Moni suomalainen on tänä vuonna tietämättään viettänyt pientä kulutusjuhlaa - ainakin ensi vuoteen verrattuna. Taloutta seuraavat laitokset arvioivat, että raamiratkaisujen myötä ansiot ovat tänä vuonna nousseet taloustilanteeseen nähden 3,5 prosenttia. Inflaatiokin on tosin ravannut vajaa 3 prosenttia, mutta näiden erotus on jäänyt kuluttamiseen.
Ensi vuonna inflaatio jatkaa suunnilleen samaa tahtia ja palkat nousevat entistä maltillisemmin.
- Lievää kiristystä on kautta linjan ja se tarkoittaa sitä, että ostovoima kääntyy hieman laskuun ensi vuonna, toteaa Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Verotusta kiristää se, että tuloveroasteikkoja ei enää totuttuun tapaan kevennetä ansiotason nousun mukaan, sairaus- ynnä muut vakuutusmaksut nousevat, yli 100 000 euroa tienaavia verotetaan lisää ja suuresta eläkkeestäkin verottaja vie entistä enemmän. Näin valtio kerää noin 400 miljoonaa euroa lisää veroja ensi vuonna.
Kulutusveron nosto tuo valtiolle lisätuloja
Tätä enemmän kuluttajan arjessa näkyy kaikkien arvonlisäverojen yhden prosenttiyksikön korotus. Useimmista tuotteista ja palveluista maksettavan ALV:n nosto 24 prosenttiin tuo valtiolle noin 600 miljoonaa euroa. Kaupassa ja ravintoloissa asioimisen vero nousee 14 prosenttiin ja tuo vajaa pari sataa miljoonaa ja monen muun tarpeellisen, kuten lääkkeiden, kirjojen, julkisen liikenteen ja pääsylippujen vero tuo vielä vajaa sata miljoonaa euroa lisää. Näistä valtio saa ensi vuonna lisää 800 miljoonaa euroa.
- Ne jotka kuluttavat, maksavat arvonlisäveroa - joka kuluttaa paljon, maksaa enemmän. Suhteellisesti voi tietenkin olla, että enemmän kohdistuu pieniin tuloihin silloin, jos suurempi osa tuloista menee juuri kulutukseen, sanoo Lehtinen.
Ensi vuonna nousee joukko muitakin veroja, mutta niistä valuu valtion kirstuun pienempiä puroja. Asunnon ostamisesta maksetaan entistä korkeampaa veroa ja se peritään uudella tavalla koko hinnasta, mutta tätä uutta varainsiirtoveroa aletaan periä vasta maaliskuusta. Yle-vero alkaa vuoden alusta - maksumuutos tosin jää pieneksi, kun samalla poistuu tv-maksu. Lisäksi tulee 170 miljoonan euron uusi pankkivero. Sen rahalaitokset ovat luvanneet laskuttaa asiakkailta.
Talouden heiketessä valtion lisärahan tarve voi kasvaa, mutta kansalaisilta ei saa nopeaa tukea.
- Vuoden 2013 osalta verotus tiedetään nyt ihan tarkalleen, ei tule enää uusia käänteitä. Varsinkaan tuloverotusta ei voida enää jälkikäteen kiristää, Lehtinen sanoo.
Ensi vuonna inflaatio jatkaa suunnilleen samaa tahtia ja palkat nousevat entistä maltillisemmin.
- Lievää kiristystä on kautta linjan ja se tarkoittaa sitä, että ostovoima kääntyy hieman laskuun ensi vuonna, toteaa Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Verotusta kiristää se, että tuloveroasteikkoja ei enää totuttuun tapaan kevennetä ansiotason nousun mukaan, sairaus- ynnä muut vakuutusmaksut nousevat, yli 100 000 euroa tienaavia verotetaan lisää ja suuresta eläkkeestäkin verottaja vie entistä enemmän. Näin valtio kerää noin 400 miljoonaa euroa lisää veroja ensi vuonna.
Kulutusveron nosto tuo valtiolle lisätuloja
Tätä enemmän kuluttajan arjessa näkyy kaikkien arvonlisäverojen yhden prosenttiyksikön korotus. Useimmista tuotteista ja palveluista maksettavan ALV:n nosto 24 prosenttiin tuo valtiolle noin 600 miljoonaa euroa. Kaupassa ja ravintoloissa asioimisen vero nousee 14 prosenttiin ja tuo vajaa pari sataa miljoonaa ja monen muun tarpeellisen, kuten lääkkeiden, kirjojen, julkisen liikenteen ja pääsylippujen vero tuo vielä vajaa sata miljoonaa euroa lisää. Näistä valtio saa ensi vuonna lisää 800 miljoonaa euroa.
- Ne jotka kuluttavat, maksavat arvonlisäveroa - joka kuluttaa paljon, maksaa enemmän. Suhteellisesti voi tietenkin olla, että enemmän kohdistuu pieniin tuloihin silloin, jos suurempi osa tuloista menee juuri kulutukseen, sanoo Lehtinen.
Ensi vuonna nousee joukko muitakin veroja, mutta niistä valuu valtion kirstuun pienempiä puroja. Asunnon ostamisesta maksetaan entistä korkeampaa veroa ja se peritään uudella tavalla koko hinnasta, mutta tätä uutta varainsiirtoveroa aletaan periä vasta maaliskuusta. Yle-vero alkaa vuoden alusta - maksumuutos tosin jää pieneksi, kun samalla poistuu tv-maksu. Lisäksi tulee 170 miljoonan euron uusi pankkivero. Sen rahalaitokset ovat luvanneet laskuttaa asiakkailta.
Talouden heiketessä valtion lisärahan tarve voi kasvaa, mutta kansalaisilta ei saa nopeaa tukea.
- Vuoden 2013 osalta verotus tiedetään nyt ihan tarkalleen, ei tule enää uusia käänteitä. Varsinkaan tuloverotusta ei voida enää jälkikäteen kiristää, Lehtinen sanoo.
Vastaukset 5
Vanhimmat
on pikkuhiljaa alkaa toppuutella punikkien syömävelan ottoa. Ei niitä ansiosidonnaisia voi joka vuosi velkarahalla korotella.
Perinteisen kaavan mukaan maksumiehiksi laitetaan köyhät ja eläkeläiset?
oli joka annettiin SAK:n jäsenille ja jonka maksamiseen nyt kaikki sitten osallistuu !
summaksi 160 euroa
Urpi ei tasaveroja nosta:D Ne rokottaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.
Tasveroihin kuuluu ALV, Kuntavero, Polttoaineverot, Lääkeverot,
Urpi ei näitä veroja korota. Ainakaan vaalitäkyjen mukaan:D
Tuli taas lisäpisteitä takinkäännön maailmanmestaruuskisoihin.
Miät mieltä se mielipåidepankki on näistä nyt kun Urpi on niitä tekemässä?
Vanhasen hallituksen aikana nämä verot ainakin rokottivat kovasti köyhiä. Nyt ne ei vissiin sitten rokota kun päätöksiä on Tekemässä Oikea Henkilö, Urpi
petetyistä vaalilupauksista !