OMA YLIOPPILASLAUTAKUNTA
Aamulehti kirjoittaa tänään: Ruotsinkieliset oppilaat parhaita Pirkanmaalla (Peruste ylioppilastutkintopisteet)
Pari viikkoa aikaisemmin lehdet kirjoittivat ja TV-uutiset kertoivat: PISA –tulokset ruotsinkielisissä kouluissa ovat HUOMATTAVASTI heikommat kuin suomenkielisissä kouluissa. Perustaitojen oppiminen jää ruotsinkielisillä huomattavasti heikommaksi kuin suomenkielisillä.
Mistä kiikastaa, kun saadaan näin erilaiset uutisoinnit?
Olisiko kysymys siitä, että ruotsinkielisillä on OMA YLIOPPILASLAUTAKUNTA omine arvostelukriteereineen. Jostain kumman syystä ruotsinkieliset saavat yhtä arvosanaa korkeammat ylioppilasarvosanat kuin suomenkieliset. Onko OMAN ylioppilaslautakunnan ylläpitäminen juuri tämän vuoksi välttämätöntä?
PISA -tutkija oikein painotti sitä asiaa, että suomen ja ruotsinkielisten oppilaitten PISA -menestysero oli HUOMAATTAVAN SUURI.
Ei siis pieni vaan huomattavan suuri ja se on paljon se.
Miksi näille erinomaisille ruotsinkielisille ylioppilaille tarvitaan lisäksi valtavat KIELIKIINTIÖT yliopistoihin, joiden avustamana 52 % ruotsinkielisistä pääsee yliopistoon, kun PISA –menestyjistä yliopistoon pääsee vain 28 %.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan ruotsinkielisten kiintiössä 10 % ruotsinkielellä hakeneista opiskelijoista, vaikka suomenruotsalaisia on vain 4 % väestöstä. Parhaat ruotsinkieliset pääsevät sisään normaalissa haussa, missä suomalaisetkin hakevat. Näitä kielikiintiöitä on kaikilla tiedekunnilla ja yliopistoilla siten, että ruotsinkielisillä on kolme (3) kertaa heidän väestöosuuttaan enemmän yliopistotasoisia opiskelupaikkoja.
Aamulehti kirjoittaa tänään: Ruotsinkieliset oppilaat parhaita Pirkanmaalla (Peruste ylioppilastutkintopisteet)
Pari viikkoa aikaisemmin lehdet kirjoittivat ja TV-uutiset kertoivat: PISA –tulokset ruotsinkielisissä kouluissa ovat HUOMATTAVASTI heikommat kuin suomenkielisissä kouluissa. Perustaitojen oppiminen jää ruotsinkielisillä huomattavasti heikommaksi kuin suomenkielisillä.
Mistä kiikastaa, kun saadaan näin erilaiset uutisoinnit?
Olisiko kysymys siitä, että ruotsinkielisillä on OMA YLIOPPILASLAUTAKUNTA omine arvostelukriteereineen. Jostain kumman syystä ruotsinkieliset saavat yhtä arvosanaa korkeammat ylioppilasarvosanat kuin suomenkieliset. Onko OMAN ylioppilaslautakunnan ylläpitäminen juuri tämän vuoksi välttämätöntä?
PISA -tutkija oikein painotti sitä asiaa, että suomen ja ruotsinkielisten oppilaitten PISA -menestysero oli HUOMAATTAVAN SUURI.
Ei siis pieni vaan huomattavan suuri ja se on paljon se.
Miksi näille erinomaisille ruotsinkielisille ylioppilaille tarvitaan lisäksi valtavat KIELIKIINTIÖT yliopistoihin, joiden avustamana 52 % ruotsinkielisistä pääsee yliopistoon, kun PISA –menestyjistä yliopistoon pääsee vain 28 %.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan ruotsinkielisten kiintiössä 10 % ruotsinkielellä hakeneista opiskelijoista, vaikka suomenruotsalaisia on vain 4 % väestöstä. Parhaat ruotsinkieliset pääsevät sisään normaalissa haussa, missä suomalaisetkin hakevat. Näitä kielikiintiöitä on kaikilla tiedekunnilla ja yliopistoilla siten, että ruotsinkielisillä on kolme (3) kertaa heidän väestöosuuttaan enemmän yliopistotasoisia opiskelupaikkoja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lukiovertailun tulokset ovat hämmentäviä. PISA-tutkimusten mukaan suomalaiset peruskoululaiset ovat SELVÄSTI surukolleegojaan parempia. Sitten tapahtuu IHME. Parissa vuodessa surut tulevatkin paremmiksi!?
Jokainen rehellinen ja ajatteleva ihminen tietää, että noin ei voi tapahtua. Kyse on numeroiden vedätyksestä ja arvosteluasteikkojen alentamisesta surulukioissa, JOTTA kehnommat suruoppilaat pärjaäisivät korkeakoulutuspaikkojen haussa.
Kaikenlaisia MERISELITYKSIÄ svekot keksivät, kuten tuon tutkimuksen tekijäkin esittää. Ne ovat vain hämäystä, koska tosiasiat ovat niin räikeässä ristiriidassa.
Kyse on silkasta rakenteellisesta suruoppilaiden suosimisesta koulutuksessa. Kuten suruja suositaan muillakin aloilla. Ei mitään uutta auroingon alla.
Parhaita PIRKANMAALLA, Pirkanmaa ei ole mikään superruotsinkielinen seutu. Siis jos yhdessä ruotsinkielisessä koulussa sattuu olemaan hyvä opetus, se aiheitaa tilastoharhaa.
En ole asiaa tutkinut, mutta tuokin on aivan mahdollinen selitys salaliittoteorian tilalle.
Koulukiintiöt tietysti ovat epätasa-arvoiset.
Eikö suomen- ja ruotsinkielisiä sanotaan nyt matikankokeita laitetakaan ERI gaussinkäyrille, niin että molemmissa huonoja ja hyviä tulee yhtä paljon?
"Eikö suomen- ja ruotsinkielisiä sanotaan nyt matikankokeita laitetakaan ERI gaussinkäyrille, niin että molemmissa huonoja ja hyviä tulee yhtä paljon? "
********
Suomessa on kaksi täysin itsenäistä ylioppilastutkintolautakuntaa, joiden arvostelukriteerit ovat täysin omansa - eli molemmilla on omat itsensä määrittelemät Gaussinsa.
Suomessa on käytössä kahdet täysin eriytetyt Gaussin -käyrät, jotta ruotsinkielisten "erityistarpeet" voidaan maksimaalisesti ottaa huomioon myös tässäkin arvostelussa.
Toinen itsenäisistä ylioppilastutkintolautakunnista arvostelee 1.400 ruotsinkielistä yo-kandidaattia.
Ja toinen itsenäisistä ylioppilastutkintolautakunnista arvostelee 31.500 muun kielistä kuin ruotsinkielistä yo-kandidaattia.
Tämä on sitä kuuluisaa "yhteisöllistä tasa-arvoa".
Jos on pakko arvioida ja panna oppilaitokset johonkin arvojärjestykseen, niin suomenkieliset ja ruotsinkieliset joutuu arvioimaan erillisinä ryhminä - ristiin arviointi ei onnistu. Sen sijaan PISA –tutkimuksen tulokset ovat täysin vertailukelpoisia.
Uusi hämmennyksen aihe lukioissa - valehteleeko opetusministeri?
Jos lukiovertailun tulokset ovat hämmentäneet suomalaisten koulutusta seuraavia ympäri valtakuntaamme, niin vielä hämmentävämpää on lukea Aamulehden (tänään, sivu A08, otsikko Maakuntien väliset erot pieniä lukiovertailussa) artikkeli, jossa kerrotaan, että opetusministeri Jukka Gustafsson on vastannut AL:n seuraavaan kysymykseen:
”Ruotsinkieliset koulut menestyivät tässä vertailussa. Suosiiko yo-tutkinto liikaa kaksikielisiä kouluja?”
AL:n mukaan opetusministeri Jukka Gustafsson on vastannut kysymykseen näin:
”En sano, että suosii liikaa, mutta ONHAN SE TIETYLLÄ TAVALLA LUONNOLLISTA. SUOMENRUOTSALAISISSA KOULUISSA OPISKELIJAT OVAT PÄÄOSIN LÄHES KAKSIKIELISIÄ, JA SILLÄ ON POSITIIVINEN VAIKUTUS MUIDENKIN KIELTEN OPPIMISEEN.”
Suomenkielisissä kouluissa on moninkertainen määrä kaksikielisiä oppilaita verrattuna ruotsinkielisiin kouluihin. Suomenkielisissä kouluissa kaksikielisyys on suomi - ruotsi, suomi - arabia, suomi - viro, suomi - venäjä, suomi - englanti, jne.
Onko tutkimustuloksia siitä, että VAIN kaksikielisyydellä ruotsi - suomi on POSITIIVINEN VAIKUTUS MUIDENKIN KIELTEN OPPIMISEEN, kuten opetusministeri kertoo.
Jos lausunto pitää paikkansa, niin miksi samoille paremmin menestyville ”kaksikielisille” on kielikiintiöitä Suomen yliopistoissa, jolloin heillä on mahdollisuus päästä esim. Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan maksimissaan 10 pistettä alemmilla pisteillä kuin muut kaksikieliset pyrkijät.
Vielä kummallisempaan valoon ministerin väite joutuu, kun muistaa, että PISA -tutkimustenkin mukaan suomalaiset peruskoululaiset ovat HUOMATTAVASTI suomenruotsalaisia kollegojaan parempioppisia.
Prosentuaalisesti ne, joiden äidinkieli on ruotsi, puhuvat hyvin usein TÄYDELLISTÄ suomea.
Ne joiden äidinkieli on vaikka arabia ja jotka ovat asuneet koko ikänsä täällä toki puhuvat myös täydellistä suomea, mutta heitä on suomenkielisten koulujen oppilaista häviävän pieni osa (ainakin PK-seudun ulkopuolella).
Jos ruosinkielisestä koulusta 80% oppilaista on kaksikielisiä, ja suomenkielisen koulun oppilaista 2% on arabiankielisia, 3% somalinkielisia ja 1% vaikka vironkielisiä, kaksikielisyys on 80% vs. 6%.
Ruotsinkieliset eivät hallitse PISA -tutkimusten mukaan lukuaineita esim. matematiikka on heille vaikeaa (suomenkieliset 12% parempia).
Yllä nimimerkki "taasskeptinen" antaa oivan esimerkin matemaattisista kyvyistä:
"Jos ruosinkielisestä koulusta 80% oppilaista on kaksikielisiä, ja suomenkielisen koulun oppilaista 2% on arabiankielisia, 3% somalinkielisia ja 1% vaikka vironkielisiä, kaksikielisyys on 80% vs. 6%. "
Nyt jos suomensuomalaisena lasken tuon esimerkin lopputulokseen asti, niin 80%:a 1.400 suomenruotsalaisesta on 1.120 suomenruotsalaista "kaksikielistä".
6 %:a 32.000 muista kuin suomenruotsalaisista on 1.920 muun kielistä "kaksikielistä". Tästä luvusta puuttuu kokonaan vielä ne kaksikieliset, joiden kaksikielisyys on suomi - ruotsi, ja jotka eivät ole halunneet mennä tai eivät ole voineet mennä ruotsinkieliseen lukioon, koska sellaista ei ole ollut asuinpaikkakunnalla. Heitä on tilastojen mukaan noin 530 oppilasta. Kun lasketaan yhteen 1.920 + 530 = 2.450 henkilöä. Tästä luvusta puuttuu vielä kokonaan suomenvenäläiset.
Näin tilanteen ollessa on suomenkielisissä lukioissa yli 100% enemmän muita kuin ruotsi - suomi -kaksikielisiä: 1.120 vs. 2.450 henkilöä (+ suomenvenäläiset).
.