoilusta maksetut mihinkään valtion kassaan jää homehtumaan, kyllä ne menee kansalaisten palveluihin ja aika suuri osa menee suoraan myös kunnille valtionosuuksina ja joukkoliikenteen tukemiseen.
Henkilöautolla ajetuista verovähennyskilometreistä noin 75% menee veroihin, autot ja polttoaineet ovat Suomessa raskaasti verotettuja.
Jos julkisen liikenteen tuki on tosiaan vain 100 miljoonaa niin se on kyllä hämästyttävän vähän, sillä sehän on jo Turussa yksistään 15 miljoonaa ja siitäkin puuttuu vielä esim. koululaiskuljetusten osuus joka maksetaan opetustoimen kassasta. Tosin pikkupaikkakunnilla ei ole kovin paljon muuta bussiliikennettä kuin koululaiskuljetukset. Kai se sitten on kuten sanoit.
Autoveron tuottoksi on arvioitu tänä vuonna 1250 miljoonaa euroa ja ajoneuvovero 770 miljoonaa euroa ja polttoaineveroista 2400 miljoonaa euroa. Sitten tietysti autojen ja polttoaineiden ALV verot. Kyllä tässä liikenteen osalta puhutaan melkoisen merkittävästä veropotista.
Koko liikenne- ja viestintämisteriön budjetti on 2400 miljoonaa euroa, eli saman verran kuin pelkkä polttoainevero. Ei liikenne saa läheskään takaisin sitä minkä veroina maksaa.
Yhdestä asiasta olen kanssasi samaa mieltä, katutilaa ei saa sosialisoida ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi keskusta-alueen asukkaiden pysäköintitilaksi. Keskustassa ei pitäisi saada pitää lainkaan autoa ellei ole osoittaa että sille on hankittu pysäköintipaikka. Asukaspysäköinti ja työpaikkapysäköinti kaduilla tulee lopettaa kokonaan. Katupysäköinti täytyy jättää pelkästään kaupungissa asioiville, kaikki pysäköintipaikat voidaan rajoittaa maksimissaan esimerkiksi kolmeen tuntiin ja luonnollisesti maksullista.
Aika harvoin tulee käytyä keskustassa ja maksan ihan mielelläni sen euron tai pari pysäköinnistä, mutta ongelma on se että varsinkaan klo 18 jälkeen ei tahdo saada autoa mihinkään parkkiin kun asukkaat valtaa ruudut maksullisen pysäköintiajan loputtua.
Minä en oikein ymmärrä tuota että ihmiset pitää pakottaa käyttämään fiksusti julkista liikennettä. Jos joku on niin tyhmä että ajaa omalla autolla, niin antaa ajaa.
Tuskin se suomen onnettomuuskustannustilastoja paljon mihinkään heilauttaa vaikka turussa pari bussilinjaa muttetaan ratikkalinjaksi. Ihmisiä jää myös ratikoiden alle...
Kaikkea joukkoliikennettä joudutaan tukemaan vero €uroilla ja paljon, kun kunta sitä pyörittää. Joukkoliikenteen tulisi olla markkinoiden hoidettavaa, koska sitä käyttääkin vain osa ihmisistä.
Tällainen holtittoman velan oton tyyli ja sosialisoiminen mitä nyt harrastetaan on Kreikan malli, joka kaatuu kohtuullisen nopeasti.
Kunnan töissä on kokonaisia sukuja, joiden palkat ja edut ovat huippuluokkaa, lopuksi vielä palkkiona hyvä eläke.
Verorahoilla tuetaan lähes kaikkea, enää puuttuu huvipuisto ja vuoristorata yhteiskunnan piikkiin. Kansalle sirkushuveja tyyli tulee kalliiksi ja kannattaisi herätä ajoissa.
Ei ratikka turhakkeita vaan rahat tuottavampaan, linja-autoilla liikenne hoituu nytkin kohtuulisella tuella jota voisi sitäkin vähentää.
Julkinen liikenne vaatii toimiakseen riittävän tiheän väestöpohjan reittien varrella. Se saavutetaan vain kaavoittamalla oikein.
Raskaat vaihtoehdot, juna ja metro, ovat kalliita rakentaa. Sen vuoksi muualla Euroopassa uudet lähiöt kaavoitetaan olemassa olevan ratainfran varteen. Turun seudulla vajaakäytössä on ennen kaikkea Turku-Uusikaupunki rata.
Kevyet raideliikennevaihtoehdot ovat suhteellisen halpoja rakentaa ja edullisia operoida. Niitä tehdään pieniin kaupunkeihin runkolinjoiksi ja suurkaupunkien laitamille. Jotta raideliikenneinvestoinnista saadaan kaikki irti, tulee kaava tarkastaa ja tarvittaessa tiivistää puolen kilometrin etäisyydelle linjauksesta.
Bussi on halpa hankkia, mutta kallis operoida. Bussilinjoiksi sopivat raideliikenteen syötöt.
Yksityisautoilun lopettaminen tietää siis melkoista lovea yhteiseen kukkaroomme. Kannattanee hakita, ennekuin tappaa lypsävän lehmän - tässä tapauksessa peltisen!. Kyseessä lienee sama ongelma kuin tupakan ja alkoholin verotuksessa.
Haluaisin nähdä sen päättäjän, joka vastustaa rakennusliikkeiden tarvetta rakentaa juuri sinne, mihin asunnonostajat haluavat!
Kukaan ei halua asua nykyisenkaltaisissa äärest ylitehokkaasti toteutuneissa saasteisissa slummeissa vilkkaiden teiden varsilla. Viimeisin varoittava esimerkki lienee Ekotorin tonttialue Helsingin kaupunkimoottoritien kyljessä!? Ketä tykkää - muu kuin rakentaja?
Ainoastaan valtion tuki rakentajalle - 10 000 euroa per asunto - saa köyhän nuorenparin asumaan kahdenkymmenen neliön yksiössä! Siitäkin enin neliömäärä menee liikuntaesteisille suunniteltuun, terveille tarpeettomaan, 1.5 metriä kanttiinsa vievään tyhjään tilaan wc:ssä!
. "Jos joku on niin tyhmä että ajaa omalla autolla, niin antaa ajaa. "
Kas kun ne tyhmät aiheuttavat kustannuksia ja haittoja, koska eivät joudu kaupunkialueella maksamaan todellisia kustannuksia ja koska saavat ainakin 500 miljoonaa tukea matkakuluvähennyksinä ja lisää kilomterikorvauksina.
Eikös se nyt mene jakeluun, että kunnan katuinvestoinneista autoilijat maksa yhtään mitään. Ja ennen kaikkea ne naapurikunnissa asuvat eivät edes maksa kuntaveroa.10 miljoona meni Myllysiltaa, Turku rakentaa katuja, siltoja ja korjailee katuja muistaakseni 50-100 miljoonalla joka armas vuosi.
Tiedätkö mikä on tonttihinta Turun keskustassa? Tai lähiössä? Tästä huolimatta siellä on ilmaisia parkkipaikkoja, eikä maksullistenkaan hinta ole mikään markkinahinta.
Alvia maksetaan kaikesta muusta, jopa ruuasta ja polkupyöristä ja polkupyörän pyöristä, joten älä ole naurettava.
Kuten olen joskus aikaisemminkin todennut, verotus ei ole vastikkeellista, kaupankäynti on. En minäkään saa veroillani sitä mitä haluan: Turun pyörätieverkosto, josta sovittiin jo 15 vuotta sitten on 50-prosenttisesti edelleenkin rakentamatta. Ja nyt sitten pannaan pari miljoonaa yhteen turhaan Kirjastosiltaan, jonka hinnalla olisi saatu koko pyörätieverkosto valmiiksi. Myllysiltaa ei olisi tarvittu ollenkaan, koska liikenne sujui ihan hyvin ilmankin, ruuhka oli sitten kun uusi Myllysilta avattiin.
Ja Suomen tieliikenteen onnettomuuskustannukset ovatkin varsin suuret, noin 2,5 mrd. euroa vuonna 2011 eli 2500 miljoonaa.
Ja henkilöautojen ja onnettomuuksien lilsääntymisellä on suora yhteyys:
"Liikenneonnettomuuksien määrä kasvussa
"Autojen määrä liikenteessä on kasvanut Suomessa vuosi vuodelta. Samaan tahtiin ovat lisääntyneet myös liikenneonnettomuudet. Varsinais-Suomen alueella kirjattiin vuonna 2008 liikenneonnettomuuksia yhteensä 1459 kun vuonna 2007 onnettomuuksien lukumäärä oli noin sata onnettomuutta vähemmän (1355 kpl)."
VS Pelastuslaitos
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?uielementsize=1&nodeid=8604
Sitten kun aletaan laskea se terveyshaitta mitä henkilöautojen melu- ja saasteet aiheuttavat mm. verenpainetta, sydän- ja verisuonisaitauksia ja kehkosairauksian jne. niin päästää laskemaa todellisia kustannuksia. Ruotsissa asiaa on jo laskettu ja todettu autoilun kustannusten olevan huomattavasti korkeampien kuin tulojen. Ja siellä verotus on vielä korkeampi. Suomessa, pikku-jenkkilässä ei poliitikot uskalla peltilehmäuskoon koskea.
Nämä onnettomuuskustannukset otin esille niille jotka vohkaavat autoilun pienistä kustannuksista....
Onnettomuustilastoja parantaisivat nimenomaan henkilöautoliikenteen rajoittaminen Turun kaupunkialueella. Tietullit rajoille, jotta ei kannattaisi matkustaa omalla autolla naapurikunnasta Turkuun tai ainakin maksaa sitten "inframaksun". Se edellyttä hyvin toimivaa joukkoliikennettä ja hyvää kävely- ja pyöritiereitistöä sekä hyvää maankäytön suunnittelua.
Sen lisäksi matkuluvähennykset pois valtionverotuksessa, niin loppuu se turhanaikainen pendelöinti. Miksi maskulaisille tai paraslaisille tai paimiolaisille pitää maksaa 2000-3000 per pästä per vuosi (matkakuluvähennystä siitä hyvästä, että tulevat Turkuun saastuttamaan ja tukkimaan tiet ja kuluttamaan omilla henkilöautoillaan?
Se on totta, että kaikki eivät käytä julkista liikennettä, mutta kaikilla on mahdollisuus käyttää sitä. Sen sijaan minulla ei ole mahdollisuutta käyttää sinun yksityisautoasi, vaikka kuinka haluaisin. Kaikki eivät käytä kirjastoa, vaikka sellainen on olemassa, mutta kaikilla on siihen mahdollisuus.
Tuet valuvat tutkitusti hintoihin. Tuokin kämppä olisi 10 000€ halvempi, jollei valtio ehdoin tahdoin haluaisi nostaa hintoja.
Muualla Euroopassa uudet lähiöt kaavoitetaan ratainfran varteen. Kävelyetäisyydelle asemasta pystytään kaavoittamaan sekä peruspalvelut että kodit 10 000 ihmiselle pien- ja rivitaloihin. Taajamasta tehdään nopeasti oma kuntansa, koska vain se takaa palvelut.
"Kevyet raideliikennevaihtoehdot ovat suhteellisen halpoja rakentaa ja edullisia operoida."
Todellisuudessa todella kalliita sekä rakentaa ja käyttää.
Kyllä siihen rajalle pitää saada ihan oikea tulli ja rokottaa kaupunkilaisia kaikesta mitä kaupunkiin tuodaan ja sieltä viedään. Turku ei ole kovinkaan omavarainen.
Miksi ihmeessä haikaillaan uusia raiteita? Miksi ei käytetä olemassa olevia? Kaavoitetaan asutusta tähtimäisesti ratojen viereen satamasta, Raisiosta, Jäkärlästä ja Varissuosta Keskustaan päin.
Eikös Turku saa vuosittain parisataamiljoonaa valtion apuja? Se on sitä autoilijoiden maksamaa verorahaa. Siitä jää katujen lisäksi jaettavaa vielä muuhunkin.
"Liikenneonnettomuuksien määrä kasvussa"
Uskotko että voimme luopua kokonaan henkilöautoliikenteestä? Koko maakunnassa?
Vaikka vilkkaimmat julkisten liikenteen linjat pakkoliikuteltaisiin julkisilla, eikä niitä reittejä saisi ajaa lainkaan henkilöautoilla, niin onnettomuuksia sattuisi silti. Ihmiset joutuvat liikkumaan myös julkisten reittien ulottumattomissa. Onnettomuuksia tapahtuu myös joukkoliikennevälineillä ja ammattiliikenteen kuljetuksissa.
Autoilijat maksavat enemmän veroja mitä valtio ja kunna yhteesä käyttää liikenneinfran ylläpitämiseen ja rakentamiseen. Piste.
Bussi on puolet halvepi liikennöidä kuin ratikka. Katso vaikka HKL:n tilastoista. Ratikka on lautan jälkeen kallein joukkoliikennemuoto.
Raitiotien kustannukset ovat samaa luokkaa bussikaistan kanssa!
Tilastojen lukeminen vaatii osaamista. ;)
Ymmärrän kirjoituksesi provoksi, mutta kun kaikki eivät sitä kiusaksi huomaa, vastaan väiteeseei, että pikaratikan kustannukset ovat samat kuin bussikaistankin!
Pikaratikkakin vaatii oman kaistansa ja sille paalutetun kiskotien. Taatusti on yhtä halpa kuin bussikaista!? Vai meinaatko, että "pikaratikka" kulkee muun liikenteen lomassa? Jos näin olisi, tuskin kukaan edes sellaista mönkijää haluisis.
Odotetaan nyt vain kaikessa rauhassa konsulenttien laskelmia ja verrataan sitten bussikaistan kustannuksiin? Unohdetaan sekin, että ihan on turhaa rahanmenoa koko konsultointipuuhastelu! Onneksi edes joku tienaa.
Ratikan edulliseksi väittäminen vaatii valehtelua ja vääristelyä.
Turussa taitaa olla noin 2km bussikaista ja sekin on jo olemassa, eikä lisää tarvita.
Vähän ehkä vaikeaa ymmärtää sellaisille, jotka eivät ole perehtyneet infrastruktuuri rakentamiseen, mutta yritän yksinkertaistaa:
- kiskojen rakentaminen maksaa, mutta ne kestävät aika pitkään
- raskas liikenne, kuten bussi, kuluttaa katua 10 000 kertaa enemmän kuin henkilöauto
- kadun kustannukset bussin alla ovat todellisuudessa samaa luokkaa kuin raiteet.
Tuo on usein laskelmissa jätetty ottamatta huomioon, kun "kadut tehdään kuitenkin". Tässä mielessä henkilöauto on ylivoimaisesti edullisin vaihtoehto yhteiskunnalle. Niitä mahtuu kuitenkin rajallisesti katuverkkoon.
Noin se tehdään muualla Euroopassa! Sen lisäksi tarvitaan raitiovaunu Turun keskustaan hoitamaan keskustan sisäisiä yhteyksiä ja kenties niitä suuntia, joista raskaat radat puuttuvat.
Kuten sanoin. Pitää osata myös lukea. ;)
Ratikat ovat kaksi kertaa kalliimpia käyttää kuin bussit.
Et siis ymmättä selviä numeroita? Ratikaton kaksi kertaa kalliimpia käyttää kuin bussit.
Kadut tehdään kuitenkin, siitä ei päästä mihinkään, eikä Turussa ole erillisiä bussikaistoja kun muutama hullu korttelinväli. Liikennemäärät ja ruuhkat ovat kuitenkin pieniä ja lyhytaikaisia.
Enkä kyllä usko tuotakaan että bussi kuluttaisi katua 10.000 kertaa enemmän kuin henkilöauto.
Raskas ajosuorite kuluttaa 10 000 kertaa henkilöauton verran. Tulos on saatu Ruotsin Vägverketin tutkimuksessa. Viraston nykyinen nimi on Trafikverket. Ruotsin olosuhteita voi pitää vertailukelpoisina Suomeen. Tämän takia ajatus "kadut on kuitenkin tehty" on virheellinen.
Oikein tehdyissä kustannuslaskelmissa bussien aiheuttama kulutus katujen rungoille ja pinnoitteille on otettava mukaan. WSP:n laskelmassa ei ainakaan viimeksi ollut noita huomioitu.
Kuluminen kannattaa ottaa huomioon myös ratikkalinjauksissa. Raiteet kuluvat ja kuluttavat telejä eniten tiukoissa kurveissa. Samoin eniten ääntä lähtee kurveissa. Keskusta-alueella ei pidä mutkitella. Yliopistonkatu ollee paras vaihtoehto joen suuntaiselle linjalle
Kuten sanoin, pitää osata lukea muutakin kuin AKT:n selkokielistä postia.
Taivutusmuodot: vale, emävale, ruotsalainen tutkimus.
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201125-tienp_kulujen_kohdent_tienkaytt.pdf
Tuossa on tiehallinnon laskelmia liikenteen kuluista. Sivulla 38 on eri ajoneuvoryhmien kulut.
henkilöauto 3,7snt/km
linja-auto 8,0 snt/km
rekka 16,17 snt/km
Rekkan vaikutus teistön kustannuksiin on yli nelinkertainen, ei todellakaan kymmentuhatkertainen.
Keskimäärin henkilöautoilla ajetaan 18.000km vuodessa, jolloin kulut tiestöön on 666€ vuodessa. Jos auton kulutus on 7 litraa satasella niin polttoainetta kuluu 1260 litraa vuodessa ja kun polttoainevero on 68 senttiä litralta, niin pelkästään polttoaineverona autoilija maksaa 856€ vuodessa.
Eli ihan turha tulla lässyttämään että autoilijat eivät muka maksaisi kulujaan.
jankkuti jankuti. Ratikkakyyti on tuplahintaista bussiin verrattuna, näin lukee HKL:n julkaisuissa.
hesalainen kertoi TV:ssä miten vaikea ratikan melussa on nukkua. Turkulaiset kerrostalot ovat muutenkin niin heikosti äänieristettyjä, ettei todellakaan lisämelua kaivata.
Et sitten...
Syy, miksi asia ilmaistaan tällä hetkellä tuolla tavalla, on liikennepoliittinen. Helsingissä on pyritty yhdistämään voitollinen spåraliikenne tappiollisen bussiliikenteen kanssa samaan yhtiöön.
Runkolinjoilla kevytraideliikenne on 20% halvempaa kuin bussiliikenne.
Suomeen tulisi saada joka kaupunkiin ns. ruuhkamaksut, jotta täällä ymmärrettäisi mikä haitta yksityisessä autoilussa on. ihmisten on aika oppia kulkemaan julkisilla ja ymmärtämään se tosiseikka että jos jokainen kulkisi tuolla omalla autollaan niin olisivat teiden vain tukkeena lisäksi yksityinen autoilu saastuttaa eniten kuin mikään, vaikka en olekaan mikään vihreä. Ne yksityisestä koituvat ongelmat saattavat maksaa enemmän kuin ratikkatieliikenne. Se ei ole kehitystä, että varjellaan vain yksityisautoilua. Henkilöautot eivät kuulu mielestäni Turun keskustaan vaan sen tulisi olla kielletty kokonaan autoilemiselta!! Kyllä on sitten jotakin muita asenteellisia ongelmia, jollei ihminen jaksa bussiin kantaa ostoskassejaan tms. vaan korostaa siihenkin yksityisautoilua.
Vihaan ihmisiä, jotka tahtovat saada sen aina sen lähimmän parkkipaikan ostoskeskuksessa läheltä ostoskeskuksen (tai tavaratalon) ulko-ovia !!!! Se liittyy siihen itsekeskeiseen asenteeseen, mikä liittyy yksityisautoiluun!!
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ottamalla huomioon bussikaluston huollot, uusimistarpeet tiheämmin kuin ratakalustolla tullaan siihen lopputulokseen, että pikaraitiotie kaikilta osin tulee halvemmaksi kuin vanhentuneiden bussien ottaminen liikenteestä pois ja niiden korvaaminen uudella kalustolla. Yksi tärkeä pointti on että ratakalusto ei kulje millään dieselpolttoaineella vaan toimii sähköllä, joka on useinmiten paljon halvempaa pitemmällä aikavälillä ajateltuna kuin dieseliä käyttävien bussien polttoainekulututteisuus.
Rakennuttajat kumminkin sinne rakentavat ( kuten Helsingintien varrelle) toisin kuin Linnafälttiin, puutalovaltaiseen alueeseen, jossa ei ole grynderin mielestä tarpeeksi tehokas.
Rakennusliikkeet ei todellakaan rakenna sinne minne ja sitä mitä ihmiset haluavat, vaan sitä mistä saavat parhaimman tuoton eli tehokasta ja huonoa. Ja lammaskansa kuvittelee, että uusi talo on aina parempi kuin vanha, vaikka mitään kunnollista ei ole 1950-luvun jälkeen rakennettu. Kuka voi olla niin idiootti,. että kuvittelee gryndereiden ajattelevan asiakkaitaan oikeasti. Kusetettava kansa mikä kusetettava kansa.
Helsingissä kehitysvammaisten tukiasuntoa rakennuttava vanhempainyhtiö sai hakemalla hakea rakennuttajaa, koska voittomariginaalit eivät olleet "riittäviä", vaikka voitttoa olisi tullut.
Suomen rakennusliikkeet tekevät huonoa, rumaa ja kallista. Eikä kukaan valvo niitä, koska ne rahoittavat puolueita.
Autoilija siis maksaa infrakulunsa runsaskätisesti jo pelkässä polttoaineverossa.
Toriparkki on laitettu jäihin, koska on täysin järjenvastainen Turkuun geologisesti ja arkeologisesti ja lisäksi se kasvattaisi vain yksityisautoilua, jota silinterihattu-herrat puoltavat eikä mitkään muut kaupungit joihin toriparkki on tullut (Tampere ja Kuopio) lähtisi moiseen Turun Toriparkki hankkeeseen yllämainittujen syiden vuoksi mitkä liittyvät Turun maaperään, mutta Ratikkahankkeeseen lähtee Tampere yhdessä Turun kanssa kanssa.
Kannatan julkisia, koska en mielelläni kulkisi omalla autolla Turun keskustassa tai muutenkaan, kun on hyvät liikkumismahdollisuudet julkisilla. Ainoat ongelmat on sellaiset että bussit on Turussa liian pieniä ruuhka-aikana ja matkaaminen takkuaa melko useasti esim. työmatkalla. Yksityisautoilu on vaan hyvin ahdistavaa ja sitä ihmettelen, miten jotkut viittivät?! Eriasia on jos pitäisi päästä jonnekin, minne julkisilla ei kauhean usein pääse!!
Huomasit juuri sen, että raitiovaunu Turussa on mahdottomuus: maaperä on savivelliä, johon turhanpainava raitiovaunu uppoaa ilman tosikallista paalutusta.
Ettei tiuhaan liikkuva bussi olisi monella tapaa parempi ja käytännöllisempi ja asiakasystävällisempi kuin harvaan kolisteleva, ikuisesti samaan kiskopariin sidottu raitiovaunu?
Täälläkin on useaan kertaan todistettu, että toimiakseen raitiovaunu tarvitsee ympärilleen tehokkaasti rakennetun asutuksen. Se tarkoittaa Turun oloissa muutamaa harvaa lähiöjonoa, joita niitäkin on tiivistysrakennettava ensin kunnolla.
Usein, joustavasti ja tiuhaan liikkuva bussi sensijaan voi kerätä matkustajansa laajoilta kaupungin reuna-alueiltakin lähes kotioveltaan! Mikä palvelu laiskalle turkulaiselle joukkolikkujalle!
" Ainoat ongelmat on sellaiset että bussit on Turussa liian pieniä ruuhka-aikana ja matkaaminen takkuaa melko useasti esim. työmatkalla."
Ei tuo ole mikään ongelma, bussimäärää on mahdollista kasvattaa vielä monin kertaiseksi ruuhka-aijalle, mutta siihen ei ollu tarvetta.
Kapasiteetin puute ei ole Turussa ongelma, mutta ylikapasiteetista tulee veronmaksajalle kallista jos siirrtytään pikaratikoihin.
Ai mahdottomuus. :D Kyllä Turussa on todistettavasti toiminut ratikka. Valitettavasti otettiin mallia Tukholmasta ja lopetettiin toimiva järjestelmä, eikä edes tajuttu tehdä tukholmalaisittain ja nimittää osaa linjastosta uudella nimellä.
Nytkin kannattaa ottaa mallia Tukholmasta, joka rakentaa vähemmän liikenöityjä runkolinjoja uudestaan raitiovaunuliikenteen varaan ja saa turhia, kalliita bussillinjoja pois.
Tarkoitin Turun olleen savea vain torin ympäristössä eikä se ole vain maaperältään savipitoista vaan se saattaa olla myöskin "kulttuuriperäistä"!!
Toriparkin rakentaminen saviperäiseen maahan on paljon haastavampaa ja kallimpaa kuin rataverkon rakentaminen saviperäiseen maahan. Vr:lläkin on rataverkkoa ympäri suomea länsirannikkoa näillä maaperältää ongelmallisilla alueilla, eikä liioin ole ollut minkäänlaisia ongelmia ratarakennelmien suhteen. Sinä nyt et pidä siitä, että yksityisautoilua ei tahdo enää puolustaa sellaiset turkulaiset jotka haluavat kehittää Turkua sellaisille ihmisille, joilla omaa autoa ole tai eivät sitä tahdo jostakin syystä hankkia. Pahin peloite on sinulle että Turun keskustan alueella kiellettäisi yksityinen autoilu kokonaan. Niin vaan tulisi tehdäkin!!!
Eikös se tiivistysrakentaminen kestävän kehityksen nimessä ja veressä tarkoita kaupungin keskustan tiivistämistä? Mitä kestävää kehitystä se on, että pakotetaan ihmiset perifeerioiden slummeihin asumaan ja niistä pitkiä työmatkoja kallein kulkuveuvoin pendelöimään?
Jos kaupungissa on huutava pula paljon ihmisiä kerralla kuljettavasta nopeasta joukkoliikenteestä, asiaa kannattaa tutkia. Silloin kätevin keino voi olla metron rakentaminen - vaikka sitten Aurajoen ali? Helpompi konsti voisi olla - kuten täällä on jo arveltukin - toisen bussin sijoittaminen tarvittaessa täyden bussin keralle? Ketterää vai mitä - ainakin kiskojen valamiseen verrattuna?
"Eikös se tiivistysrakentaminen kestävän kehityksen nimessä ja veressä tarkoita kaupungin keskustan tiivistämistä? Mitä kestävää kehitystä se on, että pakotetaan ihmiset perifeerioiden slummeihin asumaan ja niistä pitkiä työmatkoja kallein kulkuveuvoin pendelöimään?"
No kukas täällä on halunut periferian slummeja? Juu, kokoomus ja temarit peesaten haluaa Turun saarista pilattuja "hienostoslummeja."
Turussa voidaan tiivistää mantereelle, eikä tarvi rakentaa Paattista tai Jäkärlää (tosin Jäkärlään olisi mainota rakentaa lähijunapysäkki).
Skanssi, Linnakaupunki, Pitkämäen teollisuualueiden käyttöönotto, Kupittaa Itäharju Pohjolan-Logomoi jne. kymmeniä tuhansia asuntoja., jopa 100.000 saadaan jo näille alueille. Jo kaavoitettua maata on pilvin pimein, mutta gryndaajat ei rakenna, kun suhdanteet on huonot, jotta saadaan pidettyä hinnat korkealla.
Siksi kunnan pitäisi rakentaa ja samalla työllistää nimenomaan taantuma ja lama-aikoina.
Eikä tiivis kaupunki tarkoita mitään slummia. Käy katsomassa Århusia esimerkiksi.
Turku sentään on suhteellisen tiivis laajalla keskusta-alueella, mutta naapurikunnat on kuin Espoo, josta saa hakemalla hakea keskustaa ja kaupunkiraketta. Espoossa sentään on rautatiepysäkki, jossa lukee Espoon keskus, mutten sitä ei löytäisikään... Espoossa tiivis kaupunki on ymmärretty supergryndaamisena, siitä ei kannata ottaa mallia.
Miten Sakanssi nyt sitten on yhtäkkiä hyvä kohde raiteille? Siellähän ei vielä asu ketään ja se on yhtä kaukana Torista kuin Runosmäki.
Satatuhatta asukasta saadaan mahtumaan haluttaessa kävelyetäisyydelle torista, mutta mistä ne satatuhatta ihmistä saadaan siihen betonihelvettiin? Ihmiset haluaa rakentaa 200 neliön omakotitalon Hirvensaloon tai Yli-Maariaan.
Voit vetää 10km radan pätkän ihan minne tahasa ja teorissa täyttää sen varren asunnoilla. Käytännössä se jää kuitenkin toteutumatta tai toteutus kestää kymmeniä tai peräti satoja vuosia.
Skanssissahan on jo raiteet! Ainoa pullonkaula tuli tehtyä toimivalle lähiliikenteelle, kun rakennettiin gryndereiden ehdoilla se ylioppilaskylän reuna liian liki nykyisiä
Karjaan radan kiskoja! Ei siihen enää mitään kaksisuuntaisia lähiratoja mahdu!
Nyt kannattaakin keskittyä trollikoihin: edullisia, ekologisia, hiljaisia, saasteettomia ja jopa kohtalaisen ketterästi kulkevia! Käykää katsomassa Tallinnassa! Sanotaan vaan, että sehän kulkee tuulisähköllä!
Nyttemin samasta vempaimesta on vielä kehitteillä useampivaunuinen versio, ettei tarvitse raitiovaunujen kapasiteetin ylivoimaisuuteen(?) vedota.
P.S.
Kuka muuten haluaa asua nykyisten rautatiekiskojen, lue: pääratojen varsilla? Siinäpä syy miksei paimiolaiset kulje junalla Turkuun töihin, Ihan olisi mahdollista?
Junalla ja raitiovaunulla ei kuljeta, kun henkilöauto on jo keksitty. Turha hakata rahaa kiskoihin ja uusiin asuntoihin satoja miljoonia, jopa miljardeja, jotta saataisiin kaikki asumaan betonibunkkereihin päällekkäin.
Vuokra bunkkeriin ei saa asumaan kuin köyhiä ja työhaluttomia, sekä maahanmuuttajia. Olette varmaankin nähneet ainakin televisiosta nämä Ranskan ja Saksan ongelmat. Sitäkö tänne halutaan ?
Tuskin, suuri osa haluaa asua omassa omakotitalossa ja vielä mielellään rannalla veden äärellä.
Kun haluatte nähdä tiheää asumista, käykää Tukholmassa, sieltä löytyy todella rumia mammutti kivitaloja, varmaan kilometrin pituisia. Sinne kun kurvaa pihalle, niin on apean näköistä naamaa eri väreillä, eivät todellakaan näytä onnellisilta.
Tullessanne laivalla Ruotsiin näette hienoa hyvin hoidettua huvillaa rannat täynnä. Hymyileviä aikuisia rannoilla ja huiskuttelevia lapsia. Mikä ihmeeen aivovaurio Turun revisorilla oikein on näiden raisikoiden ja betonipunkkereiden kanssa puuhastellessa. Osta auto niin tulet paljon onnellisemmaksi on ohjeeni sinun tylsyyteesi !
Näytäppä Hirvensalosta se vapaa, kohtuuhintainen, uusi omakotitontti, joka sijaitsee rannalla?
?? Etkö haluaisi sellaista?
"Ei siihen enää mitään kaksisuuntaisia lähiratoja mahdu!"
Ei edes tarvi mahtua. Jos busseilla kuki 6 vuoroa tunnissa, niin ratikoilla kulkee 1 vuoro tunnissa. Yksisuuntainen rata riittää mainiosti.
"Junalla ja raitiovaunulla ei kuljeta, kun henkilöauto on jo keksitty"
Johan on pojalla * yrvän jatke...
Ja lisäksi mamukammo ja aivan väärä käsitys hyvästä tiivistä kaupunkirakenteesta.
Miksi ottaisimme mallia Ruotsista, kun voimme ottaa mallia Tanskasta? Miksi ottaisimme mallia Espoosta, kun voimme ottaa mallia Århusista (jossa on myös pikaraitiotie)?
Sitten kun sinä auto- on- mun -pili alat maksaa jokaisesta paikoituksesta kaupunkialueella käypää hintaa, kun matkakulujen verovähennysoikeus ja kilometrikorvaukset poistetaan, niin katsotaan sitten.. Ja jos olet ulkopaikkakuntalainen tai hirvensalolainen, niin alat maksaa niistä silloista ja kaduista ja muusta infrasta, joka siitä superkallista rakentamisesta ja liikkumisesta aiheutuu.
Ajele siellä pöheikössä vaan (siihen lasketaan Hirvensalo mukaan), mutta pysy poissa Turusta.
Tanskan suurkuntamallihan meni aivan perseelleen, ihmiset ovat siellä hyvin tyytymättömiä lähipalvelujen hävitessä tyystiin. Ennen kun soitti pormestarille niin kaikki järjestyi, nyt se keisari ei vastaa edes soittopyyntöhin ja sähköpostiin, eikä mikään hoidu.
Lisäksi kaikki on kallistunut huomattavasti ja verot nousseet. Tanskasta ei pahemmin mallia kannata ottaa, vaikka siellä nyt joku kallis ratikka hanke onkin toteutettu.
Munchenin kaupungissa joukkoliikennettä harjoittava Munchener Verkehrssgesellscahft on hankkinut linja-autojensa perään perävaunut. Pituutta on tullut 23 metriä ja kapasiteettia 130 matkustajaa, liikkuu ketterästi normaalin liikenteen joukossa, eikä tarvitse kiskoja tai johtimia, eikä muutakaan kallista infraa.
Perävaunut on varustettu kahdella ohjaavalla akselilla, jolloin ne ovat erittäin ketteriä.
Ensi vuonna Münchenissä otetaan käyttöön 10 kpl Solaris Bus & Cochin valmistamaa bussijunaa.
Brysselissä on otettu käyttöön ladattavat linja-autot. Mitä te Turun vanhat hinkkarit oikein vouhotatte pikaraitiotiestä, sehän on täysin vanhentunut ja järkyttävät investointikustannukset. Kumipyöräjuna liikennettä kun aikaansaadaan miltei pelkällä kalustoinvestoinnilla.
Suomen linja-autopalveluista on tehty myös kattava tyytyväisyys selvitys, jossa linja-autot saivat selkeästi paremman arvosanan kuin raideliikenne. Kyselyn on toteuttanut analyytikko Patrik Levlin.
Kumipyörä liikenne on number one, niin kustannuksiltaan, joustavuudeltaan, kapasiteetiltaan, kuin aikatauluissa pysymisenkin kannalta.
Voi kuule liikenteen verotuksessa on maksettu sillat ja tiet moneen kertaan ja jaettavaa on jäänyt vielä joukkoliikenteenkin jälkeen muille sektoreille.
Raitiovaunu ja osin myös juna ovat ainoat liikennemuodot, jotka ovat haluttavuusessa kilpailukykyisiä henkilöauton kanssa. Tästä on hyvin paljon näyttöä. Mm. kansanterveydellisesti paras vaihtoehto, polkupyörä, on todellisuudessa hyvin marginaalinen.
Kuntamallilla ja joukkoliikenneratkaisulla ei ole suoranaista yhteyttä. Normaali eurooppalainen ratkaisu: keskuskaupunki raitiotieratkaisulla, seutuliikenne junalla ja kaikki syötöt linja-autolla tukee monen kunnan ratkaisua, mutta saadaan sopimaan pienellä väännöllä myös yhden kunnan ratkaisuun. Palvelut ovat toki paremmat ja kustannustehokkaammat, kun kuntakoko pidetään 10 000 - 40 000 asukkaassa.
Kuntamallilla ja joukkoliikenneratkaisulla ei ole suoranaista yhteyttä. Normaali eurooppalainen ratkaisu: keskuskaupunki raitiotieratkaisulla, seutuliikenne junalla ja kaikki syötöt linja-autolla tukee monen kunnan ratkaisua, mutta saadaan sopimaan pienellä väännöllä myös yhden kunnan ratkaisuun. Palvelut ovat toki paremmat ja kustannustehokkaammat, kun kuntakoko pidetään 10 000 - 40 000 asukkaassa.
Mistähän se johtunee?
Kuinka kauas Kaarinaan raitiotie kannattaa rakentaa jos kunnhan asukasluku on
20 000!
"Voi kuule liikenteen verotuksessa on maksettu sillat ja tiet moneen kertaan ja jaettavaa on jäänyt vielä joukkoliikenteenkin jälkeen muille sektoreille. "
Ei pidä paikkaansa, kuten jo edellä on esitetty. Autoliiton propaganda vaan elää...pelkät matkuluvähennykset ovat 600 miljoonaan tulonsiirto joka vuosi henkilöautoilijoille ja onnettomuuskulut 2,5 mrd vuosittain.
Tanskassa on kehitetty autoriippumattomia kaupunkeja jo ennen suurkuntamalleija, niillä ei ole mitään yhteyttä. Suurkuntamalli on osa uusliberalistista uutta julkishallintoa, jonka tavoitteena on lopettaa kaikki mahdolinen julkinen.
Tämä yksi Linja-autoliiton tai AKT:n keisari täällä vaahtoaa koko rahan edestä, eikä ymmärrä, että koko joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen on myös linja-autoilijoiden etu. Tavoitteenahan on henkilöautoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääminen, mikä toisi lisää asikkaittai myös linja-autolinjoille.
Henkilöautoilun vähentäminen on väärä tavoite. Siihen päästään yksinkertaisesti estämällä liikenne. Pohjois-Korealla on näyttöjä politiikan onnistumisesta. Liikennepolitiikan tavoite tulee olla liikenteen tehostaminen, nopeuttaminen ja kustannusten karsiminen.
Kustannustehokas ja nopea liikenne nojautuu aina henkilöautoihin ja kiskoihin. Raskaiden raideratkaisujen tekeminen on nykyään niin kallista, ettei se kannata pl. jotkin suurnopeusjunayhteydet. Suurnopeusyhteyksistä Suomen kannalta tärkein on Tallinna Berliini. Muuten Euroopassa ja USA:ssa hyödynnetään olemassa olevia ratayhteyksiä täydennysrakentamisessa.
Kevyet raideratkaisut ovat suurkaupunkien syrjäalueiden ja pienempien kaupunkien runkoreittien ratkaisu. Ratikka vie julkisen liikenteen vaihtoehdoista vähiten katutilaa ja on ainoa oikeasti kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautoille.
Nyt en muista ulkoa rannan suunnan lähiöiden tehokkuuksia. Saattaa olla, että Ispoisista eteenpäin olisi jossain vaiheessa kannattavaa tiivistämiseen jälkeen. Tuskin on ihan ensimmäisiä vaihtoehtoja. Kuuluu samaan sarjaan Raision kanssa. Raisioon on kaiken lisäksi jo raiteet!
Jos päädytään duoraitiovaunuun, niin Kaarina jää ehkä kokonaan raideverkon ulkopuolelle tai sitten jossain vaiheessa tehdään pisto Varissuolta etelään. Duo-vaihtoehdossa sen sijaan Raisio - Varissuo on mahdollisesti aloitus linjan päätepysäkit. Niihin on jo rata.
Duon linjaaminen keskustaan voi kuitenkin olla haasteellista. Onnistuuko Patterihaha - Yliopiston katu - vanha kasarmialue? Oli vaihtoehto teknisesti mikä tahansa, niin ydinkeskustassa ei kannata paljoa kääntyillä. Käytännössä siis vain Yliopiston katu ja Eerikin katu ovat järkeviä joen suuntaisia vaihtoehtoja. Muuten toimiva Linnankatu jättää torin paitsioon.
"Henkilöautoilun vähentäminen on väärä tavoite. Siihen päästään yksinkertaisesti estämällä liikenne. Pohjois-Korealla on näyttöjä politiikan onnistumisesta. Liikennepolitiikan tavoite tulee olla liikenteen tehostaminen, nopeuttaminen ja kustannusten karsiminen. "
Nim. Entinen turkulainen on betoni- asvalttimies, jonka mielestä mitä tahansa pitää rakentaa, kunhan rakennetaan. Uutta on sen sijaan se, että hän näyttää olevan melkein yhtä jälkeenjäänyt 1970-luvulle (tai jopa 1950-luvulle) kuin nim. Autolla aina.
Tanskassa ja Saksassa julkisen liikenteen kehittämisellä ja myös autoilua rajoittamalla on pyritty ja myös päästy autoilun vähentämiseen kaupunkialueilla ja joukkoliikenteen käytön lisääntymiseen.
Liikennepolitiikan ja maankäytön sekä palveluiden kehittämien tavoitteena on liikkumisen minimoiminen. Henkilöauto on kallein, tehottomin, saastuttavin ja vaarallisin sekä eniten tilaa vievä liikkumismuoto kaupungissa.
ps. eikä Pohjois-Koreassa ole autoilua estetty, autoja vaan ei ole.
Liikenne ja hyvinvointi ovat käsi kädessä. Tehokkain, nopein ja edullisin runkoliikennemuoto Turun kokoiseen kaupunkiin on raitiovaunu. Kannattaa käydä Helsingissä tutustumassa spåraan.
Parempi kun Turkulaiset ette rakenna Kaarinaan mitään ja suunnittele. Maksatte omat mokanne ja vouhotuksenne itse.
Meiltä on rahaa syytetty jo tarpeeksi sinne Auran rannalle, hoidamme tästä lähin asiamme oma- aloitteisesti itse.
Edellä on kyllä esitetty että autolija verot ylittää reilustin kaiken infraan käytetyn rahan vaikka mukaan lasketaan raide- ja joukkoliikennekustannukset.
Miksi sitten kaikki pikkupaikkojen asemat on suljettu? Miksi ihmiset ovat lakanneet käyttämästä junia lähiliikenteessä?
Faktahan on se että raideliikenne oli kilpailukykyinen silloin kun autot olivat huonompi kuin nyt.
Nyt kun bussit on hyviä, niin ne ovat ajaneet raideliikenteen ohi kilpailukyvyssä.
Asema toisensa jälkeen on suljettu, kun ihmiset eivät ole halunneet käyttää junia lyhyillä matkolla.
Tiivistämisnen sanan käyttö saa asian tuntumaan sitä että tehdään joku pieni operaatio jossa vain vähän järjestellään olemassa olevia asiota.
Tuo tiivistäninen on ihan väärä sana. Ei olemassa olevia rakennuksia aleta siirtelmään lähemmäksi toisiaan. Kyse ei siis ole tiivistämisestä vaan lisärakentamisesta. Turun kasvauvauhdilla voi heti todeta että niitä tiiviisti rakennettuja alueita tulee tuskallisen hitaasti.
Ratikalle kannattavaia tiiviisti rakennettuja alueita voisi olla olemassa noin 200 vuoden kuluttua.
Turun liikennemäärillä ratikka on kaikein kallein liikennemuoto, kuten myös Helsingissä.
Kannattaa opetella lukemaan! Halvintapa hoitaa runkolinjat on light rail. Mikä light rail ratkaisu on sopivin Turkuun, kannattaa laskea. Pohjoismainen duunari on niin kallis, että vaihtoehdot joissa ei ole kuljettajaa, ovat houkuttelevia. Valitettavasti ne vastivat vielä nykyään täysin eristetyn katutilan, mikä Turussa voi olla vaikea järjestää.
Bussista tulisi houkutteleva, jos kykenemne kehittämään sen pahimpia heikkouksia. Ainakin seuraavat osa-alueet tulee ratkaista:
- bussikuskien palkkataso tulee saada riittävän alas
- bussien elinkaari tulee nelinkertaistaa lähemmäs ratikkaan ja
- bussien kapasiteetti tulee tuplata lähemmäs ratikan kapasiteettia.
Kannattaisiko tuon jankutuksen sijaan edes yrittää todistaa että väitteesi on totta?
No eihän se onnistu, koska puhut silkkaa pas-kaa.
HKL:n julkaisut kertoo vääjäämätttä että ratikat ovat Helsingissä lautan jälkeen kallein joukkoliikennemuoto. Ratikat ovat noin kaksi kertaa kalliimmat käyttökuluiltaan kuin bussit.
Parempi noita ulkomaalaisia on pitää bussikuskina, kuin maksaa sossun kauttaa eläminen kotiin.
Nykyinen bussikapasiteetti riittää, ei niitä välttämättä tarvi suurentaa. Runkolinja toteutuksessa jättibussi tulisi kyseeseen, mutta ei se ole mikään välttämättömyys.
"Turun kasvauvauhdilla voi heti todeta että niitä tiiviisti rakennettuja alueita tulee tuskallisen hitaasti."
Ja ihan vastaavasti: Jos vaaditaan, että omakotitaloalueelle rakennetaan autotiet vasta kun asukkaat ovat muuttaneet taloihinsa, niin voitaisiin todeta, että autoiluun perustuvaa harvaa kaupunkirakennetta syntyy tuskallisen hitaasti.
No melkein noinhan se meneekin. Katu kerrallaanhan näitä asuin alueita valmistellaan.
Itse asun uudella alueella ja naapuri kertoi että kun hän aloitti rakentamisen niin paikalle ei tosiaan tullut silloin vielä edes katua. Vuosikausia tie oli sorapinnalla ja vasta kun melkein kaikki talot oli valmiita niin katu päällystettiin ja laitettiin reunakivet yms.
Yksittäisen tonttikadun infran rakentaminen on kuitenkin todella mitätön kustannus johonkiin ratikaan verrattuna.
Ja mitä tuohon ratikkaan tulee, niin miksei sitäkin voitaisi rakentaa pysäkinväli kerrallaan. Uusi pätkä tehtäisiin siinä vaiheessa kun pysäkinväli alkaa olla rakennettu täyteen.
Sitähän se Autoliiton propaganda ja propaganda ylipäätään on, ettei oteta kaikkia tosiasioita oteta huomioon.
"Miksi sitten kaikki pikkupaikkojen asemat on suljettu? Miksi ihmiset ovat lakanneet käyttämästä junia lähiliikenteessä?"
Sehän johtuu Turun ja lähikuntien maankäytön suunnittelusta.
Pääkaupunkiseudulla on rakennettu asutusta, työpaikkoja ja palveluja radan varteen ja siellä on hyvin toimiva ja kannattava lähijunaliikenne. Onkos sinun mielestäsi autot huonompia pääkaupunkiseudulla? Äly hoi! Kaikkea se hiilimonoksidiin altistuminen aiheuttaa...
"Tanskan suurkuntamallihan meni aivan perseelleen, ihmiset ovat siellä hyvin tyytymättömiä lähipalvelujen hävitessä tyystiin."
Ei kannata sotkea kuntamallia ja liikennejärjestelmiä. Tanskassa joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä suosiva politiikka on ollut käytössä kaupungeissa jo 30-40 vuotta.
Kuntamallilla ei ole mitään asian kanssa.
Kyllä, autot ovat "huonompia" pääkaupunkiseudulla. Sisäänmenoväylillä on pahoja ruuhkia, pysäköinti on kallista jos edes mahdollista. Useampi valitsee julkisen liikenteen siksi että se on helpompaa ja halvempaa.
Turussa ei ole Helsingin ongmia, joten ei tarvita myöskään niiden ongelman ratkasuita.
" matkuluvähennykset ovat 600 miljoonaan"
Eli joukkoliikenteenkin kulut lasketaan autoilun kuluksi vaikka matkavennys olisi tullut junalipusta?
"Sehän johtuu Turun ja lähikuntien maankäytön suunnittelusta."
Onko jonku suljetun aseman lähistöllä nyt vähemmän asutusta kuin 50-luvulla?
Muistaakseni laskema koski pelkästään henkilöautoilijoiden matkakuluvähennyksiä.
Autoilla kuljetaan pitkiä matkoja töihin. Matkakuluvähennyksessähän on omavastuu, joka harvemmin ylittyy kaupunkibussimatkaijoilta. Ja nimenoman suurimmat matkaklluvähennykset saavat ne pöheikössä asuvat jotka voivat perustella oman auton käytön sillä ettei ole julkista liikennettä.
Helsingissä onkin nyt alettu pyrkiä siihen, että autoilijat alkaisivat maksaa kulunsa, vaikkei vielä olla siinä pisteessä, että maksaisivat käyvän hinnan. Onhan siellä pilvin pimein parkkipaikkoja mm. parkkihalleissa, mutta kun autoilijat eivät halua maksaa peltilehmien päivähoidosta.
Turussa on mm. sellainen ongelma, että koko laajalla keskusta-aluella saaste- ja melutasot ylittävät ohjearvot. Ja kyllä Aninkaistenkatu, Koulukatu ja eräät muut ovat tukossa ruuhka-aikoina. Ja samaan suuntaaan tääläkin ollaan menossa...kuin Helsingissä.
Ei minulla ole ainakaan mitään ongelmaa liikkua Helsingissä, missä käyn aika usein.
Maankäytön suunnittelu pitää sisällään myös liikennesuunnittelun. Ratoja ei ole pidetty Varsinais-Suomessa tärkeinä, toisin kuin pääkaupunkiseudulla. Turkulaiset kansanedustajat ovat vaan siltarumpupolitiikallaan ajaneet moottoritietä, kasitietä ja Pendolinoja (mikä on ollut ihan älytöntä niin lyhyellä matkalla ilman omaa nopeaa raidetta). Ratainvestoinnit on laiminlyöty ja kunnossapito surkeaa. Suorempaa rataa Helsinkiin ei millään saada.
Olettaisin niin, että väki on pääosin vähentynyt, mutta ainakaan ei ole lisääntynyt asemien lähistöllä esim. Piikkiössä, Paimiossa. Lähikunnat eivät ole keskittäneet asutusta radan lähistölle, vaan hajauttaneet asutustaan pöheikköomakotitonteille, eikä Turussa ole lähijuna-asia ole ajettu. Joskus oli kai jotain suunnitelmia ja kokeiluja Varsisuolta Pansioon ja Pernoon...mutta ei ole kiinnostanut, kun duunareidenkin pitää perjantaisin panna perse penkkiin klo 12 ja lähteä kotiin. Siihen ei aamulla ja työpäivän jälkeen kulkeva juna olisi riittänyt...
Vain Kokoomus voikin ajaa noin vanhanaikaista "uusliberalissimusta" kuin käärmettäTurusen pyssyyn. Ainahan puolue on mielletty taantumuksen kehdoksi. Asian ymmärtää kun vertaa EK:n ja Kataisen puheita keskenään.
mikä kaupunki on Tanskassa autoton?
Taskalaiset on kaiken aikaa sen verran pilvessä, ettei niitä voi päästää auton rattiin.
Ratikkakiimaiset vihreät ovat myös näitä pössyttelijöitä.
Vihreä Turun revisori on ottanut ihailtavakseen jo Pohjois-Koreankin, sillä ei sitten kyllä paljon pisteitä heru. Tyyli kielletään yksityisautot alkaa olla jo huippua älyttömyyden kanssa.
Etkö ole huomannut, että maailma kehittyy kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Koreassa. Ihmisoikeuksia jatkuvasti loukkaavassa maassa, josta ihmisiä pakenee jos pääsee kuin DDR:stä.
Myös autot kehittyvät huimaa tahtia ja kymmenen vuoden päästä liikenne ja sen päästötkin ovat aivan jotain muuta, samoin on rakennuksissa.
Keskittämispolitiikka jota mainostat ratkaisuna on tuhoon tuomittu jo ajatuksena, olen kyllä nähnyt näitä keskitettyjä kaupunkeja maailmassa aivan riittävästi. Sellaiset kaupungit ovat yleisesti kolkkoja, jossa naapurit eivät tunne toisiaan, mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä piisaa.
Turun hallintomallissa on kyllä paljon Pohjois-Koreaan viittaavaa, muutama poliitikko ja virkamies päättää lähes kaikesta. Nostavat palkkojaan ja syövät länsi-elintarvikkeita bunkkereissaan.
Yrittäjät kilpailutetaan, työpaikkoja kunnallistetaan kunnan yhtiöillä ym. Ja kansa maksaa. Epäselväksi ei todellakaan jää missä Turun Revisori työskentelee !
Nyt kehotan herra Autolla aina'a ostamaan keväällä lentolipun Pariisiin. Kehotan lentomatkan ja hotelliin asettumisen jälkeen kävelemään tai ajamaan metrolla Boulevard Saint-Germain'lle ja miettimään äskeisiä sanojaan uudelleen kahvikupin ja/tai calva lasillisen ääressä.
Turku ei ole Pariisi eikä Turusta tule Pariisia.
Kaupunki! Kehotan yhä lähtemään keväällä Pariisiin, niin käsite kaupunki valkenee. Se tuntuu joillekkin maalta muuttaneille olevan hakusessa, päätellen suhtautumisesta tiivistämiseen.
Jos taas haluaa katsella Turkuun sopivia liikennejärjestelyjä,ei tarvitse lähteä johonkinnlukuisista ranskalaisista keskisuurista kaupungeista, joihin on tullut uusia raitiotieratkaisuja kuin sieniä sateella viime vuosikymmeninä. Riittää kun poistuu keskustasta periferiaan. Pariisin laitamilla muutetaan kehäbussilinjoja kovaa vauhtia raitiovaunulinjoiksi. Toki 188 000 asukkaan Reims on muuten vierailun arvoinen paikka. Sinne pääsee Pariisista helposti junalla.
Täällä nämä autohullut ja muut AKT:n ja LInja-autoliiton bulvaanit vaahtovat vaan, vaikka ei näytä olevan edes lukutaitoa.
Enkä muuten ole puhunut autottomasta kaupungista vaan autoRIIPPUMATTOMASTA kaupungista.
Tätä olen todennut edellä:
"Autoilijat aiheuttavat enemmän kuluja kuin mitä maksavat. Lisäksi eivät maksa käypää hintaa -usein ei mitään kaupunkipaikoituksesta, vaan ne kulut on sosialisoitu. Taloyhtiöissä autottomat maksavat asuntonsa hinnassa peltilehmien asvalttilaidunta, eikä taloyhtiöiden autotalleistakaan peritä todellisia kustannuksia vuokraajilta.
Ja bensa- ja diesel sekä autovero ovat ns. haittaveroja, kuten tupakkavero - ja ne menevät valtion kanssaan, joten niillä ei kustanneta katuja ja siltoja kaupunkialueella, eikä makseta parkkipaikkoja.
Tämä lisäksi autoilijoita suosita reippailla verottomilla kilometrikorvauksilla ja matkakuluvähennyksin. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan nettovaikutus pelkästään matkakuluvähennyksistä on noin 600 miljoonaa euroa ( brutto 1,4 mrd euro) joka vuosi. Kehyskunnissa asuvat ja maakuntakaupungissa töissä käyvät kuittaavat joka vuosi 2000-3000 vuodessa verovähennyksiä kaupungissa asuvien kustannuksella. Julkisen liikenteen valtion tuki on vuodessa 40 miljoonaa, lisäksi kunnat tukevat joillakin kymmenillä miljoonilla, joten julkisen liikenteen tuki kokonaisuudessaan on noin 100 miljoonan luokkaa. Se on ihan pikku juttu pelkästään 600 miljoonan verovähennystukeen verrattuna, joten kannattaisi ottaa nyt ensin tosiasioista selvää.
http://yle.fi/uutiset/suomen_joukkoliikennetuki_eu-maiden_surkein/5369793
Ja joukkoliikenne on samantyyppinen palvelu kuin koulu, joka mahdollistaa kaikkien tehokkaan liikkumisen, ennen kaikkea tietenkin lasten. nuorten ja ikäihmisten liikkumisen. Eikös teidän lapset siellä korvessa pääse kouluun koulukyydillä? Vai onko arvon autohullu sitä mieltä, että autoilijoille pitäisi antaa verovähennysoikeus siitäkin kun kuljettaa omia kakaroita harrastuksiin sinne sun tänne ja omaa tai naapurin mummoa kauppaan tai terveyskeskukseen?
Eikös se nyt mene jakeluun, että kunnan katuinvestoinneista autoilijat maksa yhtään mitään. Ja ennen kaikkea ne naapurikunnissa asuvat eivät edes maksa kuntaveroa.10 miljoona meni Myllysiltaa, Turku rakentaa katuja, siltoja ja korjailee katuja muistaakseni 50-100 miljoonalla joka armas vuosi.
Tiedätkö mikä on tonttihinta Turun keskustassa? Tai lähiössä? Tästä huolimatta siellä on ilmaisia parkkipaikkoja, eikä maksullistenkaan hinta ole mikään markkinahinta.
Ja Suomen tieliikenteen onnettomuuskustannukset ovatkin varsin suuret, noin 2,5 mrd. euroa vuonna 2011 eli 2500 miljoonaa.
Ja henkilöautojen ja onnettomuuksien lilsääntymisellä on suora yhteyys:
"Liikenneonnettomuuksien määrä kasvussa
"Autojen määrä liikenteessä on kasvanut Suomessa vuosi vuodelta. Samaan tahtiin ovat lisääntyneet myös liikenneonnettomuudet. Varsinais-Suomen alueella kirjattiin vuonna 2008 liikenneonnettomuuksia yhteensä 1459 kun vuonna 2007 onnettomuuksien lukumäärä oli noin sata onnettomuutta vähemmän (1355 kpl)."
VS Pelastuslaitos
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?uielementsize=1&nodeid=8604
Ja raitiovaunut ovat Helsingissä kantakaupungissa pääosin, jolloin kilometrejä ei tule niin paljon kuin bussilla, jota liikkuvat usein yli kymmenen kilometriä lähiöihin. Ratikan keskimatka on 2,2 km ja bussin 4,8 km. Joten hinta per matkustajakilometri on melkein kaksinkertainen ratikkassa kuin bussissa, ei ole siis mikään ihme, mutta ei todista mitään. Itseasiassa se puhuisi jopa raitiovaunun tehokkuudesta per matkustaja.
Lasketaan 0,25 (bus) 0,44 (spåra) e/mkm --> mkm eli matkustajakilometri = matkustajamäärä yhden kilometrin matkalla.
eli voidaan arvioida jotta hinta per matkustaja on
bussissa 0,25* 4,8 e = 1,2 e
ratikassa 0,44*2,2 e= 0,968 e.
Helsingin ratikkalinjat vastaavat esim Turun 3-linjaa, joka kiersi neliötä keskusta-alueella. Spåralla kuljetaan Helsingissä paljon alle kilometrin matkoja.
Turkuun suunniteltava linjahan on ainakin 10 km."
JA TÄSSÄ KARKEA LASKELMA (Suomessa kun kukaan virallinen taho näitä laske)...
AUTOILUN KULUT JA TUOTOT
2011
Autovero 1209 miljoonaa euroa
Ajoneuvovero 770 miljoonaa euroa
Bensa dieselvero 2300 miljoonaa euroa
Yhteensä: 4279 Meur
Kaikki tieinvestointikulut 1315 miljonaa euroa
Matkakulujen verovähennysoikeus 600 miljoonaa euroa
Liikenneonnettomuuskulut 2500 miljoonaa euroa
Yhteensä: 4415 Meur
Eli miinusta on jo 136 miljoonaa euroa eli tulonsiirto autottomilta ( valtion joukkoliikennetuki on 50 miljoonaa ja kuntien enkä samanverran, joten autottomat maksavat edelleenkin autollisten peltilehmäkuluja)
Tämän lisäksi verovapaiden kilometrikorvauksien maksaminen aiheuttaa ainakin 500 miljoonan euron veromenetykset.
Melu- ja saastehaitat varsinkin kaupungeissa (ei onnettomuudet) todennäköisesti 500-1000 miljoonan kustannukset.
Lisäksi Turussa
Turun kaupungin budjetissa on vuosittain noin 50-100 miljoonaa infran investointi- ja ylläpitokuluja pelkkä Suikkilantien nelikaistaitaistaminen maksaa 20 miljoonaa. Myllysilta maksoi yli 10 miljoonaa. Ja autoihin liittyviä veroja ei makseta kunnille ja ne kunnollisimmat Hirvensalossa asuvat pääomatuloja nauttivat kolmen auton omistajat eivät maksa edes kuntaveroa.
Paikoituksen ilmaisuus tai alihinnoittelu. Tonttivuokran käypää hintaa ei käytetä, kun kyseessä on peltilehmä. Kaupunki ja taloyhtiöt sekä kiinteistöyhtiöt antavat paikoitustilaa ilmaiseksi tai alihintaan autoilijoille työpaikan pihalla, taloyhtiön pihalla, marketin edessä, harrastuspaikan edessä jne. Tästä syntyy mahdollisesti useiden satojen miljoonien tappio kaupungille. Samalla se on taloyhtiöissä ja mm. marketeissa tulonsiirto autottomilta peltilehmän palvojille.
Tämän lisäksi voi todeta sen, että itse asiassa myös pyörätiet rakennetaan autoilijoiden vuoksi, koska on liian vaarallista pyöräillä kovassa liikenteessä autojen takia ja siksi halutaan pyörät pois autojen seasta. Turussakin on paljon katuja joissa on mukavaa ja turvallista pyörälä kun ei ole kovin paljon autoja. Hintalappu tästä on 5-10 miljoonaa vuodessa
Turku ei ole suurkaupunki, eikä tästä tule koskaan suurkaupunkia, eikä tänne tarvita mitään ratkioita. Busseilla nämä pienet joukot liikkuu mallikkaasti.
Eli toisin sanoen autoilijat maksaa myös julkisilla liikkuvien työmatkavähennykset ja ammattiliikenteen onnettomuuskulut.
Unohdit laskusta autoiiljoiden naimaveron. Yksi panohan maksaa noin 100€ ja sen saa nyt tehdä täysin verovapaasti. Tarkoitan että ajattelumallisi on täysin idioottimainen.
Autopaikoista olen kanssasi samaa mieltä. Asukaspysäköinti pitää kieltää kokonaan katualueella.
Otetaan toki työmatkakulujen verovähennys pois, niin yhä usempi jää mielummin kotiin yhteiskunnan elätettäväksi, kun ei kannata mennä töihin.
Ihanteellista on saada tuollaiset typerät hallinnolliset rumbat pois. Ei ole järkevää pyörittää turhaa verotusbyrokratiaa kuten työmatkakulujen vähennykset. Kuluvähennysten poistaminen tosin vaatii myös työmatkoihin liittyvän kohtuuttoman verotasitteen poistamista. Lähinnä henkilöautojen ja polttonesteiden verotuksen laskemista, mutta myös liikenneyrittäjien verotuksen kohtuullistamista.
Parasta vaan kun jäädään kaikki kotiin makaamaan ja elellän työttömyyskorvauksilla ja toimeentulotuella.
Pääosa Turkulaisista kävelee, kaupunki on sen verran pieni. Edullisin tapa hoitaa välttämätön julkinen liikenne on runkolinjoilla ratikka.
Runkolinjat hoituu busseilla puolet halvemmalla kuin ratikoilla.
Elinkaari ja käyttökustannuksiltaan ratikka on bussia edullisempi.
Kun tunnut olevan palstan ainoa joka osaa lukea, niin miksi HKL laskee että ratikoiden matkustaja kilometri on noin kaksi kertaa kalliimpi kuin bussissa?
"
Kun tunnut olevan palstan ainoa joka osaa lukea, niin miksi HKL laskee että ratikoiden matkustaja kilometri on noin kaksi kertaa kalliimpi kuin bussissa? "
Eikös tämäkin asia ole selitetty täällä moneen kertaan?
KAs kun bussien keskimatka noin 4 km on kaksikertainen spåran, noin 2 km, tällöin per henkilökilometri saadaan näyttämään bussi edullisemmalta vaikkei asia ole niin per matkustaja. Luku- ja laskutaitoa peliin.
Ja Turkuun suunniteltu pikaraitiotie on ainakin 10 km.
Mutta kun sama suhde pätää matkustajakilometrin lisäksi myös istumapaikkakilometriin. Ratikassa myös tyhjän istuimen kuljetus on tupalsti kalliimpaa kuin busissa ja se ei selity lyhyellä matkustusmatkalla.
Ei ole, sinä valehtelet.
" Mutta kun sama suhde pätää matkustajakilometrin lisäksi myös istumapaikkakilometriinRatikassa myös tyhjän istuimen kuljetus on tupalsti kalliimpaa kuin busissa ja se ei selity lyhyellä matkustusmatkalla."
Jos nyt opettelisin ensin jakolaskun merkityksen. Jos kustannusta lasketaan per jotain-kilometriä, on matkan pituudella merkitystä (kilometreissä).
Miten sitä oikein nykyään päästään peruskoulusta läpi??? PIssa-tutkimuksien voimalla?
pyörätiet rakennetaan polkupyöräilijöitä varten jotka eivät osaa noudattaa liikennesääntöjä. Ehkä pöyräilijöiltä tulisi vaatia ajokortti, ainakin talvella fillaroijilta.
Turun revisorihan tuntuu olevan varsinainen tilastonikkari, kuinka suuri ero olikaan tilastolla ja emävalheella ?
Lopputulokseksi saa ihan mitä haluaa, kunhan lisää toiselle puolelle ja jättää toiselta asioita huomaamatta. Autoilijat useimmat maksavat myös kunnallisveroa ja kuntien piiloveroja, kuten muutkin. Autoilijoiden luomista työpaikoista tulee myös melkoisesti verotuloja valtion ja kuntien kassaan. Autoilijoita palvelevia ihmisiä on tässäkin maassa kymmeniä tuhansia: Vakuutus yhtiöissä, kumikorjaamoissa, autokaupoissa, huolto ja varaosaliikkeissä, huoltoasemilla, satamissa, lentokentillä, koululaitoksissa, lista on loputon ja pitkä.
Kaikesta maksetaan lisäksi arvonlisäveroa, valmisteveroja, käyttömaksuja, sähköveroja, vakuutusveroja, jäteveroja jne...
Joukkoliikenne tuo pelkästään kuluja ja vaatii tukia, mutta on ymmärrettävää kohtuullisena. Yhteiskuntamme Suomessakin alkaa olla siinä pisteessä, että tukia ja kuluja ei voida enää nostaa, pian velan saantikin tyrehtyy. Öky ja kerska joukkoliikennettä raitiovaunuinvestoinneilla ei tule sallia veronmaksajien rahoilla on päivän selvää, jos vähemmälläkin tulee toimeen.
Myllysillan rikkoontuminen ei kyllä mitenkään ollut autoilijoiden vika, vaan syylliset löytyvät aivan jostain muualta.
Sitten revisori unohtaa, että tavara ja hyötyliikenteen tulee aina kulkea ja n. puolet Turunkin liikenteestä on sitä. Tiet ja sillat tarvitaan joka tapauksessa, jotta yhteiskunta voi yleensäkin toimia. Kyllä yksityisautoilijalta kupataan paljon enemmän mitkä ovat aiheutetut kulut on taivaan tosi, siitä on senverran laskelmia olemassa.
Pääosa autoilijoille lisättävistä rasitteista energiaveroista ym. rasittavat Suomen hintatasoa, joka alkaa olla liian korkea ja vienti yskii. Autot ovat tulleet jäädäkseen ja eivät varmasti häviä minnekkään, ainoastaan henkilöauton järjetön verottaminen revisorien tapaisten pölhöjen takia estää autokantamme uudistumista. Uudet turvalliset vähäpäästöiset autot säästäisivät yhteiskunnan kuluja terveydenhoidon menopuolellakin merkittävästi. Tällaista mieletöntä autoverotusta harastaa maailmassa vain kolme maata: Suomi, Tanska ja Norja. Kaikilla näillä myös yhteiskunnan kulut ovat maailman korkeimpia.
Maalla asuvia sinun revisori on turha syyllistää, jonkun se ruuan raaka-ainekin on valmistettava. Bio energia kerättävä sinunkin lämmitykseesi ja sähköösi, sekä tehtävä lumityösi siellä kaupungissa.
Revisori syyttää autoilijoita saastuttamisesta ja itse lentelee suihkarilla ympäri maailmaa, joka tutkitusti saastuttaa moninkertaisesti yksityisautoja enemmän. Sinä ja sinun joukkoliikenteesi, kun katselee Turussakin tyhjänä tai puoli tyhjänä rullaavia busseja päivittäin, niin saattaapi päästöt olla henkilöauto liikennettä suuremmat, kun porukasta vähennetään hyötyliikenteen päästöt.
Siitä Turun revisorin keskittämismallista vasta päästöjä tulee, kun kehyskunnista kaikki keskitetään Turun keskustaan ja toimivat lähipalvelut ajetaan alas. Pariisin terasseilla olisi keskittämismallin mukaan varmasti kiva istuskella, meillä Turussa vaan on vähän kylmempää ja joudutaan käymään töissäkin. Vaikka kaukana ei ole sekään päivä, kun 40 prossaa väestöstä elättää 60 prossaa, saapas nähdä mitä siitäkin seuraa. Ainakin revisorin tapaiset tyhjänpuhujatkin pääsee töihin tai kuolee nälkään.
Niinpä niin viisas Turun revisori, autoilun ryöstöverotus, tulee kunnallisverotukseen jonka autoilijakin maksaa till.
Kyllä sillä rahalla nyt ainakin parkkipaikka tulee saada ja lumityöt maksettua.
Se on hienoa, jos Turussa veroeuroilla vielä saa jotain. Täällä pääkaupunkiseudulla ei ainakaan auraus kuulu enää hintaan. :) Vihreä apulaiskaupunginjohtaja myi ensi töikseen turhan aurauskaluston kaupungin varastoista. Syynä lienee se, ettei ilmaston lämmetessä enää tarvita lumiauroja.
Helsingissä lumiotyöt kaduilla tekee kaupungin organisaatio laskuttaen kiinteistöjä. Turussa toimii homma paljon tehokkaamin kiinteistöjen hoitamina ei kaupungin monopolina. Turussa kyllä yritys on siirtää lumityöt pääkaupungin malliin, jolloin laatu kärsii ja yksityinen yritteliäisyys. Hyvä että aiheesta kirjoitellaan niin Turunkin päättäjät oivaltavat mistä on kysymys kun hommat ei hoidu ja maksavat niille ihmisille jotka asuvat kaupungin omakotialueilla.
Helsingin kaupungilla on Suomen hienoin ja kallein kalusto, mutta sitä ei osata käyttää tehokkaasti, samoin on Tukholmassa jossa kaupunki tekee myös lumityöt.
Helsingin kalusto on mitoitettu ns. keskimääräiselle talvelle. Se ei riitä alkuunkaan tällaisena normaalitalvena. Katujen hoito on romahtanut kaupungin otettua se tehtäväkseen ja taloyhtiöt maksavat palvelusta, jota eivät saa. En tiedä, onko kukaan vielä vetänyt kaupunkia oikeuteen. Syytä olisi.
Kunnan hoitamana kaikki on tehottomampaa ja esimiehiä jotka eivät tartu lapioon tarvitaan paljon enemmän on jo vanha totuus.
Turku ei onneksi sentään ole mitä ilmeisemmin kunnallistamassa jätekuljetuksia, jossain sentään järki voittaa, joukkoliikenteessähän homma on toisin ja toimiva tehokas organisaatio ajetaan alas. Aloitetaan leikkimään yritystä veronmaksajien rahoilla raitiovaunuilla.
Vihreät ovat etunenässä tätä sosialisointia ajamassa ja kaatamassa ilmeisesti kateuksissaan toimivia PK yrityksiä.
Kokoomus ja Vihreät hallituksessa, miksi tällaiset toimet sallitaan, kommareilta tämän voisi vielä ymmärtää.
kilpailutetaan ratikkahanke jos se on niin kannattava?
Kyllä näin taloudellisesti viiseen hankkeeseen varmasti toteuttajia on !!
Laitetaan turun reviisorin tilastot mukaan niin tulee varmasti kova kilpailu !
Yrittähät heiluttelee jo setelinippuja ja himoaa kannattavia ratikkarunkolijoja.
Kuinkahan paljon niistä maksetaan, mihin käytetään Turkuun tulvivat rahat.
Kai kaikki tajusivat että tämä oli pelkkä vitsi?
Ratikat vain lisäävät joukkkoliikenteen menoja ja pelkäämpä että niihin ei ole varaa ja hukka perii koko Turun, kun kulut kasvaa reilusti yli menojen.
Eipä ole nim."Veroja maksellaan" luku- eikä laskutaitoa. Pahasti on pakkasella jo valtion verotuksessa autoilijoiden tase, kunnallisverotuksessa se kokoonaan miinuksilla.
Ei ole parkkipaikkoja maksettu, joten nihin pitäisi saada käypä hinta maksuksi.
Lumityöt on erikseen, ne kuuluu periaatteessa kiinteistöveroon, jota ulkopaikkakuntalaiset edelleenkään maksa. Eipä ole meidänkään katua aurattu, puhumattamaan kaupungin pyöräteistä, joiden päälle on kasattu lunta, jota ei sentään autoilijoiden kaduille tehdä.
Veolia ainakin operoi Ruotsissa ratikoita, mutta en pidä sitä järkevänä vaihtoehtona. Mitä Veolialta voisi ostaa, on osaamista järjestelmäsuunnittelussa. Silloin Veolia tulee sulkea pois operaattorikilpailutuksista.
Kummasti on vaan viimeiset 50 vuotta ollut varaa panna joka vuosi noin 100 miljoonaa autolijoiden katuihin, teihin, siltoihin ja parkkipaikkoihin.... Ilmankos kaupunki on huonossa jamassa....
Ilman rahanarvonkorjausta on laitettu jo 5 miljardia (5000 miljoonaa) siihen hommaan...
Kerran kun pitäisi investoida järkevään joukkoliikenteeseen, niin se alkaa olla autohulluille liikaa.
Laitetaan jäihin kaikki muut hankkeet, Suikkilantien nelikaistastaiminen, Hirvensalon sillat ja tunnelit, palloiluhallit, musiikkitalot ja AMK-kampukset jne., joita mitään ei tarvita.
Ratikoillako ne tavarat kuskataan satamaan? Oletko oikeasti sitä mieltä että Suikkilantien rekkaliikenne voidaan korvata ratikoila?
Harmi että Turulta jää pysäköintimaksut ja pysäköintisakot saamatta kun ratikka tulee.
Muusiikkitalo, Kampus, johtajien palkan korotukset, kulttuuri pääkaupunki ym. Rahareijät eivät varmastikkaan ole autoilijoiden vika.
Sitten kannattaa muistaa että henkilöautoilijakin maksaa kunnallisveroja ja sen lisäksi autoilijalta kupataan vähän kaikesta kohtuuttomasti.
Toiseksi tulee ottaa huomioon että hyötyliikenne tarvitsee aina teitä ja hyväkuntoisia, eiköhän Suikkilan tien nelikaistaistaminenkin paranna sataman liikenteen kulkua.
Teitä tarvitsee myös hyötylikenteen osa joukkoliikenne, ainoa mitä ei tarvita välttämättä on kiskoliikenne. Linja-auto liikenne toimii nyt jo Turussa ja koko Suomessa kohtuullisen hyvin. Sen jouduttamiseen tarvittavat rahasummat ovat hyvinkin vähäisiä.
Suur Turku hanke on toinen järjetön ajatus, kun ihmiset pakkosiirretään ruuhkauttamaan Turun keskusta asuintaloilla ja työpaikat ovat kehällä, sekä moottoriteiden varsilla, niin pendelöintiä riittää.
Jotenkin tuntuu että rahan tuhlaaminen on pakko ja velkaa pitää ottaa mahdollisimman paljon, taloudellinen ajattelu puuttuu nykyihmisiltä täysin. Vihreät ja Kokoomus ja Vihreät ovat ottaneet vaaleissa turpiinsa jo pari kertaa, suunta sen kun jatkuu ja Vihreät alkavat olla marginaali porukkaa joka puolella. Se on sinänsä sääli, kun porukalla on ollut asiaakin kerrottavana. Vihreillä nousi valta päähän ja sama linja Kokoomuksella aiheet vain erillaisia. Nyt kannattaisi herätä ja muuttaa toimintatapoja jo Suomenkin eduksi, sekä myös Turun. Valta vaihtuu lopulta aina ja toivottavasti tulevaisuudessa Turun rosvotkin vaihtuvat ja järki voittaa, Turun velkaannuttaminen loppuu, sekä kehyskuntien uhkailu.
Ei ne tipu kun pannaan parkipaikoille käypä hinta.
Mitäs jos laitettaisiin ensin joukkoliikenteelle täysi hinta ja maksettaisiin myös tyhjinä ajettavat vuorot lipun hinnoissa ?
Joukkoliikenne ei ole mikään subjektiivinen oikeus, jonka autoilijat maksavat kunnallisverossaan.
"Mitäs jos laitettaisiin ensin joukkoliikenteelle täysi hinta"
Joo pannaan vaan kunhan laitetaan ensin henkilöautoilulle oikea, käypä hinta parkkipaikkojen hintoja, matkakulujen verovähennysoikeuksia, verottomia kilometrikorvauksia jne. myöten
Henkilöautoilu on tunnetusti kalleita, saastuttavinta ja tehottomin tapa hoitaa kaupunkiliikenne.
Liikkuminen on kyllä yhden sortin EU-oikeus...Joten tässähän tämä autohullujen ideologia nähdään. Mummot, lapset, nuoret ja muut autottomat saavat mädäntyä kotiin, jos heillä ei ole autoa omistavaa, tarpeeksi solidaarista sukulaista tai naapuria, joka kuakaisi heidät kauppaan tai terveyskeskukseen. Peltilehmäuskovainen märissä unissa siitä tietenkin maksettaisiin verovapaa korvaus, kun marginaaliporukkaa kuskaisivat...
Eihän jokaisella on omaa voimalaitostakaan lämmön ja sähkön tuottamiseksi tai jokaisella omaa koulua...
Tuolle linjalle kuin lähdetään, niin sitten voida jatkossa ruksia verolomakkeeseen, mitä halutaan rahoittaa. Saas nähdä kuinka moni on valmis näitä kymmenien miljoonien silta- yms. hankkeita maksamaan.... Voihan olla ettei kouluille ja vanhustenhuoltoon sen jälkeen jää rahaa, mutta sehän on vaan automafialle hieno homma...Kunhan omalla autolla saa ajaa joka paikkaan "ilmaiseen" parkkipaikkaan ja asvalttia saadaan lisää. Jos siirrytään verotuksesta vastikkeellisiin maksuihin, nin sen jälkeen hyvinvointivaltio loppu. Ja ei se rikkaimmillekaan ole kivaa, kun sitä sosiaaliturvaa tullaan hakemaan haulikolla sieltä luksuskodista...
Autoilu vähenisi radikaalista, jos siitä maksettaisiin kaupunkialueella oikea hinta. Joukkoliikenne lisääntyisi vaikkei sitä tuettaisi yhtään,koska se olisi silti halvempaa.
Käypä hinta lämpimälle parkkipaikalle näyttää Helsingin keskustassa olevan 60€ - 140€ kuussa. Kadunvarsipaikoituksen hintaa on siis Turussa mahdollisuus laskea aika reippaasti.
En tosin ymmärrä, mitä tekemistä tällä on ratikan rakentamisen kanssa?
Nyt on pelkästään auton ja polttoaineen hinnoissa niin paljon veroa, että laskisi autoilijoiden kulut tuntuvasti. Jopa vakuutuksista menee 24% veroa.
Katualueella pysäköinti pitää jättää pelkästään keskustassa asioivien käyttöön. Asukaspysäköinti pitää hoitaa taloyhtiöiden tonteilla ja pysäköintilaitoksissa.
Autoilijat maksaa jo nyt ylikopensaatiota kulkumuodostaan.
"Käypä hinta lämpimälle parkkipaikalle näyttää Helsingin keskustassa olevan 60€ - 140€ kuussa."
Ei ole käypä hinta, vaan määritelty hinta. Ei pidä sisällään todellisia kustannuksia.
"Maanalaiset pysäköintipaikat poistavat pysäköinnin haitat, mutta ne maksavat paljon, olosuhteista riippuen 20 000 – 70 000 euroa. Todellisuudessa maanpäällinen paikka on vielä kalliimpi, kun lasketaan mukaan menetetyn rakennusoikeuden arvo. Kadunvarteen pysäköidyt autot lisäävät katujen ylläpidon ja lumen poiston kustannuksia huomattavasti. Syrjäisissä lähiöissä halvalla toteutettu pysäköinti maan päällä on perusteltua, mutta ei kantakaupungissa. Kyse ei ole mistään spekulatiivista arvoista, vaan siitä, että moni haluaa asua kantakaupungissa ja pysäköinti kilpailee tilasta ihmisten kanssa."
"Miten on mahdollista, ettei pysäköintipaikkojen optimaalinen määrä riipu lainkaan niiden hinnasta? Voisi ajatella, että siellä, missä paikkojen järjestäminen maksaa tuhat euroa paikkaa kohden, niitä kannattaisi tehdä enemmän kuin siellä, missä paikan hinnaksi tulee seitsemänkymmentätuhatta euroa. Taloustieteissä oikeaksi pysäköintipaikkamääräksi määritellään se määrä, jonka autoilijat ovat valmiit lunastamaan tuotantokustannushintaan.
Pysäköinnin ongelma ei ole huutava siellä, missä sen järjestäminen on halpaa. Tilanne on aivan toinen rakennettaessa Helsingin rantoja. Esimerkiksi Jätkäsaareen on tulossa asuinpinta-alaa 600 000 kerrosneliötä, jolloin asumista palvelevia pysäköintipaikkoja vaaditaan rakennettavaksi noin 4500. Investointina tämä on luokkaa 200 miljoonaa euroa. Yhteensä Helsingissä ollaan kaikessa hiljaisuudessa tekemässä jätti-investointia pysäköintiin. Pelkästään Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa pysäköinti maksaa vähintään 600 miljoonaa euroa, eikä pysäköintivaatimusten takia menetetty rakennusoikeus ole mukana luvussa. Investointi on järjettömän kallis siitä saatuihin hyötyihin nähden. Lisäksi tulevat työpaikkojen pysäköintipaikat, mutta niiden rakentaminen on vapaaehtoista, joten jos haaskaavaa rahankäyttöä esiintyy, se on investoijan oma vika. Maanalaiset paikat ovat satamalta vapautuvilla alueilla kalliita, koska ne joudutaan tekemään meren pinnan alapuolelle."
http://www.soininvaara.fi/2012/08/31/pysakointi/
"Todellisuudessa maanpäällinen paikka on vielä kalliimpi, kun lasketaan mukaan menetetyn rakennusoikeuden arvo."
Arvaan että edellinen pätee vain pysäköintiin. Sen sijaan kevelykadulle, jalkakäytävälle, pyörätielle tai ratikkaraiteille ei tule misään tapauksessa laskea menetetyn rakennusoikeuden arvoa.
jos jokainen maksaa vain oman liikkumisensa kulut, niin autoilu halpenee noin 30% ja julkisten lippuhinnat nousee noin 100%.
joukkoliikenne loppuu välittömästi jos yhteiskunta ei tue sitä.
Varmasti ei joukkoliikenne lopu ainoastaan lipun hinta tuplaantuu. Yhteiskunnan rahaa voidaan käyttää järkevämpään, esim. Työpaikkojen synnyn edistämiseen.
Kyllä se liikenne aika vähiin menisi jos lipun hinta tuplaantuisi. Nytkin ihmiset valittaa että bussilippu on ihan liian kallis.
Turhat ja tyhjät vuorot putoavat pois, mikä on ihan hyvä asia. Pääkaupunkiseudulla voi ainakin jättää yli puolet vuoroista ajamatta, eikä se todellisuudessa heikennä palvelutasoa.
Saattaisi olla hyväkin idea, ei se lipun hinta tuplattuna mitään kulkemiseen vaikuta. Kyllä ne linja-autolla menevät jotka ovat sitä ennenkin käyttäneet.
Turhat kyydit saisi muutenkin lopettaa jo ekologisestikkin ajateltuna. Puolet voisi linja-autoilla tehtävästä huviajelusta hyvin lopettaa, ei lääkäreitäkään kukaan sairaalassa pidä tupla määrää potilaita odottamassa tai tuplasti opettajia koulussa oppilaita odottamassa.
Joukkoliikenne tosiaankin on jo nytkin liian tiheää Turussa, aivan liikaa ajetaan parilla kolmella matkustajalla. Tutkimustenkin mukaan linja-autossa tulisi olla vähintään 9 matkustajaa aina, jotta päästöt olisivat henkilöautoa pienemmät.
Tänne tosiaankaan mitään tyhjänä kulkevia raitiovaunuja tarvita, kun linja-autoissakaan ole matkustajia kuin osan päivää.
Koska Turunkin pitää säästää niin joukkoliikenne olisi oiva järkeistämisen paikka.
Ai kun lipun hinta nousee ja matkustajamäärä vähenee, niin tyhjät penkit vähenee. Voitko selittää millä logiikalla?!?
Pääosa bussivuoroista ajetaan tyhjinä ja vähentämällä tyhjiä vuoroja saadaan kustannuksia alas.
Ensinnäkin lipun hinta tuplaamalla ei käyttäjät vähene, ainoastaan kannattavuus paranee ja 15 miljoonan tukea ei tarvitse veronmaksajien maksaa. Rahat voidaan käyttää hyödyllisempään tai vähentää velkaa.
Kannattamattomat vuorot voidaan lopettaa ja ajetaan vain ne lähdöt joissa on riittävästi matkustajia. Jokainen joka haluaa joukkoliikennettä käyttää valitsee siten asuinpaikkansa sen mukaan maailma tiivistyy itsestään.
Veronmaksajien jotka eivät joukkoliikennettä käytä ei tarvitse sitä kustantaa, voi valita pyöräilyn, jalankulun, kimppakyydin tai minkä haluaa.
Kadut ja tiet, sekä ilmasto säästyy, kun turha linja-autojen rullaaminen loppuu.
Kunnilla on näitä subjektiivisia oikeuksia maksettavana jo riittävästi ja säästyvät rahat parantavat verotuksen pienentyessä ostovoimaa.
Linja-autojen hallintopuolella syntyy myös säästöä, koska tyhjä linja-auto tarvitsee hallintoa lähes yhtä paljon, kuin täysikin. Polttoaine lasku pienenee ja säästöä tulee muutakin.
Joukkoliikenteen konkurssiin ei todellakaan enää tarvittaisi kuin pikaraitiotie kaiken muun päälle. Veronmaksaja on kyllä jo kuluilla höyhennetty jo munaskuja myöden ja Turun kassa vaattii kokoajan lisää lainaa, äly hoi !
Vuorojen vähentyessä matkustajat vain vähenee entisestään. Prosentuaalinen käyttöaste varmaan kasvaa ja kustannukset pienenee, mutta käyttäjämäärä romahtaa ja oman auton käyttö kasvaa.
" lipun hinta tuplaamalla ei käyttäjät vähene"
Varmasti vähenee. Mutta jos väitteesi on totta, niin miksi julkista liikennettä sitten tueaan verovaroin, vaikka väitteesi mukaan ihmiset käyttäisivät julksia myös kustannuksia vastaavalla hinnoittelulla?
Julkisen liikenteen palvelutason lasku ja bussilinjojen karsiminen ei johda siihen että ihmiset muuttaa ja muuttaa kulkemisensa aikoja, vaan se johtaa siihen että he liikkuvat muilla keinoilla.
Tästä syystä vähiä verorahoja ei pidä hassata varsinkaan mihinkään ratikoihin, jolla ei paranneta, vaan huononnetaan palvelutasoa, joka taas johtaa vääjämättä käytön vähentymiseen.
Milläs ne nykyiset linja-auton käyttäjät sitten voisivat mennä, oman auton käyttöhän on moninkertaisesti kalliimpaa silti. Suurin osa kortitonta nuorisoa ja eläkeläisiä joukkoliikenteen matkustajat.
Joukkoliikennettä tuetaan €urolla joka matka, pari €uroa päivittäiseen matkakuluun lisää ei vaikuta yhtikäs mitään, on totta että Turun joukkoliikennettä tuetaan verovaroin täysin turhaan.
Joukkoliikennettä ei ole nykyiselläänkään mitään pakkoa tukea, se ei ole todellakaan mikään subjektiivinen oikeus. Kävellen ja pyörällä vaan enemmän niin kuntokin paranee.
Jalattomat ja huonojalkaiser taas ei kävele metriäkään, joten linja-autolla pääsee miltei oven eteen. Raitiovaunuihin huonojalkaiset eivät pysty kävelemään, silloin tarvitaan taas autoa.
Turku on siinä taloustilanteessa että on priorisoitava mihin rahaa tungetaan ja nytkin ikkunasta katsellessa on linja-autoja liikenteessä kymmeniä ja alle kymmenen matkustajaa kaikissa telibusseissa, joten liput vaan markkinahintaan. Tyhjien vuorojen ajaminen ei ole edes mitenkään ekologista touhua ja maksaa miljoonia hukkaan. 10 minuutin vuorovälit ovat täyttä tuhlausta, ennemmin puolen tunnin välein täysin linja-autoin.
Raitiotie on vihoviimeinen älyttömyys ja rahan tuhlaus, Turku on vaan pikkukaupunki, jonka on syytä olla jalat maassa, ennenkuin valtio ottaa holhoukseen tai Euroopan unioni.
järjetön hanke
http://www.uitp-bhls.eu/IMG/pdf/FGSV153CostAdviceTramAndBus-Dec08-PPT.pdf
trollikka on järkeä
Ratikat on hullun hommaa.
sama kuin siirryttäisiin hevosvaljakkoihin.
Aika kivikautiseksi on Saksa, Ranska ja Tanska tulleet...
Ja kyseessä on pikaraitiotie ei vanha raitiotie.
Ja täällä edelleen joku vaahtoaa siitä miten kallista Helsingissä ratikka on, eikä osaa lukea mitä asiasta on puhuttu:
1. Helsingin ratikka ei ole pikaratikka, se on ydinkaupunkiin rakennettu lyhyiden matkojen väline. Turun suunnittelun pikaratikkalinjan pituus on ainakin 10 km.
2. Hinta on per henkilökilometri, ja ratikan keskimatka ovat noin 2 km ja bussin noin 4 km, per henkilö hinta on sama ratikalla ja bussilla.
Vain autohullut voivat väittää, että henkilöautot edustaisivat suurinta liikkuminen kehitystä. Ihan niin kuin jokaisessa talossa tai asunnossa pitäisi olla oma ”voimalaitos”, pannu tai generaattori sähkön ja lämmön tuotantoa varten. Liikkumisessa on sama juttu, pääosin keskitetyllä järjestelmällä varajärjestelmineen saadaan tehokas liikennejärjestelmä.
Pitää myös pyrkiä liikkumisen tarpeen minimointiin järkevällä maankäytön suunnittelulla, kuten myös energiankulutusta hyötysuhteita yms. parantamalla.
Asunnot pysyvät paikoillaan, lämpö ja sähkö liikkuu talosta taloon tarvittavaan tahtiin, mutta ihmiset liikkuvat eri paikkoihin eri aikoihin ja erilaista tavaraa mukanaan.
Hesassa vanha lyhyt ratikkalinja tiheään asutulla alueella, eikä vieläkään saatu kannattavaksi, miten sitten muka Turussa.
Noh, johan on sumeaa logiikkaa siellä peltilehmäpuolueessa....just siksihän se Stadin linja ei kannata, kun on liian lyhyt. Mitä pidempi linja (järkevästi linjattuna) sitä enemmän sekä potentiaalisia että todellisia käyttäjiä. Ihmiset asuvat eri paikoissa, niin.
Ja se vertailu ei mene jakeluun, kun sumeus on päällä: eihän kyse ole siitä mikä liikkuu ja mikä ei, vaan mittakaavasta ja tehokkuudesta.
Liikenne kaupungissa vs. Energiansähkökulutus kotitalouksissa
Henkilöautopainotteinen vs. Jokaisella oma kattila/generaattori/takka/ kotona
Joukkoliikennepainotteinen vs. Kaukolämpö, pääosin keskitetty sähkön- ja lämmöntuotanto
Onhan jokaisella kotitaloudella omat tarpeet sähkön ja lämmön suhteen, ei kai kaupungissa sytytetä ja sammuteta valoja joka kotona samaan aikaan ja laiteta kaikkialla lämpöä päälle ja pois ja samaan lämpötilaan.
Jotenkin nämä sumean logiikan poikien jutut kuulostaa samanlaiselta kuin aikoinaan tosiautoilijoiden tarinat siitä, että turvavöitä voi käyttää, kun ei pysty enää kääntämään päätään. Ihan kuin kävellen, pyöräillen, junalla, bussilla tai taksilla ei pääsisi minne haluaa. MInä ainakin pääsen ihan mihin vaan ainakin kaupunkialueella. Tekisi hyvää tälle kansalle muutenkin kävellä tai pyöräillä töihin - tai edes kävellä bussipysäkille.
Ja tavarakuljetukset erikseen. Ne ovat vain murto-osa kaupunkiliikenteestä ja 0 % henkilöautoliikenteestä.
Tavaraliikenne mitään 0 prosenttia ole, kaikissa henkilöautoissa on tavaratila ja suurimmassa osassa tavaraa myös kulkee. Tavaraliikenne tarvitsee tiensä ja niitä ilman ei voida olla. Kiskoliikennettä ilman tullaan toimeen oikein hyvin, hyvin on mennyt jo kymmeniä vuosia.
Henkilöautojen lisäksi tavaraliikenteessä on runsaasti paketti- ja kuorma-autoja, junia, laivoja, sekä lentokoneita. Tavaroiden valmistaminen ja kuljettaminen työllistää valtavan joukon ihmisiä, samoin teiden rakentaminen ja kunnossapito.
Henkilöliikenne sopii hyvin myös autoille, koska käyttävät samoja tiepohjia kuin tavaraliikennekkin. Koko yhteiskunta todellisuudessa toimii pääsääntöisesti autoliikenteen varassa.
Huonot ja huonokuntoiset tiet aiheuttavat onnettomuuksia, sekä enemmän päästöjä. Siksi teihin tulee panostaa, elämme nykyisin täysin toimivan logistiikan varassa.
Autoja kehitetään jatkuvasti pienempi päästöisiksi 10 vuoden sisällä on perheissä kaksi autoa, kaupunkiajoon sähkökäyttöinen ja pidemmille matkoille polttomoottori. Hybridi on tietysti vaihtoehto sille joka pitää vain yhtä autoa.
Saksassa on jo mahdollista parkeerata henkilöauto omalle parvekkeelle, jonne se nousee hissillä. Ei kulu parkkitilaa ja revisorikin on tyytyväinen. Saapa nähdä mikä rakennusliikkeistämme oivaltaa tämän markkinaraon ensimmäiseksi.
Henkilöauto on mitä parhain liikkumavälineenä huonojalkaisille, kiireisille, oman tiensä kulkijoille, kauppareisuille todella moneen käyttöön.
Joukkoliikenne fanaatikot aivan turhaan täällä mollaavat henkilöautoilijaa, joka on yhteiskunnan veronkerääjänä ylivoimainen. Erittäin monet myös pitävät ajamisesta hyvällä autolla, mitä rajoittaa pahasti Suomen Vihreä öky verotus. Ruumiita halutaan puoli tahallaan tuntuu välillä ajateltavan.
Joukkoliikenne saa maksaa mitä vaan ja tukirahaa löytyy, hyvin usein pelkkä kuljettaja ajaa tyhjää linja-autoa kuten ylempänä on kerrottu. Joukkoliikenteen nykyisen muotoinen tukeminen on verrattavissa telakkatukiin, yhtään laivaa ei jäisi rakentamatta, eikä yhtään matkaa tekemättä ilman tukeakaan yhteisellä päätöksellä.
Eikös kertalippu ole saman hintainen ajaa sillä 4km tai 2km? Kaikesta pyristelystäsi huolimatta ratikat ovat Helsingissä kaksi kertaa kalliimpia kuin bussit. Sintä tai kukaan muu ei tule takaamaan sitä että Turussa olisi toisin, voi olla että täällä ratikka matka tulee kolme kertaa bussia kalliiimmaksi.
http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://en.wikipedia.org/wiki/Trams_in_Europe&prev=/search?q=tram project 2000 europe&hl=fi&safe=off&client=safari&tbo=d&sa=X&ei=WpLbUNfUK6eM4ATCoIDwAg&ved=0CDAQ7gEwAA
Ratikka on lyönyt itsensä läpi Euroopassa ja USA:ssa tällä vuosituhannella keskisuurissa, Turun kokoisissa kaupungeissa. Otin linkin käännöskoneen kautta, kun joillakin on selvästi vaikeuksia ymmärtää netissäkin saatavissa olevaa tietoa.
Wikipedia HAh hah haa jopas on tietolähde. Tyypillistä ratikkauskovaisten faktaa joka ei kestä mitään analyyttistä tutkimista.
Unohda jo TURHAKE ja palaa maanpinnalle
Henkilöauton etu joukkoliikenteeseen on todellakin, että sillä voi kuljettaa myös tavaraa. Joukkoliikenteessä ei tavaratiloja ole Turussa laisinkaan, eikä olisi edes ratikoissakaan.
Hyvin harvahan meistä kuitenkin liikkuu ilman tavaraa ja suuri osa liikenteestä on tavaran roudaamista.
Takana ovat auttamattomasti ajat kun maitokannulla haettiin maitoa lähikaupasta ja perunat ostettiin säkeissä koko vuodeksi kerrallaan.
Nykyisin jopa pizzat kuljetetaan autolla ovelle, ei sitä kukaan lähde raitiovaunulla hakemaan.
Revisorille tiedoksi, ettei henkilöauto ole mikään turhake, mutta raitiovaunu Turun kokoisessa kaupungissa on !
Harvoin sitä käytetään myöskään sitä tavaratilaa henkilöautoissa, jos on auton sisällä tavaroille tilaa, koska kauppaostokset on helpompi laittaa esim. takapenkille. Johan vitsin murjaisit, ettet voi liikkua bussissa tai julkisilla kunnei siellä ole tavaratilaa!? Kaikki kun ei käytä sitä autonsa tavaratilaa muutenkaan!!
"Revisorille tiedoksi, ettei henkilöauto ole mikään turhake, mutta raitiovaunu Turun kokoisessa kaupungissa on ! "
Minulle ei oman auton hankinta ole ollut koskaan mikään "itsestäänselvyys" tai tarpeista suurin, kuten sinulla on!? Pitäiskö siis olla!? Lähdet liikkeelle keskustelussa siitä, että kaiken tulisi pyöriä yksityisautoilun ympärillä ja julkista liikennettä eei tulisi mitenkään uudistaa ja kehittää? Tärkeintä on että sinäkin pääset jatkossa jokaisen ostoskeskuksen pääoven eteen omalla autollasi ja mitä vähemmän sun tarvitsee käyttää jalkoja niin sen parempi, niinkö!!?!?!?
Yksityisautoilu on laiskojen ihmisten hommaa !!
Yksityisauton käyttö on täysin vapaaehtoista eikä siihen pakota kukaan. Voit aivan hyvin roudata ruokaostoksesi sylissä linja-autossa.
Itse olen päätynyt henkilöauton käyttäjäksi, koska se on ylivoimaisesti kätevin tapa liikkua. Lisäksi tarvitsen sitä myös työssäni asiakas käynneillä.
Kaikki ruoka ostokset noudetaan sillä ja kuljetetaan tavaratilassa. Pojat viedään ja haetaan harrastuksista pelivälineet takakontissa. Jopa koiraakin kuljetetaan miltei päivittäin farmarin kyydissä milloin minnekkin.
Tavaraa kuljetetaan jopa välillä peräkärryllä multa säkkejä ym. Meidän perhe ei kyllä tulisi toimeen ilman autoa ja sitä ei pidä himoverottaa, tyhjinä kulkevien linja-autojen takia.
Kyydissä meillä on hyvin usein vähintään kolme ihmistä ja olen lukenut että vähemmän tuotamme päästöjä, kuin joukkoliikenne kun matkustajia on vähintään 1,5, omatuntoni on puhdas.
Työtehtävissä henkilöauto on myös välttämätön, asiakkaamme vaativat täsmällistä paikalle tuloa ja ehdin käydä paljon useampia asiakaskäyntejä omalla autolla. Läheskään kaikkien asiakkaiden luokse ei myöskään edes pääse joukkoliikenteellä.
Yksityisautoilu on tuplaantunut 70 luvulta ja joukkoliikenteen käyttäjät vähentyneet puolella, tätä suuntausta on mahdotonta muuttaa. Automarketit ovat tulleet jäädäkseen, samoin autoa vaativat työtehtävät. Mökille mennään autolla, joskus jopa lomaretkiä tehdään omalla autolla.
Täytyy tunnustaa että kaiken pahan lisäksi olen vielä karavaanari ja siinäkin tarvitaan autoa, siis oikea ensimmäisen luokan rosvo.
Maksan kuitenkin veroillani hyvin monen pummin joukkolikenteen ja paljon muutakin. Joukkoliikenettä ei tule tukea verovaroin, koska sitä ei voi käyttää läheskään kaikki, liput voivat aivan hyvin olla markkinahintaisia.
Verorahoja ei pidä missään nimessä ainakaan laittaa Turussa täysin turhiin raitiovaunuhin !
"...Maksan kuitenkin veroillani hyvin monen pummin joukkolikenteen ja paljon muutakin..."
Tuo pitänee paikkansa. Ehkä vähän jyrkästi sanottu mm. koululaisista. Oleellista on kuitenkin, ettei pääosaa joukkoliikenteestä saada koskaan kannattamaan.
Sen takia on oleellista, että välttämättömät joukkoliikennepalvelut hoidetaan tehokkaasti, nopeasti ja edullisesti. Turun kokoisessa kaupungissa se käytännössä tarkoittaa runkojen ajamista ratikalla.
Aivan sama millä ajetaan, mutta lipun hinnan tulee olla kustannuksien tasoa ja siitä saa yrittäjä ottaa hieman voittoakin.
Kustannukset kyllä riippuvat enemmän siitä miten hommaa hoidetaan yksityisesti vai yhteiskunnan toimesta.
Uskon silti kuitenkin linja-auton olevan merkittävästi halvempi kokonaisuutena Turun kokoisessa kaupungissa.
Koko Suomen järjestelmän vikana on vähän sama kuin Neuvostoliitossa, yhteiskunnan hoidettavaksi ja maksettavaksi on vieritetty liikaa toimintoja.
Tai sitten palkkoja on laskettava roimasti, näin ei voida pitkään enää elää, velkakatto tulee vastaan.
Ratikoiden matkstaja kilometri on kaksi kertaa kalliimpi kuin bussissa, joten Turussa ei vaan ole varaa ratikoihin.
Suomessa ei ole nettovelkaa paljon mitään... Kokoomus vain käyttää bruttovelkaa keppihevosena jonka varjolla pitäisi poistaa palvelut, kun niihin ei mukaan ole varaa.
Suomessa on EU masta vähiten velkaa asukasta kohti.
Se ei ole mikään perustelu, että velkaa olisi vähemmän kuin muilla ja sekin on hyvin vaikeasti verrattavissa, koska järjestelmissä on paljonkin eroja.
Mielummin ei velkaa laisinkaan olisi paras ratkaisu.
Palvelut joudutaan priorisoimaan meilläkin on täysin varmaa ja mitä nopeammin sen parempi tulevaisuutta ajatellen.
Kaikki ei kuulu yhteiskunnan maksettavaksi ja tästä ei kukaan selväjärkinen halua oleskelu yhteiskuntaa, kuten Niinistö sanoi puheessaan.
Verotus täällä kuitenkin on maailman kärkipäätä ja se puree lujasti kulutusvoimaamme.
Lopullinen maksaja on kuitenkin aina tavallinen kansalainen on täysin varmaa.
Lainarahan hakkaaminen palveluun, jota voi käyttää vain osa kansalaisista on täyttä vääryyttä, sellainen on juuri raitiovaunuhanke.
Suuruudenhullu ja täysin turha !
Työttömät ensin töihin ja yrityksiä lisää, siihen voidaan käyttää vaikka jonkin verran lainarahaakin. Telakka sekoilut pudottavat Kokoomuksen maan pinnalle muutenkin ja se hyvä puoli on että vaikuttaa negatiivisesti myös turhiin raitiotie hankkeisiin.
Koita nyt ymmärtää, että ratikan elinkaarikustannukset ovat pienemmät kuin bussilla.
Ei pidä paikaansa että maksaisit muiden kuluja, koska autolijoiden nettotulo vähennysten maksuttomien (tei-käyhintaisten) parkkipaikkojen, verovapaiden kilometrikorvauksien jne. jälkeen on pahasti pakkasella. Ja nimenomaan kaupunkiajossa syntyvät suurimmat terveyshaitat (CO, NOx, pöly, melu). Ei sinulla ole mitään oikeutta, saati ihmisoikeutta kaasuttaa minun keuhkojani ja nostaa liikennemelulla verenpainetta.
"Yksityisautoilu on tuplaantunut 70 luvulta ja joukkoliikenteen käyttäjät vähentyneet puolella, tätä suuntausta on mahdotonta muuttaa. "
Mikä ihmeen luonnonlaki henkilöautoilun kasvu on? Tanskassa ja Saksassa on pystytty sitä vähentämään kaupunkialueella, ja nykyisin esimerkiksi Tukholman alueella nuoret eivät enää aja ajokorttia, koska on hyvä joukkoliikenne.
Ja taksilla pääsee asiakkaan luo aivan varmasti. Niin minä teen.
Ja parempi panna pojat kantamaan kassinsa ja liikkumaan omin voimin harkkoihin. Ei ole kovin hyvä urheilija se, joka ei jaksa hallille kävelllä tai pyöräillä tai kävellä bussipysäkille sekä kantaa varustekassinsa.
Korjaus: (tei-käyhintaisten) po. ( ei-käypähintaisten)
" Ratikoiden matkstaja kilometri on kaksi kertaa kalliimpi kuin bussissa, joten Turussa ei vaan ole varaa ratikoihin. "
Eikös tämäkin asia ole selitetty täällä moneen kertaan?
KAs kun Helsingin bussien keskimatka noin 4 km on kaksikertainen spåran, noin 2 km, tällöin per henkilökilometri saadaan näytttämään bussi edullisemmalta vaikkei asia ole niin per matkustaja. Luku- ja laskutaitoa peliin.
Ja Turkuun suunniteltu pikaraitiotie on ainakin 10 km.
Nuo on nyt vain noita sinun jorinoistasi. En ymmärrä miten saat sotkettua jopa kilometrikorvaukset tähän keskusteluun. Ne ei todellakaan vähennä auton käyttökuluja yhtään, maksaja vaan vaihtuu. Samalla logiikalla taksin käyttö se vasta tuhoisaa on, maksaa paljon enemmän kuin kirlometrikorvaus ja sen lisäksi vielä tulee kilometritkin tuplana kun takisi ajaa reissun kahteen kertaan.
Mitä sitten? Ratikka on sitli kaksi kertaa kalliimpi kirlometrille.
Sehän on vain lisämiinus, sillä ratikoilla ajetaan vilkkaampia osuuksia joilla matkustajavaihtuvuus on suurempaa ja siitä huolimatta se on kaksi kertaa kalliimpaa kuin bussiliikenne.
Miksi pitäisi uskoa valheita. Ratikat ovat miten tahansa tavalla laskettuna kalliimpia kuin bussit.
Vain idiootit nostelee kauppakassit auto penkille.
Haluampa nähdä kun joku rahaa viisihenkisen perheen ruokaostokset ratikassa. Pitääkö joka kassista maksaa oma lippu?
Jos skeida perehtyisi siihen mikä on subventio eli tuki.
Verovapaa kilometrikorvaus on rahan siirtoa veronmaksajilta eli valtion kassasta edunsaajalle. Jos täytyy matkustaa työasioissa jonnekin, niin työnantaja maksaa. Jos julkiset taksi ei kelpaa, niin työnantaja homma työauton, jota käyttää työaikana se joka sitä tarvitse - ei siis työsuhdeautoa. Ei rekkakuskitkaan osta omaa rekkaa ja laskuta verovapaita kilometrikorvauksia.
Autoilua siis tuetaan, joten ei makseta todellisia kustannuksia.
Ja minä ainakin olen lapsena ja nuorena harrastanut kaikenlaista ja kulkenut bussilla, kävellen ja pyörällä 10-20 km harrastuksiin, eikä pappa kuskannut, vaikka auto olikin. Ei se niin vaikeaa ole. Mutta ehkä kyse on siitä, että vanhemmat haluaa lasten harrastavan kaikkea hienoa ja siksi niitä kakaroita kuskaillaan sinne sun tänne. Lapsista tehdään uusavuttomia itsekeskeisiä narsiseja. Ilmankos kouluissa ja työpaikoilla ollaan kusessa näiden maailman omistuvien prinssien ja prinsessojen kanssa. Ja tämä sama jatkuu aikuisiällä, kun kuskaillaan täysi-ikäisiä kakaroita kesken työajankin ja öisin sielä sun täälä. Vanhempien pitäisi olla vanhempia, eikä palvelijoita. Jos oikeasti haluaa jotain harrastaa, niin sinne menee vaikka 10 km kävellen.
Taitaa olla nim. pitkä lisämiinuksella Väisälän matematiikan kirjat lukematta. Tai suorittaisit nyt edes peruskoulun matematiikan.
Jos toinen matka on 4 km ja toinen 2 km, niin totta kai matka per kilometri on halvempaa siinä mikä on pidempi matka. Se on jakolaskua.
Helsingin spåraa eli olekaan suunniteltu pikaraitiotieksi, eikä autoliikennettä ole rajoitettu sen reiteillä. Se on raitiotie. Kuitenkin per matkustaja se on yhtä kallista kuin bussi. Se on rakennettu pääosin silloin kuin Helsingin asutus keskittyi niille alueille missä se liikkuu (Pasila ja Huopalahti viimeisinä jatkoina). Se on vähän niin kuin Turun entinen raitsikka 3, joka kiersi suorakaidetta täl pual ja tois pual jokke.
Ja olen asunut myös stadissa ja raitiovaunulinjan vieressä, eikä ole haitannut unta. Ja joka kerta kun käyn siellä ajan spåralla, toisinaan myös lähijunalla, joskus bussillakin.
Turkuun on sensijaan suunnittella ainakin 10 kilometrin pikaraitiotie.
On sitä kannettu vielä kävellen kuuden hengen perheenkin ruokaostokset lähikaupasta. Kuka käskee asua jossain pöheikössä, jossa lähimpään kauppaan on 5-10 km?
Se on silkkaa laiskuutta, jos ei jaksa kantaa kauppakasseja bussiin tai pyörällä.
Sulla on revisori joskus ollut jutuissasi hieman järkeäkin, mutta alat varmasti hieman väsähtää kun öisin näitä kirjoittelet.
Maailma on muuttunut ja henkilöautot ja muutkin autot ovat tulleet jäädäkseen. Kesällä jäädytetään putket ja kentät, talvella niitä taas lämmitetään ja rakennetaan katto päälle.
Lähikaupat ovat mennyttä, kaikki tarvittava löytyy yhdellä käynnillä marketissa tai ostoskeskuksessa, kauppa on revisorin mieliksi jo keskitetty !
On totta että kävely on hyvää liikuntaa, suuri osa ei vaan viitsi kävellä tai siihen ei tosiaankaan ole aikaa, joillakin sairaus estää sen. Kumipyörää siis tarvitaan vielä toistaiseksi, kunnes liikkumavälineet leijailevat ilmassa siirryttäessä lentävien lautasten aikakauteen.
Siitä ei pääse mihinkään, että henkilöauto on ylivoimaisesti kätevin liikkumisen muoto, ei aikatauluja, aina valmis lähtöön. Ei tarvitse taistella juoppojen kanssa istumapaikasta jne...
Taksi on monelle ylivoimaisen kallista leikkiä ja vain kommari voi ajatella, että työnantaja maksaa, kyllä sen maksaja on aina asiakas !
On selvä että ympäristöä pitää suojella, mutta se on paljon suurempi kokonaisuus, kuin henkilöauto.
Oikeampi suuntaus olisi autoverojen laskeminen vähäpäästöisempien ja turvallisempien henkilöautojen mahdollistamiseksi. Sillä päästöt puolittuisivat kaikkein nopeimmin. Kaikki pakkokeinojen käyttö on Vihreän kommarin ajatusmaailmasta, eikä yleensä ole onnistunut.
Joukkoliikenne on aivan OK kohtuu kustannuksin markkina hintaan ilman tukiaisia. Tyhjien tai parilla matkustajalla kansoitettujen linja-autojen turha liikenne vain nostaa päästöjä.
Tukemisasiat sitten kuuluvat sosiaalitoimelle, joka käyttää harkintaa. Kunnallistettu joukkoliikenne ei osaa käyttää harkintaa, se investoi veronmaksajien rahoja miten sattuu ja helposti velkaannuttaa yhteiskuntaa lisää.
Turku ei tarvitse raitiovaunuja, vaan taloudellista harkintaa ja kaupungin johtikin voi ottaa mallia presidentisä ja alentaa esimerkiksi palkkojaan.
Kampuksetkin voi unohtaa ja monta muutakin turhaketta.
viisas pääsee vähemmällä
Kyllä minä kävellä osaan, kävelen kuntoilumielessä lähes päivittäin 7-12km.
Mutta niin pöljä en ole että lähtisin kantamaan neljää kauppakasia lähikaupasta johon on matkaa 700m.
En myöskään näe mielekkäänä sitä että kaupassa pitäisi käydä joka päivä hakemassa puoli kassillista tavaraa.
Et taida edes tietää mikä kilomerikorvaus on, mistä sitä maksetaan ja kuka sen maksaa.
Kilometrikovas on sitä että työnantaja maksaa työntekijälle verottajan laskeman korvauksen auton käytöstä, se ei ole saajalleen tuloa vaan korvaus auton käytöstä.
Enemmänhän taksilla ajamien maksaa ja työnantajan vähennyksen kasvaa ja maksetut verot vähenee. Siinä sitä tulee subventaatiota oikein urakalla.
Lässytyksesi autoilun tukemisesta on ammuttu palasiksi noin sata kertaa.
Jos ajoa on paljon, niin yleenstä työnantaja silloin hankkikin auton. Mutta koska auton pitäminen on suomessa korkean verotuksen vuoksi todella kallista, niin pienempien ajomäärien hoitaminen työnantajan hankkimalla autolla on todella kallis ratkaisu.
Ei sekään ole kovin ekologista että työpaikan pihassa seisoo kaksi autoa, työntekijän oma ja työnantajan hankkima. Eikö ole fiksumpaa että sekä työmatka-ajo että työnantajan määräämä ajo ajetaan yhdellä ja samalla autolla?
Itse keskeisestä narsissista tulee mieleen yksi reviisori joka haluaa pakottaa kaikki muuttamaan radan varteen ja kulkemaan ratikalla, koska se on hänen mielestään ainoa oikea tapa.
Eli ratikoissa on huonompi käyttöaste?
Niinpä, autolla ajellaan töihin,. kauppaan ja kuntokeskuksen oven eteen... sitä se on kun autoilijat eivät joudu maksamaan todellisia kustannuksia.
Kaipa teitä kantajia on enemmänkin, jos porukkaa on viisi? Vai eikö teinejä saa häiritä ikävillä asioilla?
"Kilometrikovas on sitä että työnantaja maksaa työntekijälle verottajan laskeman korvauksen auton käytöstä, se ei ole saajalleen tuloa vaan korvaus auton käytöstä."
Höpönpöpö. Siinä maksetaan verotonta "palkaa" auton ajajalle 20 senttiä per kilometri, joten yhdellä Helsingin -matkalla tienaa ainakin 60 euroa verotonta tuloa, sen lisäksi päivärahat.
Ja kuka käskee hankkia oman auton? Työnantajan tehtävä on määritellä se miten matkataan. Jos on edullisinta ja parasta mennä julkisella taksilla, sillä mennään. Se lisäksi työllistää. Autojen ostamien työllistää lähinnä Japanin ja Saksan autoteollisuutta. Jos ajetaan paljon, se on silloin työväline, jonka työnantaja hankki työntekijälle käyttöön työaikana.
Ei minullekaan makseta verotonta kulukorvausta, kun käytän kotona omaa tietokonetta työasioissa.
"
Näin auto maksaa itsensä: "Onko tämä rahasampo?"
Heini Karjanmaa
Näin auto maksaa itsensä: "Onko tämä rahasampo?"
Oman auton ajamisella voi tienata – jopa auton hinnan kokonaan takaisin. Se onnistuu yllättävän helposti, kun liikkuu autollaan työasioissa. Verottomat kilometrikorvaukset kun ovat varsinainen maksuautomaatti. – Jokaisella kilometrillä tienaa yli 20 senttiä. Eihän tässä ole järkeä, sanoo arvostelija. Katso miten nopeasti auto maksaa itsensä takaisin.
Oman auton käytöstä työmatkoihin voi saada työnantajalta 0,46 euroa verotonta korvausta ajettua kilometriä kohden. Kilometrikorvausta on kasvatettu tasaisesti vuosittain, vaikka uudet autot kuluttavat yhä vähemmän polttoainetta.
Vain tuhannen kilometrin vuosiajoilla korvausta kertyy 460 euroa vuodessa, 5 000 kilometrin vuotuisilla työmatkoilla 2 300 euroa ja 10 000 kilometrillä jo 4 600 euroa. Verottaja ei rajoita ajettujen työkilometrien vuosimäärää, mutta työnantaja voi sitä toki rajoittaa.
Kilometrikorvauksesta onkin muodostunut niin merkittävä etu, että uudetkin autot maksavat itsensä jo muutamassa vuodessa takaisin. "
http://www.taloussanomat.fi/autot/2011/09/16/nain-auto-maksaa-itsensa-onko-tama-rahasampo/201112914/304
Enkä minä kiellä ajamasta autoa, kunhan maksetaan oikea, käypä hinta siitä. Kaupungissa henkilöautoilua on kyllä ihan terveys- ja yhdyskuntarakennesyistä rajoitettava. Helsingintielle/kadullekin mahtuisi yksi lähiöllinen asukkaita, nyt siellä on asvalltiplaani ja 70 dB metelli.
"Lähikaupat ovat mennyttä, kaikki tarvittava löytyy yhdellä käynnillä marketissa tai ostoskeskuksessa, kauppa on revisorin mieliksi jo keskitetty !"
Arvon asiantuntija on asiasta vahvisti eri mieltä kuin Aalto-yliopiston tutkijat, jotka ovat huomanneet, että lähikauppa on tullut uudelleen muotiin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla alkaa olla yhä enemmän myös nuoria perheitä jotka asuvat lähellä keskustaan palvelujen lähellä ilman autoa.
Laskutaidottomat juntit asuvat pöheikössä grydereiden(tai talopakettiporukan) rakentamissa uusissa ja surkeasti rakennetuissa, mutta niin hienoissa kodeissaan, joiden elinkaari on 30 vuotta. Kalliiksi tulee ensin sekin, vaikka se on halvempaa kuin Turun vanhojen asuntojen hinnat. Ja sen jälkeen laitetaan rahaa peltilehmään, kun ajellaan sinne sun tänne ja sitten mennään keskusliikkeiden kartellien marketteihin ostamaan "halpaa", joka tosiasiassa on ainakin ruuan osalta kalliimpaa kuin Lidissä ja surkeaa tavaraa, joka hajoaa alta aikayksikön. Ennen sanottiin, että Anttilan paidat kestää 14 päivää ja Alatalon laulut syksyn...Juntit kun ei osaa laskea, että huonon laadun: talo ja tavarat ostaminen tulee pidemmässä juoksussa kalliiksi, eikä siihen ole edes laskettu bensa/diesel/autovakuutus- ja korjauskuluja.
Taksi ( julkinen) on halvempi liikkumismuoto myös työnantajalle, jos ei joka päivä aja taksilla. Varsinkin sitten kun verovapaat kilomterikorvaukset poistetaan eli henkilöautoilun tuki poistetaan.Hieman laskutaitoa peliin. Sinähän se varsinainen sosialisti olet, kun haluat sosialisoida yksityisen henkilöautosi kustannukset veronmaksajille. Julkinen liikenne on sentään julkista, kaikki käyttöön tarkoitettu, joten siihen on perustellumpaa laittaa julkista tukea, ihan niin kuin kouluihin ja terveydenhuoltoon. Veroja ei kai ole tarkoitus maksaa yksityisille, vai oletko sitä mieltä, että peltilehmien omistajien sossun rahanjaon pitää jatkua?
Pyydän anteeksi kirjoitusvirheitä, naputin nopeasti tuon edellisen...
Siinä sinä revisori kirjoittelet täyttä potaskaa, kuten olen varmaan sinulle ennenkin kirjoittanut, että autoilijat eivät muka maksaisi kustannuksiaan.
Totuus on toisinpäin, autoilijat maksavat paljon muidenkin kuluja. Riippuu siitä mitä tilastoja kulloinkin lueskellaan.
Kaikissa kaupungeissa on parkkipaikkoja ja harvemmin ne ilmaisia ovat, maksaa niistä useimmin pitää. Autokatoksesta pitää maksaa ja myös autotallista.
Kiinteistönhoidosta pitää maksaa. Polttoaineista pitää maksaa, korjauksista, vakuutuksista ja tietysti pääomasta. Kaikissa näissä on sisällä veroja, usein jopa 70 prosenttia.
Lisäksi autoilija maksaa tuloveroa kuten muutkin ja ties mitä veroja energiasta jne... Autoilijoita on yli puolet väestöstä, joten kyllä niillä autoilijoidenkin veroilla jotain pitää saada.
Kilometrikorvaus on sitten kulukorvaus, kuten työkalukorvaus muutenkin. Et kai tosissasi luule, että ne monet ammattimiehet jotka autoa joutuvat työssään käyttää voisivat kulkea taksilla, siitä tosiaankin tulisi tupla-ajomatkat ja hirveät kustannukset asiakkaille.
Suurimmalla osalla kilometrikorvausta saavilla on autoissaan mukana työkaluja, sun muuta tarpeellista, ei niitä joukkoliikenteessä voi kuljettaa. Olen edelleen sitä mieltä että Vihreät ovat hurahtaneita, kaukana todellisuudesta.
Minkälainen kulutsjuhlaihminen sinä oikein olet, jos pidät ostoksilla käymistä perhetapahtumanan!?!? Kyllä meillä käydään kaupassa joko yksin tai puolison kanssa, lapsia ei ole opetettu viettämään aikaa kaupoissa.
Voisitko pyytää anteeksi myös asiavierheitä, jotka kirkoitit kiukuspäissäsi provoillessa?
Siinä et ole edes sosialisti vaan etha kommunisti.
Hyvähän se on ajella julkisilla kun ei tarvitse maksaa kuluistaan kuin pieni osa ja repiä loppu kateusverona autoilijoilta.
Sehän täällä tuli jo laskettua että henkilöautoilija maksaa infrakulunsa reilulla kädellä jo pelkässä polttoaineverossa.
No sinä olet varmaan sitten kovin tyytyväinen nykyiseen kehitykseen. Hyvin toimeentulevat perheelliset "laskutaidottomat jutit" rakentaa omakotitalonsa Maskuun ja Turkuun taas muuttaa "laskelmointitaitoisia" työttömiä sinkkuja, sekä ulkomaalaisia suurperheitä.
Eipä löydy faktoja ja perusteluja peltilehmän palvojilta...
Kuka niin on sanonut, että olen tyytyväinen kehitykseen?
se on sairasta, koska
1. autoilijat eivät maksa todelisia kustannuksia mm. parkkipaikoista ja autoiluja tuetaan kilometrikorvauksin ja matkakuluvähennyksin
2. se hajauttaa yhdyskuntarakennetta, mikä tulee kalliiksi kaupungille mm. infrakustannuksin
Ja hieman faktaa teille tunnepohjalta päliseville:
"
"Autopaikoille korkeampi vuokra – ei laskua autottomille"
Jenniina Nummela / HS
Uusien autopaikkojen rakentaminen voi Helsingissä maksaa jopa 40–80 000 euroa yhtä autopaikkaa kohden. Laskun maksavat myös autottomat asukkaat asuntojen hinnoissa. Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikön Olli-Pekka Poutasen mukaan tämä ei ole oikeudenmukaista – taloyhtiöiden pitäisi periä autopaikoista käypää vuokraa.
Hyvin normaali käytäntö nykyisin on, että vapaarahoitteisessa asuintalossa osakas ostaa itselleen autopaikkaosakkeen. Ongelmana on kuitenkin hinta. Uuden hallipaikan kustannus saattaa olla paljon enemmän, kuin mitä paikasta halutaan maksaa. Tällöin rakennuttaja maksattaa erotuksen asuntojen hintoja nostamalla.
– Iso osa autopaikoituksista tehdään erillisinä osakkeina, jotka autopaikan haluava ostaa. Autopaikan kustannus voi olla vaikkapa 50 000 euroa, mutta kukaan ei halua maksaa sitä hintaa, koska markkinahinta onkin ehkä vain 20 000 tai 15 000 euroa. Silloin on selvä, että loppu tästä kustannuksesta on mukana asuntojen hinnoissa. Kun asunto ostetaan, niin ostaja on sen tosiasian edessä, että hänkin maksaa autopaikkojen rakentamisesta, vaikka hänellä ei ole autoa, kertoo rakennusliike NCC:n pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen aluejohtaja Harri Savolainen.
NCC:n Savolaisen mukaan korkeissa kustannuksissa ei ole kyse rakentajien halusta kääriä rahaa autopaikkojen avulla.
– On selvää, että autopaikkojen tekeminen ei ole järkevää liiketoimintaa, jos tekeminen maksaa 50 000 euroa ja hinta, mikä niistä saadaan on 15 000–20 000 euroa. Loput kustannukset joudutaan laittamaan asuntojen hintoihin.
Savolaisen mukaan rakennusliikkeiden ja rakennuttajien pitäisi keskittyä tekemään paikoista edullisempia.
– En täysin pese käsiäni siitä, että miksi autopaikat maksavat niin paljon. Meidän täytyy tehdä kehitystyötä ja innovoida, jotta paikoista tulisi halvempia.
Savolaisen mukaan hallipaikoissa pitäisi pystyä nostamaan tehokkuutta, eli vähentää neliöiden tarvetta autopaikkaa kohden.
– Hyvä suhdeluku olisi 20–25 neliötä autopaikkaa kohden, jossa olisi mukana itse paikan lisäksi rampit ja ajoväylät. Tällainen halli tulisi todennäköisesti edullisemmaksi kuin sellainen, jossa autopaikkaa kohden kuluu 30–35 neliötä. "
Koko juttu täällä:
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/09/25/autopaikoille-korkeampi-vuokra-ei-laskua-autottomille/201113603/310
Vihreä Turun revisori se jaksaa vääntää, kyllä sulla aate luja on kuin Pohjois Korean Kimeillä.
Autot on hävitettävä maailmasta keinolla millä hyvänsä. Tilastoja luetaan juuri niin kuin itse halutaan, sinulla menee paljon aikaakin netin selaamiseen, varmaan työaikaakin jonka onneton työnantajasi joutuu maksamaan.
Vihreä aate on hyvin lähellä kommunismia, siinä pakkokeinojen käyttö on päivittäistä, yhteiskunta valvoo ja rankaisee. Edellinen koskee tietysti etupäässä Suomen Vihreää liikettä, kun muista on vähemmän henkilökohtaista kokemusta.
Suomessa Vihreä liike on yhdenasian liike, joka vierittää veronmaksajille mielellään erillaisia raippaveroja ja on pystynyt vaikuttamaan asumisenkin sikamaiseen kalleuteen.
Vihreys on sinänsä hyvä asia, mutta kun se menee yli kuten revisorilla, kun kaikki autoilijat on pahoja, kustannuksia aiheuttavia, voisi vaikka puukolla puhkoa renkaita parkkipaikalla jne...
Helsingin grynderi voikin saada Helsingin keskittämismallilla parkkipaikan maksamaan 100 000 €, mutta on niitä tonnin parkkipaikkojakin. Vuokrasta sitten päättääkin taloyhtiön hallitus budjetti esityksessään. Grynderi tietysti haluaisi vuokraa nostettavaksi, niin seuraavaksi parkkipaikat maksaisi rakentaa 200 000 €. Asuntojen hinnat ei kyllä laskisi, vaan voitot kotiutettaisiin, usein nykyisin Ruotsiin NCC tai Skanska.
Ketju koskee raitiovaunulinjojen suunnittelua, joten meni hieman ohi aiheen ja tuli provosoiduttua tai sitten asiaa käsiteltiin turhankin syvällisesti. Turun talous ei juuri nyt kaipaa minkäänlaisia raitiovaunu konsultteja, kannattaa mielummin katsoa kuinka Tampereen talous homman kestää. Samalla voi seurata Oulun keskittämismallia mitä kustantaa, Tanskan mallin perseelleen meno jo täällä tiedetäänkin, tuli maailman koviten verottava valtio hetkessä.
Turulla ei ole mikään kiire mihinkään maailman loppu ei tullut ennustuksista huolimatta. Turusta tulisi tehdä Suomen vahvin talouskunta, lopettaa rahojen levitteleminen turhuuksiin ja kaupunginjohtaja voisi seurata presidentin esimerkkiä ja puolittaa palkkansa.
Tuollainen vihervasuristerroristi ei ole tehnyt tuntiakaan tuottavaa työtä.
"Kuka niin on sanonut, että olen tyytyväinen kehitykseen?"
Sitähän sinä olet koko ajan hokenut että autoilu ja omakotitalot on kiellettävä ja kaikki pitää pakottaa asumaan radanvarren kerrostaloihin.
Juuri niin varmasti kuuluu niihin yhteiskunnan työntekijöihin, jotka toimivat raportoijan periaatteella, kuin DDR:ssä.
Entisistä himo saastuttajista on tullut Viher vasemmistolaisia.
Suomessa voi ajaa autolla ja asua omakotitalossa toistaiseksi ja varmasti pitempäänkin, sen verran luja on Vihreiden alamäki.
Kaikki autoilijat eivät ole rosvoja, useimmat tekevät töitä ja maksavat veroja. Keskittäminen politiikkana ei ole onnistunut missään, eikä onnistu Vihreilläkään revisoreilla.
Eipä löytynyt faktoja, perusteluja eikä luetun ymmärtämistä.... nimittely alkaa, kun käsityskyky loppuu.
Ratikan tuomine Turkuun maksaisi viisikertaa enemmän kuin kumipyörillä kulkevan johdinbussin. Ratikka on ylimitoitettu joukkoliikennemyuoto turun liikennemäärälle.
Totta näin se on rasvanahat ei ole mitään oppinut mitään ISOMASAKIN JA LUOTTAMUSMIEHET ouhuu täyttä sontaa asian vierestä eivätkä halua nähdä missä syy löytyy ei tule uusia tilauksia tälle telaklle jos ei PALKAT laske normi tasolle ovat nousseet ihan kohtuuttomuuksiin METALLIKOURILLA järki takaperseessä siinä suhteessa nyt tulee asia muuttumaan kevään korvilla
kunhan telakan omistaja lyö rätingit pöytään palkkojen sunteen jos luottamus miesten korvat ei kuule asian oikeaa laitaa telakka suljetaan ja rasvanahkoille
annetaan monoa .perseelle
Härskiä lainankinumista valtiolta eihän valtiolla ole mitään tekemistä tämän telakkka urakoitten tekemiseen omistajat päättää kuka urakan saa onko luottamusmiehellä järki seonnut puheesta päätellen ainakin urakassa pärjää se joka omistajille on edullisin ja paras kyllä heillä siihen asiantuntemus riittää valinnan suorittamiseen
Vapaavuori teki 100% oikean valinnan jää historiaan suomenselkärankaisena ministerinä antaa isomasan jupista vanhana äijänkäppyrä mitä tykkää
Johtimet on ihan turhia, bussit ovat kaikkein kätevimpiä Turun kokoisen kaupungin joukkoliikenteeksi.