näyttämöltä, on uuden artistin aika.
Verhot sulkeutuvat, viimeinen sävel kaikuu vielä urkupilleissa.
Sielunmessu on soitettu loppuun.
Kerään tavarani.
Astun ulos, onko vapauttava tunne vai ei?
En tiedä, on tyhjä olo.
Pitivätkö vai ei? Miksi tuota enää miettimään.
Huomenna on uuden artistin aika astua parrasvaloihin.
Tulen talolle vielä kerran, mutta ovi ei enää minulle avaudu. Näen
kynttelikön ikkunassa tuomassa jouluiloa. Kaikilla on hyvä olla, ovathan
olleet kilttejä ja ahkeria.
Lumihiutale hiljaa hyväilee kasvoja, katson hetken ja jatkan matkaa.
Aika on uusien tuulien, uusien ihmisten, uusien ihan kaikkien.
Ei pelota, mutta arastelen, mitä jo taas...... uudelleen joskus.
Kannattaako olla varautunut koko ajan, vai hypätä flown mukaan.
Ei, en uskalla enää olla iloinen ja vapaa, moraa saattaa tulla seuraavan mutkan takaa, sellaiselta keneltä viimeisenä uskoit kaikista maailman ihmisistä tulevan.
Mitähän morattajalle kuuluu? Hänellä on uusi taiteilija, tämähän on businesta, ei tässä ihmistä ajatella. Morattaja jatkaa elämäänsä tyytyväisenä eteenpäin.
Vai jatkaako? Muistaako koskaan, en tiedä, ehkä, ehkä ei.
Vitsailee, nauraa, jutuskelee kaikkein kanssa. Kuten ennenkin.
Muistaispa käydä terottamassa veisensä joskus, taisi terä kulua edelliseen aika lailla.
Entäs se edellinen taiteilija?
Hän jatkaa elämäänsä, yrittää etsiä uutta suuntaa, olla edukseen ja pätevä.
Löytääkö jostakin uuden estradin, sitä tarina ei kerro.
Verhot sulkeutuvat, viimeinen sävel kaikuu vielä urkupilleissa.
Sielunmessu on soitettu loppuun.
Kerään tavarani.
Astun ulos, onko vapauttava tunne vai ei?
En tiedä, on tyhjä olo.
Pitivätkö vai ei? Miksi tuota enää miettimään.
Huomenna on uuden artistin aika astua parrasvaloihin.
Tulen talolle vielä kerran, mutta ovi ei enää minulle avaudu. Näen
kynttelikön ikkunassa tuomassa jouluiloa. Kaikilla on hyvä olla, ovathan
olleet kilttejä ja ahkeria.
Lumihiutale hiljaa hyväilee kasvoja, katson hetken ja jatkan matkaa.
Aika on uusien tuulien, uusien ihmisten, uusien ihan kaikkien.
Ei pelota, mutta arastelen, mitä jo taas...... uudelleen joskus.
Kannattaako olla varautunut koko ajan, vai hypätä flown mukaan.
Ei, en uskalla enää olla iloinen ja vapaa, moraa saattaa tulla seuraavan mutkan takaa, sellaiselta keneltä viimeisenä uskoit kaikista maailman ihmisistä tulevan.
Mitähän morattajalle kuuluu? Hänellä on uusi taiteilija, tämähän on businesta, ei tässä ihmistä ajatella. Morattaja jatkaa elämäänsä tyytyväisenä eteenpäin.
Vai jatkaako? Muistaako koskaan, en tiedä, ehkä, ehkä ei.
Vitsailee, nauraa, jutuskelee kaikkein kanssa. Kuten ennenkin.
Muistaispa käydä terottamassa veisensä joskus, taisi terä kulua edelliseen aika lailla.
Entäs se edellinen taiteilija?
Hän jatkaa elämäänsä, yrittää etsiä uutta suuntaa, olla edukseen ja pätevä.
Löytääkö jostakin uuden estradin, sitä tarina ei kerro.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.