Työvoimapolitiikka päin helvettiä

Työttömyys syntyi pankkikriisiä seuranneen laman aikana. Ensin jäivät työttömiksi yrittäjät, joilta meni firma alta ja jotka vieläkin maksavat velkojaan. Laman haavoja parannellessa vedettiin palkansaajien rahahanat kiinni. Seuraavassa vaiheessa puhuttiin, että kouluttamattomalle tai heikosti koulutetulle työvoimalle ei ole töitä. Ei ollut eikä ole vieläkään, yli kymmenen vuoden jälkeen. Nyt tuorein uutinen kertoo, että korkeasti koulutetuille ei tahdo löytyä töitä. Tämä tarkoittaa, että työttömyys ei ole enää tiettyyn yhteiskuntaryhmään kohdistuva ilmiö, vaan yhteiskunnan toimivuutta uhkaava kansantauti.

Miksi meille ei synny uusia työpaikkoja? Ensinnäkin siksi, että työntekijän palkkaaminen on yritykselle kuin yritykselle a) aivan liian kallista ja b) se sisältää tolkuttomasti tarpeetonta byrokratiaa. Yritykset joutuvat venyttämään jo olemassaolevia työntekijöitään, ettei vaan tarvitsisi palkata uutta työvoimaa. Samaan aikaan valtio tarjoaa yritykselle mahdollisuuden vastaanottaa tukityöllistettyjä, jotka tekevät yrityksen täysipäiväisiä töitä yritykselle ilmaiseksi. Tällöin yrityksessä ei tule kysymykseenkään ottaa uutta, palkallista työvoimaa.

Ainoa ulospääsy orastavasta suurtyöttömyydestä olisi kotimaassa tehdyn tuotantotyön palauttaminen kannattavaksi rajuin ja nopein verotustaloudellisin keinoin. Samalla uuden työntekijän palkkaaminen on tehtävä niin yksinkertaiseksi, että siihen uskaltautuvat myös pienyrittäjät. Ellei täällä ole tuotantoa ja suorittavan portaan työtä, tuotantoketjut ulkoistetaan halpatyömaihin, kuten on jo nähty ja kuten parhaillaan tapahtuu. Työhallinnon Avoimet työpaikat-listalla yhä useampi firma etsii "itsenäisenä yrittäjänä toimivaa" ns. työntekijää. Ei uskalleta ottaa firman palkkalistoille, kun valtion asettamat kustannukset ja vastuut on niin kovat. Tilanne jälleen tiukkenee, kun pian työntekijää ei saa enää irtisanoa taloudellisilla perusteilla (ainoastaan tuotannollisilla perusteilla). Ettei voi työllisyyspolitiikka pahemmin mäntyä päin mennä. Pyrkimyksenä siis on olemassaolevien työpaikkojen säilyttäminen. Lopputuloksena on, ettei kukaan uskalla ja/tai halua palkata yhtään uutta ulkopuolista työntekijää.

Meidän maassamme kymmenettä vuotta vedetty hampaaton ylläpitopolitiikka ajaa lopunkin taloudellisesti kannattavan toiminnan konkurssiin. Mistään mitä joskus on päätetty, ei voida luopua. On se sitten osoittautunut miten järjettömäksi tahansa. Vanhoja virheitä yritetään paikata lisäämällä uusia säännöksiä ja samalla vaikeutetaan tulevaa työllistämistä. Sitten ollaan suu auki, kun tavoitteet ei toteudu. Ihmetellään, miksi meillä on niin laajat talousrikosluvut. Jopa budjetoidaan suuret määrärahat talousrikosten tutkintaa. Ei sitten ole tullut mieleen että rikollisuus johtuu siitä, kun täällä ei enää mikään laillinen toiminta ole kannattavaa.

Tätä vauhtia ollaan Euroopan työttömin, velkaantunein ja sosiaalisesti surkein valtio vuoteen 2015 mennessä. Muistakaa minun sanoneen.
20787
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Olen yksi näistä tukityöllistetyistä. Ongelma vaan sekin että palkkaa saa vähemmän kuin työttömänä ollessä ja sossusta pitää silti hakea toimeentulotukea. Ei ihme ettei minimipalkkatöihin löydy työntekijöitä. Kelan pitäisi pitää asumistuet samoina kuin työttömällä! Joku älypää on vaatinut taas korvauksien laskemista ja sen seurauksena voitaisiin taas laskea palkkoja alemmaksi ja soppa valmistuisi. Köyhät köyhtyisivät, rikollisuus lisääntyisi, terveysongelmat lisääntyisivät (ei ole varaa edes lääkäriin saati lääkkeisiin)myös mielenterveysongelmat, asunnottomia ja kerjäläisiä haahuilisi kaduilla jne.

Äänestä
  • Samaa kaavaahan nuo näyttää menevän. Ns.tukityöpaikat ovat täysin lehmän perseestä. Siis tehdä vajaata työpäivää minimipalkalla ,jolla ei elä , eikä saa kuin pahan mielen. Kuitenkin työtä pitäisi tehdä kuin vakinaisetkin.
    Pallo on ollut ministereillä hukassa jo kymmeniä vuosia. Se johtuu siitä , kun heidän ei ole tarvinnut itsensä olla päivääkään työttömänä.

    Äänestä

  • toinen työtön kirjoitti:

    Samaa kaavaahan nuo näyttää menevän. Ns.tukityöpaikat ovat täysin lehmän perseestä. Siis tehdä vajaata työpäivää minimipalkalla ,jolla ei elä , eikä saa kuin pahan mielen. Kuitenkin työtä pitäisi tehdä kuin vakinaisetkin.
    Pallo on ollut ministereillä hukassa jo kymmeniä vuosia. Se johtuu siitä , kun heidän ei ole tarvinnut itsensä olla päivääkään työttömänä.

    Päivääkään ei ole tarvinnut tehdä töitä.Eihän kukaan vakavissaan edes kuvittele politikkojen tekemisiä töiksi.

    Äänestä

tahallaan pitävät korkeana jotta työvoima olisi halpaa. kunnat saa tukia sitä enempi mitä enempi on työttömiä joten kantsii toimia niin että pysyy korkeana.

Äänestä
  • Olet hakoteillä, ei kukaan tahallaan pidä ketään työttömänä, paitsi tietysti Filatov, kun ei saisi muuten kurssikeskuksiaan täyteen. Työttömyys ei johdu koulutustasosta, kuten edellä jo ansiokkaasti mainittiin. Markkinoinnin epäonnistumisesta se johtuu. Jos euron hommaa pitää 3 eurolla kaupata, niin ei se onnistu. Kuluja pitää saada alas, että pärjätään virolaisille ja kiinalaisille. Demarit vaan tiukentaisi irtisanomissuojaa eli lisäävät työn hintaa. Reilu meininki kunniaan ja kaikille työtä. toivoo

    Äänestä

  • siimes kirjoitti:

    Olet hakoteillä, ei kukaan tahallaan pidä ketään työttömänä, paitsi tietysti Filatov, kun ei saisi muuten kurssikeskuksiaan täyteen. Työttömyys ei johdu koulutustasosta, kuten edellä jo ansiokkaasti mainittiin. Markkinoinnin epäonnistumisesta se johtuu. Jos euron hommaa pitää 3 eurolla kaupata, niin ei se onnistu. Kuluja pitää saada alas, että pärjätään virolaisille ja kiinalaisille. Demarit vaan tiukentaisi irtisanomissuojaa eli lisäävät työn hintaa. Reilu meininki kunniaan ja kaikille työtä. toivoo

    yliopistoissahan on aineita joita voi lukea 20 vuotta ja silti ei ole työmarkkinoiden kannalta oppinut mitään hyödyllistä. sitten on niitä joissa kaksi vuotta riittää että töitä saa.
    pääasiassa rahat laitetaan ensimmäisiin ja valintaprosessi oppilaiden suhteen monesti perustuu ulkolukuun eikä mihinkään työn kannalta merkityksellisempään. eli vaikka olisi oikean alan koulutus ei silti välttämättä ymmärrä mistään mitään. katso vaikka naisministereitten puheita.

    Äänestä

  • eri alat kirjoitti:

    yliopistoissahan on aineita joita voi lukea 20 vuotta ja silti ei ole työmarkkinoiden kannalta oppinut mitään hyödyllistä. sitten on niitä joissa kaksi vuotta riittää että töitä saa.
    pääasiassa rahat laitetaan ensimmäisiin ja valintaprosessi oppilaiden suhteen monesti perustuu ulkolukuun eikä mihinkään työn kannalta merkityksellisempään. eli vaikka olisi oikean alan koulutus ei silti välttämättä ymmärrä mistään mitään. katso vaikka naisministereitten puheita.

    ...mitä totesit opiskelulle keskeisestä ulkoaluvusta. Opiskelussa vaadittavan valtavan muistikapasiteetin yhä kasvaessa jäävät yksilön käytännön taidot heikoiksi. Yliopistossa 10 vuotta esimerkiksi arkeologiaa lukenut osaa takuulla piirtää teknisesti hienoja ratkaisuja sisältävän urheilukeskuksen, mutta ei tiedä että saman rakennuksen kattopalkeissa käytettävä mänty on kaadettava kaksi vuotta ennen puukomponenttien liimaamista toisiinsa ja silloinkin elo-lokakuussa, jolloin puun kosteusprosentti on alhaisin. Käytännön kokemattomuus on tällöin paitsi ammattiin valmistumisen haitta, myös vaara ulkopuolisille ihmisille.

    Äänestä

... , että töitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Itse olen nyt töissä, mutta työttömänä ollessani huomasin erään erikoisen piirteen. Olin useammalla kurssilla, joihin kahteen liittyi työharjoittelujakso. Toinen harjoittelu oli 3 kk ja harjoittelupaikan järjestäneelle yritykselle maksuton ja toinen 6 kk, jossa oli muutaman sadan euron kk maksu. Harjoittelupaikat olivat todella kiven alla. Edes ilmaiseksi en oikein tahtonut kelvata, enkä todellakaan ollut nirso paikan suhteen. Minä myös etsin paikkoja aktiivisesti. Sama homma oli useimmilla muillakin kurssille osallistuneilla. Kaikille paikkaa ei löytynyt ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että tukityöllistettävien suhteen on sama juttu, eli kaikki eivät kelpaa töihin edes ilmaiseksi, eikä syy välttämättä ole työn hakijassa. Eikö esimerkiksi harjoittelijan ottaminen ole yritykselle äärettömän kannattavaa monessakin mielessä. Työvoima on halpaa ja jos töitä on, silloin pääsee testaamaan olisiko harjoitteliasta varsinaiseksi työntekijäksi.

Jos työnantajamaksuja ja palkkoja pudotettaisiin, uskon työpaikkoja syntyvän, mutta ei niissä määrin kun työnantajapuolella annetaan ymmärtää. Ainoat jotka tästä pitemmän päälle hyötyisivät, olisivat ulkomaan kauppa käyvät yritykset. Kotimaan markkinoilla toimivat eivät saisi tästä kuin ainoastaan hetkittäisen edun. Kilpailu söisi tuon edun hyvin nopeasti. Jos palkat laskisivat, laskisivat sen mukana hinnat ja katteet. Tilannehan olisi kaikille kotimaan markkinoilla toimiville yrityksille sama.

Hypoteettinen esimerkki voisi olla vaikkapa parturi-kampaamo. Työntekijöitä on omistajan lisäksi kaksi. Nyt samalla kustannuksella voidaan palkata kolmas työntekijä, koska tarvetta kerran on. Mitenkäs sitten kun naapurissa oleva kilpailija, jolla on myös kaksi työntekijää ja jolla ei uudelle työntekijälle ole tarvetta, päättäkin alentaa hintoja. Asiakasmäärä lisääntyy, mutta se on pääosin pois tältä ensin mainitulta yritykseltä. Hän alentaa myös hintoja ja toteaa, että asiakkaat saatiin takaisin, mutta rahat eivät riitä sen kolmannen palkkaan ja hänet on irtisanottava.

Äänestä
  • ALV on yksi syy työttömyyteen. Saksan tasolle alv suomessa ja vakutuusmaksuista myös vähennysoikeus. Työvoimavaltaisella alalla jossa ei ole paljoa vähennettävää materiaalia, kuten arkkitehtitoimistot, parturit, asennusliikkeet ym. ovat käytännössä Alv:n kanssa yhtä kuin työllistämisvero. Vakuutusmaksuista ei saa vähentää ja materiaaliostot eivät merkitse suuria vähennyksiä joten alv siirtyy suoraan asiakkaan maksettavaksi. Kilpaile siinä sitten harmaan talouden kanssa ja markkinoi euron työstä kolmenhinnalla.

    Äänestä

  • siimes kirjoitti:

    ALV on yksi syy työttömyyteen. Saksan tasolle alv suomessa ja vakutuusmaksuista myös vähennysoikeus. Työvoimavaltaisella alalla jossa ei ole paljoa vähennettävää materiaalia, kuten arkkitehtitoimistot, parturit, asennusliikkeet ym. ovat käytännössä Alv:n kanssa yhtä kuin työllistämisvero. Vakuutusmaksuista ei saa vähentää ja materiaaliostot eivät merkitse suuria vähennyksiä joten alv siirtyy suoraan asiakkaan maksettavaksi. Kilpaile siinä sitten harmaan talouden kanssa ja markkinoi euron työstä kolmenhinnalla.

    Olet oikeilla linjoilla. Arvonlisävero syö rehellisen yrittäjän katteen. Se myös estää tehokkaasti uuden yritystoiminnan syntymistä. Työvoimavaltaisella alalla on juuri tämä mainitsemasi ongelma, ja säästöjä ei voida synnyttää työvoimaa vähentämällä. Taas niillä aloilla, joilla ALV-hyöty on suurempi, on mahdollista tinkiä työvoimasta. Näin myös tehdään. Tinkiminen on laajentunut yrityksistä kuntasektorille. Kuntien työntekijöiden eläköityessä virka yhdistetään naapurikunnan vastaavaan virkaan, jolloin uutta työntekijää ei enää tarvitakaan. Yksi työntekijä hoitaa virkaa kahdessa kunnassa paineen alaisena ja kärsii työuupumuksesta. Tämä on arkipäivää, johon tulevaisuudessa tullaan kompastumaan entistä pahemmin. Samaan aikaan yhä useampi pitkäaikaistyötön elää yhteiskunnan kustannuksella ja turhautuu jäädessään aktiivisen työelämän ulkopuolelle.

    Äänestä

  • siimes kirjoitti:

    ALV on yksi syy työttömyyteen. Saksan tasolle alv suomessa ja vakutuusmaksuista myös vähennysoikeus. Työvoimavaltaisella alalla jossa ei ole paljoa vähennettävää materiaalia, kuten arkkitehtitoimistot, parturit, asennusliikkeet ym. ovat käytännössä Alv:n kanssa yhtä kuin työllistämisvero. Vakuutusmaksuista ei saa vähentää ja materiaaliostot eivät merkitse suuria vähennyksiä joten alv siirtyy suoraan asiakkaan maksettavaksi. Kilpaile siinä sitten harmaan talouden kanssa ja markkinoi euron työstä kolmenhinnalla.

    Ei verojen tai työvoimakustannusten alentamisesta ole kuin hetkittäinen hyöty kotimaassa toimiville yrityksille jos ainoat kilpailijat ovat myös kotimaisia yrityksiä. Kun kustannukset laskevat, kilpailu hoitaa sen, että myös veloitushinnat laskevat. Hyöty saadaan ainoastaan, jos kilpaillaan ulkomaisen tuonnin tai ulkomaisten yritysten kanssa. Julkisella sektorilla asia on sama. Kun yritysten ja työntekijöiden maksamat verot ja maksut vähenevät, valtion ja kuntien tulot laskevat. Tämän jälkeen ei heilläkään ole varaa palkata uusia "edullisempia" työntekijöitä.

    Matalapalkka-aloille suunniteltu veroale on yhtä tyhjän kanssa. Se on syöty ennen kuin huomataankaan. Kukaan ei pitkällä juoksulla hyödy, mutta valtion verotulot pinenevät.

    Jos mitä pitäisi tukea, on se vientiteollisuus.

    Äänestä

  • Asmo kirjoitti:

    Ei verojen tai työvoimakustannusten alentamisesta ole kuin hetkittäinen hyöty kotimaassa toimiville yrityksille jos ainoat kilpailijat ovat myös kotimaisia yrityksiä. Kun kustannukset laskevat, kilpailu hoitaa sen, että myös veloitushinnat laskevat. Hyöty saadaan ainoastaan, jos kilpaillaan ulkomaisen tuonnin tai ulkomaisten yritysten kanssa. Julkisella sektorilla asia on sama. Kun yritysten ja työntekijöiden maksamat verot ja maksut vähenevät, valtion ja kuntien tulot laskevat. Tämän jälkeen ei heilläkään ole varaa palkata uusia "edullisempia" työntekijöitä.

    Matalapalkka-aloille suunniteltu veroale on yhtä tyhjän kanssa. Se on syöty ennen kuin huomataankaan. Kukaan ei pitkällä juoksulla hyödy, mutta valtion verotulot pinenevät.

    Jos mitä pitäisi tukea, on se vientiteollisuus.

    olisi saatava lisää yksityiselle sektorille. Se että kunnat tai valtio työllistää ei lisää käytännössä yhtään verotuloja. Ajatelkaa nyt jos sinä maksaisit "verot" takaisin omalle työnantajallesi, se on ihan sama kuin et maksaisi yhtään veroa vaan ottaisit vaan nettopalkan ja tämän taas maksaa ihan suoraan kaikki yksityis sektorin työntekijät ja omaisuuden omistajat. Tottakai julkinen sektori on tarpeellinen, mutta se ei ole ikävä kyllä muuta kuin rasite yksityissektorille (=verot). PISTE

    Äänestä

  • Asmo kirjoitti:

    Ei verojen tai työvoimakustannusten alentamisesta ole kuin hetkittäinen hyöty kotimaassa toimiville yrityksille jos ainoat kilpailijat ovat myös kotimaisia yrityksiä. Kun kustannukset laskevat, kilpailu hoitaa sen, että myös veloitushinnat laskevat. Hyöty saadaan ainoastaan, jos kilpaillaan ulkomaisen tuonnin tai ulkomaisten yritysten kanssa. Julkisella sektorilla asia on sama. Kun yritysten ja työntekijöiden maksamat verot ja maksut vähenevät, valtion ja kuntien tulot laskevat. Tämän jälkeen ei heilläkään ole varaa palkata uusia "edullisempia" työntekijöitä.

    Matalapalkka-aloille suunniteltu veroale on yhtä tyhjän kanssa. Se on syöty ennen kuin huomataankaan. Kukaan ei pitkällä juoksulla hyödy, mutta valtion verotulot pinenevät.

    Jos mitä pitäisi tukea, on se vientiteollisuus.

    Nykyisillä työllisyyden kustannuksilla Suomi ei tule ikinä olemaan kilpailukykyinen ulkomaisille yrityksille. Vai miksi meille tuodaan laillista ja laitonta työvoimaa mm. Kiinasta ja Koreasta? Siksi, että omat työvoimakustannukset ovat niin korkeita, että tuotanto on kannattamatonta. Miten muutoin yritykset pystyvät kilpailemaan ulkomaisten yritysten kanssa, ellei oman maan työvoima- ja tuotantokustannuksia saada alas? Jos aletaan kilpailla pienentämällä omia myyntikatteita, on se epätervettä kehitystä ja johtaa ennen pitkää yritystoiminnan loppumiseen. Mainitsemastasi vientiteollisuuden tukemisesta tulee mieleeni suomalainen sahateollisuus, tarvitseeko esimerkiksi se vielä tukemista? Sahat ovat juuri yksi esimerkki vientivaltaisesta alasta, ja niiden toiminta on viimeisen kymmenen vuoden aikana paisunut ennätysvauhtia ilman erityisempää tukemista. Silti sahateollisuus ei työllistä, koska kaikki on automatisoitu. Se on sahanomistajan ja verottajan kannalta ensiluokkaisen hyvä bisnes, mutta työttömän kannalta täysin merkityksetön. Verotulojen käyttäminen työttömyyden poistamiseen on pelkkää puhetta.

    Äänestä

  • työtön kirjoitti:

    Nykyisillä työllisyyden kustannuksilla Suomi ei tule ikinä olemaan kilpailukykyinen ulkomaisille yrityksille. Vai miksi meille tuodaan laillista ja laitonta työvoimaa mm. Kiinasta ja Koreasta? Siksi, että omat työvoimakustannukset ovat niin korkeita, että tuotanto on kannattamatonta. Miten muutoin yritykset pystyvät kilpailemaan ulkomaisten yritysten kanssa, ellei oman maan työvoima- ja tuotantokustannuksia saada alas? Jos aletaan kilpailla pienentämällä omia myyntikatteita, on se epätervettä kehitystä ja johtaa ennen pitkää yritystoiminnan loppumiseen. Mainitsemastasi vientiteollisuuden tukemisesta tulee mieleeni suomalainen sahateollisuus, tarvitseeko esimerkiksi se vielä tukemista? Sahat ovat juuri yksi esimerkki vientivaltaisesta alasta, ja niiden toiminta on viimeisen kymmenen vuoden aikana paisunut ennätysvauhtia ilman erityisempää tukemista. Silti sahateollisuus ei työllistä, koska kaikki on automatisoitu. Se on sahanomistajan ja verottajan kannalta ensiluokkaisen hyvä bisnes, mutta työttömän kannalta täysin merkityksetön. Verotulojen käyttäminen työttömyyden poistamiseen on pelkkää puhetta.

    monella alalla tilanne on se että hyvin voitaisiin maksaa kymmenkertainen palkka eikä se mitään kilpailukykyyn vaikuttaisi.

    koulutustaso on vaan aika huono suomessa, valtio tuhlaa hirveästi tarpeettomiin koulutuksiin, niihin joilla olisi merkitystä, sitten ei laitetakaan rahaa/oteta opiskelijoita.

    Äänestä

  • Asmo kirjoitti:

    Ei verojen tai työvoimakustannusten alentamisesta ole kuin hetkittäinen hyöty kotimaassa toimiville yrityksille jos ainoat kilpailijat ovat myös kotimaisia yrityksiä. Kun kustannukset laskevat, kilpailu hoitaa sen, että myös veloitushinnat laskevat. Hyöty saadaan ainoastaan, jos kilpaillaan ulkomaisen tuonnin tai ulkomaisten yritysten kanssa. Julkisella sektorilla asia on sama. Kun yritysten ja työntekijöiden maksamat verot ja maksut vähenevät, valtion ja kuntien tulot laskevat. Tämän jälkeen ei heilläkään ole varaa palkata uusia "edullisempia" työntekijöitä.

    Matalapalkka-aloille suunniteltu veroale on yhtä tyhjän kanssa. Se on syöty ennen kuin huomataankaan. Kukaan ei pitkällä juoksulla hyödy, mutta valtion verotulot pinenevät.

    Jos mitä pitäisi tukea, on se vientiteollisuus.

    Tietysti kaksi saman arvoista yrittäjää ei hyödy, jos alvia nostetaan tai lasketaan. Mutta on harmaatalous ja ulkomainen kilpailu, jota vastaan ei ole muuta keinoa, kun laskea alvimme esimerkiksi Saksan tasoon. Toisaalta, jos sahateollisuus on automatisoitu ja saa kaikista koneista alvi-vähennykset täysimääräisinä ja asennusfirma myy pelkkää tuntiveloitusta niin alvikulut ovat miestyövuotta kohti aivan toista luokkaa. Tämän jälkeen pitäisi muka vientiyrityksiä tukea;(. Markkinointia pitää lisätä ja hintatasomme on oltava kilpailukykyistä, emme voi periä täällä siten suurempaa alvia kun kilpailija maissa. Kotimarkkinatkin hyötyvät alemmasta alvista, sillä on helpompi myydä halvempaa palvelua asiakkaalle, kun vaihtoehtoisesti tämä tekee homman itse tai harmaalla taloudella. Harmaa talous on todellista, sen tietävät, niin parturit kuin korjaamot ynnämuut...käsityöläisyrittäjät.

    Turhaa on haihatella myöskään, että korkeimmilla veroilla "saisimme" kunnilta parempaa työllistämistä. Työpaikka pitää saada tuottamaan, eikä pönkittämällä pidetä todellista työvoimapolitiikka voimassa. Markkinointiin on satsattava ja kilpailukyky trimmattava kuntoon, yrittäjien on saatava katteensa ja työmiehen palkkansa, kaikki töihin sen edestä, että pärjäämme kilpailussa ; kiina-ilmiölle, uusille EU-maille ja venäläisille. Muistutukseksi, ALV 22% on yli viidennes tuotteen hinnasta, jota yksityinen loppukäyttäjä ei voi vähentää, hänelle jää musta-pekka käteen, oli työtön tai työssäkäyvä.

    Äänestä

  • työtön kirjoitti:

    Nykyisillä työllisyyden kustannuksilla Suomi ei tule ikinä olemaan kilpailukykyinen ulkomaisille yrityksille. Vai miksi meille tuodaan laillista ja laitonta työvoimaa mm. Kiinasta ja Koreasta? Siksi, että omat työvoimakustannukset ovat niin korkeita, että tuotanto on kannattamatonta. Miten muutoin yritykset pystyvät kilpailemaan ulkomaisten yritysten kanssa, ellei oman maan työvoima- ja tuotantokustannuksia saada alas? Jos aletaan kilpailla pienentämällä omia myyntikatteita, on se epätervettä kehitystä ja johtaa ennen pitkää yritystoiminnan loppumiseen. Mainitsemastasi vientiteollisuuden tukemisesta tulee mieleeni suomalainen sahateollisuus, tarvitseeko esimerkiksi se vielä tukemista? Sahat ovat juuri yksi esimerkki vientivaltaisesta alasta, ja niiden toiminta on viimeisen kymmenen vuoden aikana paisunut ennätysvauhtia ilman erityisempää tukemista. Silti sahateollisuus ei työllistä, koska kaikki on automatisoitu. Se on sahanomistajan ja verottajan kannalta ensiluokkaisen hyvä bisnes, mutta työttömän kannalta täysin merkityksetön. Verotulojen käyttäminen työttömyyden poistamiseen on pelkkää puhetta.

    Harvinaisen selvää tekstiä työttömältä. Tukea ei tarvita kuin hääkuvan takana, muuten se ei pysy pystyssä. Työpaikka taas pitää itse työllään itsensä pysyssä, kaikki muu on harhaa. Työtön voi olla, mutta tukemalla työllistetty ei kannata ketään. Kiitos hyvästä palautteesta;)

    Äänestä

  • Siimes kirjoitti:

    Tietysti kaksi saman arvoista yrittäjää ei hyödy, jos alvia nostetaan tai lasketaan. Mutta on harmaatalous ja ulkomainen kilpailu, jota vastaan ei ole muuta keinoa, kun laskea alvimme esimerkiksi Saksan tasoon. Toisaalta, jos sahateollisuus on automatisoitu ja saa kaikista koneista alvi-vähennykset täysimääräisinä ja asennusfirma myy pelkkää tuntiveloitusta niin alvikulut ovat miestyövuotta kohti aivan toista luokkaa. Tämän jälkeen pitäisi muka vientiyrityksiä tukea;(. Markkinointia pitää lisätä ja hintatasomme on oltava kilpailukykyistä, emme voi periä täällä siten suurempaa alvia kun kilpailija maissa. Kotimarkkinatkin hyötyvät alemmasta alvista, sillä on helpompi myydä halvempaa palvelua asiakkaalle, kun vaihtoehtoisesti tämä tekee homman itse tai harmaalla taloudella. Harmaa talous on todellista, sen tietävät, niin parturit kuin korjaamot ynnämuut...käsityöläisyrittäjät.

    Turhaa on haihatella myöskään, että korkeimmilla veroilla "saisimme" kunnilta parempaa työllistämistä. Työpaikka pitää saada tuottamaan, eikä pönkittämällä pidetä todellista työvoimapolitiikka voimassa. Markkinointiin on satsattava ja kilpailukyky trimmattava kuntoon, yrittäjien on saatava katteensa ja työmiehen palkkansa, kaikki töihin sen edestä, että pärjäämme kilpailussa ; kiina-ilmiölle, uusille EU-maille ja venäläisille. Muistutukseksi, ALV 22% on yli viidennes tuotteen hinnasta, jota yksityinen loppukäyttäjä ei voi vähentää, hänelle jää musta-pekka käteen, oli työtön tai työssäkäyvä.

    ...olet siitä, että lähetin tänä aamuna työministerille sähköpostia. Tiedustelin josko voisin tulla tukityöllistettynä Työministeriöön valmistelemaan työllisyystilanteen parantamiseksi tehtäviä esityksiä. Minulla on vankka kokemus työttömyydestä ja hallitsen työvoimapolitiikan keskeiset heikkoudet sekä osaan tehdä verotaloudellisesti tuottavia ratkaisuvaihtoehtoja suurtyöättömyyden poistamiseksi.

    Äänestä

  • työtön kirjoitti:

    ...olet siitä, että lähetin tänä aamuna työministerille sähköpostia. Tiedustelin josko voisin tulla tukityöllistettynä Työministeriöön valmistelemaan työllisyystilanteen parantamiseksi tehtäviä esityksiä. Minulla on vankka kokemus työttömyydestä ja hallitsen työvoimapolitiikan keskeiset heikkoudet sekä osaan tehdä verotaloudellisesti tuottavia ratkaisuvaihtoehtoja suurtyöättömyyden poistamiseksi.

    Valitettavasti on ollut tukkoinen päivä keskustelun kannalta, mutta olen vakuuttunut , että Sinä olet juuri oikea mies neuvomaan. Tarjan kannattaisi ottaa neuvosta vaarin.

    Äänestä

  • siimes kirjoitti:

    Valitettavasti on ollut tukkoinen päivä keskustelun kannalta, mutta olen vakuuttunut , että Sinä olet juuri oikea mies neuvomaan. Tarjan kannattaisi ottaa neuvosta vaarin.

    lausua poliittisia neuvoja, kun törmäsin tänään peruspalveluministeri Hyssälään eräällä kirpputorilla. Hädin tuskin sain pidettyä suuni kiinni alkoholinkäytön ja tupakoinnin haittavaikutuksista sekä hammaslääkärijonoista. Kaiken lisäksi olin juuri jäänyt ilman kulkuneuvoa keskelle maaseutua, josta tänä kesänä on lopetettu bussiyhteydet lähimpään kaupunkiin. Toisaalta bussiyhteyksien lopettaminen maalta kaupunkiin on jo täysin perusteltua. Maaseudulta on valmiiksi lopetettu muutkin palvelut, joten sinne ei enää ole asiaa niillä jotka palveluja kaipaavat.

    Myöhemmin illalla yritin saada taksia päästäkseni kaupunkiin. Yksikään ko. kunnan viidestä taksiautoilijasta ei ollut saatavilla ajoon. Lopulta jouduin turvautumaan lainattuun polkupyörään, mikä tietysti oli työttömän kukkarolle sopivin vaihtoehto. Pohdin, miksei tässä yhteiskunnassa mikään toimi. Työtön saa oleskella ja kuluttaa aikaansa, mutta mitään muuta hänen ei kannata edes yrittää.

    Äänestä

  • siimes kirjoitti:

    Valitettavasti on ollut tukkoinen päivä keskustelun kannalta, mutta olen vakuuttunut , että Sinä olet juuri oikea mies neuvomaan. Tarjan kannattaisi ottaa neuvosta vaarin.

    Jos haluat keskustella työllisyyspolitiikasta laajemmin, se onnistuu sähköpostilla. Osoitteeni on [email protected]

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


työtön kirjoitti:

Työttömyys syntyi pankkikriisiä seuranneen laman aikana. Ensin jäivät työttömiksi yrittäjät, joilta meni firma alta ja jotka vieläkin maksavat velkojaan. Laman haavoja parannellessa vedettiin palkansaajien rahahanat kiinni. Seuraavassa vaiheessa puhuttiin, että kouluttamattomalle tai heikosti koulutetulle työvoimalle ei ole töitä. Ei ollut eikä ole vieläkään, yli kymmenen vuoden jälkeen. Nyt tuorein uutinen kertoo, että korkeasti koulutetuille ei tahdo löytyä töitä. Tämä tarkoittaa, että työttömyys ei ole enää tiettyyn yhteiskuntaryhmään kohdistuva ilmiö, vaan yhteiskunnan toimivuutta uhkaava kansantauti.

Miksi meille ei synny uusia työpaikkoja? Ensinnäkin siksi, että työntekijän palkkaaminen on yritykselle kuin yritykselle a) aivan liian kallista ja b) se sisältää tolkuttomasti tarpeetonta byrokratiaa. Yritykset joutuvat venyttämään jo olemassaolevia työntekijöitään, ettei vaan tarvitsisi palkata uutta työvoimaa. Samaan aikaan valtio tarjoaa yritykselle mahdollisuuden vastaanottaa tukityöllistettyjä, jotka tekevät yrityksen täysipäiväisiä töitä yritykselle ilmaiseksi. Tällöin yrityksessä ei tule kysymykseenkään ottaa uutta, palkallista työvoimaa.

Ainoa ulospääsy orastavasta suurtyöttömyydestä olisi kotimaassa tehdyn tuotantotyön palauttaminen kannattavaksi rajuin ja nopein verotustaloudellisin keinoin. Samalla uuden työntekijän palkkaaminen on tehtävä niin yksinkertaiseksi, että siihen uskaltautuvat myös pienyrittäjät. Ellei täällä ole tuotantoa ja suorittavan portaan työtä, tuotantoketjut ulkoistetaan halpatyömaihin, kuten on jo nähty ja kuten parhaillaan tapahtuu. Työhallinnon Avoimet työpaikat-listalla yhä useampi firma etsii "itsenäisenä yrittäjänä toimivaa" ns. työntekijää. Ei uskalleta ottaa firman palkkalistoille, kun valtion asettamat kustannukset ja vastuut on niin kovat. Tilanne jälleen tiukkenee, kun pian työntekijää ei saa enää irtisanoa taloudellisilla perusteilla (ainoastaan tuotannollisilla perusteilla). Ettei voi työllisyyspolitiikka pahemmin mäntyä päin mennä. Pyrkimyksenä siis on olemassaolevien työpaikkojen säilyttäminen. Lopputuloksena on, ettei kukaan uskalla ja/tai halua palkata yhtään uutta ulkopuolista työntekijää.

Meidän maassamme kymmenettä vuotta vedetty hampaaton ylläpitopolitiikka ajaa lopunkin taloudellisesti kannattavan toiminnan konkurssiin. Mistään mitä joskus on päätetty, ei voida luopua. On se sitten osoittautunut miten järjettömäksi tahansa. Vanhoja virheitä yritetään paikata lisäämällä uusia säännöksiä ja samalla vaikeutetaan tulevaa työllistämistä. Sitten ollaan suu auki, kun tavoitteet ei toteudu. Ihmetellään, miksi meillä on niin laajat talousrikosluvut. Jopa budjetoidaan suuret määrärahat talousrikosten tutkintaa. Ei sitten ole tullut mieleen että rikollisuus johtuu siitä, kun täällä ei enää mikään laillinen toiminta ole kannattavaa.

Tätä vauhtia ollaan Euroopan työttömin, velkaantunein ja sosiaalisesti surkein valtio vuoteen 2015 mennessä. Muistakaa minun sanoneen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu