Jos lukiovertailun tulokset ovat hämmentäneet suomalaisten koulutusta seuraavia ympäri valtakuntaamme, niin vielä hämmentävämpää on lukea Aamulehden (tänään, sivu A08, otsikko Maakuntien väliset erot pieniä lukiovertailussa) artikkeli, jossa kerrotaan, että opetusministeri Jukka Gustafsson on vastannut AL:n seuraavaan kysymykseen:
”Ruotsinkieliset koulut menestyivät tässä vertailussa. Suosiiko yo-tutkinto liikaa kaksikielisiä kouluja?”
AL:n mukaan opetusministeri Jukka Gustafsson on vastannut kysymykseen näin:
”En sano, että suosii liikaa, mutta ONHAN SE TIETYLLÄ TAVALLA LUONNOLLISTA. SUOMENRUOTSALAISISSA KOULUISSA OPISKELIJAT OVAT PÄÄOSIN LÄHES KAKSIKIELISIÄ, JA SILLÄ ON POSITIIVINEN VAIKUTUS MUIDENKIN KIELTEN OPPIMISEEN.”
Suomenkielisissä kouluissa on moninkertainen määrä kaksikielisiä oppilaita verrattuna ruotsinkielisiin kouluihin. Suomenkielisissä kouluissa kaksikielisyys on suomi - ruotsi, suomi - arabia, suomi - viro, suomi - venäjä, suomi - englanti, jne.
Onko tutkimustuloksia siitä, että VAIN kaksikielisyydellä ruotsi - suomi on POSITIIVINEN VAIKUTUS MUIDENKIN KIELTEN OPPIMISEEN, kuten opetusministeri kertoo.
Jos lausunto pitää paikkansa, niin miksi samoille paremmin menestyville ”kaksikielisille” on kielikiintiöitä Suomen yliopistoissa, jolloin heillä on mahdollisuus päästä esim. Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan maksimissaan 10 pistettä alemmilla pisteillä kuin muut kaksikieliset pyrkijät.
Vielä kummallisempaan valoon miniterin väite joutuu, kun muistaa, että PISA -tutkimustenkin mukaan suomalaiset peruskoululaiset ovat HUOMATTAVASTI suomenruotsalaisia kollegojaan parempioppisia.
”Ruotsinkieliset koulut menestyivät tässä vertailussa. Suosiiko yo-tutkinto liikaa kaksikielisiä kouluja?”
AL:n mukaan opetusministeri Jukka Gustafsson on vastannut kysymykseen näin:
”En sano, että suosii liikaa, mutta ONHAN SE TIETYLLÄ TAVALLA LUONNOLLISTA. SUOMENRUOTSALAISISSA KOULUISSA OPISKELIJAT OVAT PÄÄOSIN LÄHES KAKSIKIELISIÄ, JA SILLÄ ON POSITIIVINEN VAIKUTUS MUIDENKIN KIELTEN OPPIMISEEN.”
Suomenkielisissä kouluissa on moninkertainen määrä kaksikielisiä oppilaita verrattuna ruotsinkielisiin kouluihin. Suomenkielisissä kouluissa kaksikielisyys on suomi - ruotsi, suomi - arabia, suomi - viro, suomi - venäjä, suomi - englanti, jne.
Onko tutkimustuloksia siitä, että VAIN kaksikielisyydellä ruotsi - suomi on POSITIIVINEN VAIKUTUS MUIDENKIN KIELTEN OPPIMISEEN, kuten opetusministeri kertoo.
Jos lausunto pitää paikkansa, niin miksi samoille paremmin menestyville ”kaksikielisille” on kielikiintiöitä Suomen yliopistoissa, jolloin heillä on mahdollisuus päästä esim. Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan maksimissaan 10 pistettä alemmilla pisteillä kuin muut kaksikieliset pyrkijät.
Vielä kummallisempaan valoon miniterin väite joutuu, kun muistaa, että PISA -tutkimustenkin mukaan suomalaiset peruskoululaiset ovat HUOMATTAVASTI suomenruotsalaisia kollegojaan parempioppisia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"SUOMENRUOTSALAISISSA KOULUISSA OPISKELIJAT OVAT PÄÄOSIN LÄHES KAKSIKIELISIÄ"
Joiden palvelemista varten koko kansa opiskelee pakkoruotsia.
Aivan. Suurin osa pääkaupunkiseudun suruista puhuu toisen vanhempansa kanssa suomea, mutta kaikki muut nuoret joutuvat opiskelemaan palveluruotsia, vaikkei mikään ruotsinopettajan opintoja vähempi voi nostaa heitä edes auttavasti sellaiselle ruotsin tasolle, että se voisi toimia läheskään yhtä hyvin kuin suomenkielinen palvelu.
Minä haluan nähdä sen tutkimuksen jossa suomenkielisen englanin, ranskan,italian, espanjan tai saksankielien opiskelut paranee , henkilön osatessa pakkoruotsin..? Kuinka pakkoruootsi vaikuttaa muiden kielien oppimiseen pidentääkö se niitä ja kuinka paljon ois syytä selvitttää myös..!
Surullista, ettei ruotsinkielinen media nosta lainkaan epäilyjä siitä, että hyvää keskiarvoa on vaikeampi nostaa kuin huonoa, joten koko vertailu suosii heikoilla keskiarvoilla oppilaita ottavia lukioita.
Jos tulosten vertailussa ei erityisesti oteta huomioon esimeriksi pitkän matematiikan laajojen luonnontieteellisten kurssien kirjoittajia, vinoutuma vain pahenee.
Merkittävää on myös se, että surullisenkuuluisassa Ahtisaari-paperissa, joka luotsaa kielipolitiikkaamme osana hallitusohjelmaa, kaikille oppilaille vaaditaan kolmea pakollista kielikoetta. Tämähän on ruotsinkielisille ylioppilaille se helpoin yhdistelmä, mutta muunkielisten ja maan kilpailukyvyn kannalta se tuhoisin yhdistelmä.
Missä tätä vertailua on avattu selväjärkisesti?
"Surullista, ettei ruotsinkielinen media nosta lainkaan epäilyjä siitä, että...."
"Tutkimuksen" on käynnistänyt ajatuspaja Magma laajojen selvitysten jälkeen. Selvityksissä on käyty läpi kaikki mahdolliset tavat, joilla voidaan osoittaa, että ruotsinkieliset ovat edelleen übermenscheneitä muihin Suomessa asuviin nähden.
Magma toimitti "tulokset" STT-Lehtikuvalle. STT-Lehtikuvahan syntyi, kun Finlands Nudistbyrå osti kuvatoimisto Lehtikuvan Batrice Seppälän jälkeläisiltä (Sanoma yhtiöltä). STT-Lehtikuvahan ei tee itse tällaisia tutkimuksia. Se toimii ikään kuin bulvaanina siinä ketjussa, missä piilotetaan arveluttava alkulähde eli tässä tapauksessa Magma.
.
Olipa kova ja rasistinen lausunto Gustulta. Saapa nähdä, tuleeko siitä jotakin seurauksia.
Oikeassa maailmassa kaksikielisyys tarkoittaa sitä, että kaksikielinen pystyy ottamaan palveluja vastaan jommalla kummalla kahdesta kielestä.
Suomessa se tarkoittaa sitä, että kaikki suomalaiset pakotetaan opettelemaan ruotsia, jotta kaksikieliset ruotsalaiset voisivat vaatia, ja saada palvelua sillä kiellellä, millä sitä haluavat vaatia.
Olisiko tämä järjettömyyden huippu koko maailmassa kielipolitiikan alueella?
Pitäisi puuttua myös siihen että jokainen svedupetteri pääsee halutessaan lukioon.
Åpettajat reivaavat numeroita ylöspäin, ihan kutåseen saakka, koska muuten on oma työyra katkolla.
Saitko tuota, tuota ite armovitoset koulusta? Että ruotsinkielisissä kouluissa olis sitten armokutoset. Uus tieto on mulle tämä.
Ruotsinkielisellä puolella pääsee käytännössä aina lukioon, keskiarvorajat ovat alhaisemmat.
Paikkakunnasta riippuu paljon. Pääkaupunki on aina vähän erillinen saareke, mutta muualla Suomessa lukioon pääsee helpommin. Ei välttämättä siihen lukioon mihin haluaa, mutta johonkin niistä kuitenkin. Ja sehän on hyvä asia. Muuten, lukioiden suosio on laskenut verrattuina ammattikouluihin.
Ruotsinkielisillä on oma yo-tutkintolautakunta, tuloksien vertaaminen on hankalaa.
Nyt oot kehitelly ihan itte jonkin uuden lautakunnan. Tai laitatko tietoa, mistä tällaisesta ruotsinkielisestä lautakunnasta on säädetty.