Jos seinä ei tule vastaan ja yritys kaadu mutta muuten on aika kitkuttelua ja ihan tunnu järkevältä toiminnalta pyörittää yritystä jos katsoo panos/tuotos/vastuu/vapaus jakaumaa eli käyettyä aikaa vs. tuloja ja yrittämisen tuottamia vastuita stressiä ja vapauksia järjestellä oma työrytminsä - niin onkos jollain kokemusta yritystoiminnan lopettamisesta ja siirtymisestä takaisin palkkatöihin vaikka ei tule konkurssi.
Olen pitkään miettinyt tätä ja nyt ilmeni että eräs yritys jolle teemme alihankintaa etsii uutta työntekijää sellaiseen paikkaan johon henkilökohtainen cv:ni saattaisi sopia kun nenä päähän.
Hirveä päänsisäinen taistelu - hakea vai ei. Säännöllinen palkkatyö, todella lyhyt päivä - vain 8 h, ok tulot, ihan mielenkiintoinen työ, ei toivoakaan järjestellä asioita oman mieltymyksen mukaan, byrokraattinen hallinto.
Lisäksi tappion myöntämisen vaikeus. Olikos se yrittäminen nyt sitten tässä. Tietysti pitäsi siinä tapauksessa tulla myös valituksi. Mutta helpompi tulla valituksi jos tuntee valitsijat jo entuudestaan.
Olen pitkään miettinyt tätä ja nyt ilmeni että eräs yritys jolle teemme alihankintaa etsii uutta työntekijää sellaiseen paikkaan johon henkilökohtainen cv:ni saattaisi sopia kun nenä päähän.
Hirveä päänsisäinen taistelu - hakea vai ei. Säännöllinen palkkatyö, todella lyhyt päivä - vain 8 h, ok tulot, ihan mielenkiintoinen työ, ei toivoakaan järjestellä asioita oman mieltymyksen mukaan, byrokraattinen hallinto.
Lisäksi tappion myöntämisen vaikeus. Olikos se yrittäminen nyt sitten tässä. Tietysti pitäsi siinä tapauksessa tulla myös valituksi. Mutta helpompi tulla valituksi jos tuntee valitsijat jo entuudestaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näin tapahtui ja oli helpotus meille kaikille. Siis yrityshän ei pyöri yleensä koskaan omatoimisesti, vaan sen pyörittämiseen osallistuu tavalla tai toisella lähisuku.
Itse lopetin toiminnan pari kuukautta sitten. Lopettamista olin miettinyt jo muutaman vuoden mutta sitä vain jäi odottamaan sitä viimeistä niittiä. Minullakin homma pyöri koko ajan /- nolla. Aina kun vähänkin näytti siltä että jotain alkaisi jäädä, niin tuli aina jokin vastoinkäyminen joka söi kassan tyhjäksi. Pari kertaa jouduin myös ottamaan ihan velkaa selvitäkseni mm. työntekijöiden lomapalkoista.
Minulla oli kaksi palkattua työntekijää. Toimin alalla jossa työntekijöitä ei ole joka oksalla. Tästä johtuen työntekijät myös tiesivät arvonsa ja käyttivät sitä häikäilemättömästi hyväkseen. Koneita ja laitteita kohtaan oli ilmassa selvää välinpitämättömyyttä ja jouduinkin usein maksamaan tuhansia vain siksi että koneet oli koko ajan rikki. Rikottu välinpitämättömyyttään. Jätkät myös tuli ja meni miten tykkäsivät. Viimeinen niitti oli kun toinen työntekijöistä vain viikon varoitusajalla ilmoitti että hän lähtee muutamaksi kuukaudeksi aasiaan lomailemaan. Tämä oli mahdollista koska minulla ei ollut valinnan varaa.
Silloin päätin että nyt tämä pelleily saa loppua. Kun päätös oli tehty niin loppu kävi aika joutuisasti, mutta halvaksi lopetus ei tullut. Kannattaakin tehdä se alasajo suunnitelmallisesti ja kannattaa jutella asiasta tilitoimiston kanssa.
Mun ongelmaksi koitui koneet ja laitteet joista oli vielä velkaa enemmän kun niistä lopulta myydessä sain. Toinen ongelma oli taseessa olevat toimintavaraukset(henkilöyhtiö). Ne kun pitää purkaa kokonaisuudessaan jos homma lopetetaan. Osakeyhtiö ei toimintavarauksia voi edes tehdä mutta henkilöyhtiö voi. Kolmas ongelma oli työntekijöiden lopputilit ja kaikki henkilöstön vakuutusmaksujen tasauslaskut. Muutoinkin kun homma pistetään poikki niin rahan tulo loppuu heti mutta erinäisiä kuluja juoksee varmasti vielä kuukauden verran sen jälkeenkin. Eli fyrkkaa pitää olla tilillä riittävästi että lopetuksesta aiheutuneet kulut saa maksettua.
Itsellä meni kaikki rahat mitä kaluston myynnistä sain ja vielä jäi velkaa ainakin kahdeksi vuodeksi maksettavaksi. Silti olen onnellinen ja säilytin luottotiedot. Paska bisnes olisi pitänyt lopettaa jo ajat sitten, mutta ihminen saattaa jämähtää edes jollakin lailla siedettävään olotilaan pitkäksikin aikaa, kunnes se viimeinen niitti osuu kohdalle.
" Lisäksi tappion myöntämisen vaikeus "
Kenellekäs kaikille sen joudut "myöntämään" oikein, vaimollesi, kavereillesi ja suvulelko?
Vaiko lopulta itsellesi?
Kyllä se näin melkeen on, että ei se sinun "tappioksi" nimittämäsi asia muita kiinnosta, kuin itseäsi.
Selvitä asia ja haluamisesi ja prioriteettisi pelkästään itsesi kanssa, niin kaikki muut kyllä sopeutuvat päätökseesi. Olen melko varma että tuon ikäisenä et kuule asiasta enää edes ainoatakaan leikillistäkään kuittailua.
Itse en ole valmis antamaan vielä likimainkaan periksi. Vaikka ikämittari raksuttaa samanlaisia lukemia, ja nuorempien yritykset ja tuotetarjonnat puskevat sivustoilta markkinoilla koko ajan ohitse. Mutta vuos kerrallaanhan tässä mennään, ei tästä sen pidemmälle näköpiiriä ole olemassa.
TJ--50 viittasi lähinnä armeijamaisesti mahdollisesti jäljellä oleviin päiviin ei niinkään ikään. Vaikka ei se nyt kovin kaukana tuosta ole.
" Lisäksi tappion myöntämisen vaikeus " tarkoittaa nimenomaan myöntämistä itselleen että ei tästä yrittäjyydestä oikein tullut sitä mitä piti. Ei missään nimessä taloudellista tappiota. Tai sitä mitä muut ajattelevat.
Vähän vaihtelee tunnelmat. Välillä luovutus mielessä, välillä tunne että ei hitto uutta pykälää sisään ja eri kulmasta sisään.
>> " Lisäksi tappion myöntämisen vaikeus " tarkoittaa nimenomaan myöntämistä itselleen että ei tästä yrittäjyydestä oikein tullut sitä mitä piti.
Eihän sinun yrittämisen taival vielä ole loppu. Kyllä yrittäjä voi laittaa yritysideansa narikkaan, ja mennä palkkatöihin oppimaan uutta ja vetämään henkeä. Normaalia yrittämisen kaarta tuokin on.
Palkkatöissä voi huomata muutaman vuoden päästä että se itsenäisen olemisen kipinä palaa kuitenkin edelleen. Uudet ideat ja niiden toteutushalu korventavat mielessä. Tai sitten se kipinä on vaan sammunut. Silloin teet sitten elämäntyösi muiden ohjauksessa, palkkatöissä.